IAM

Kuunteleminen kannattaa aina

Herra Jörn Donnerin mukaan lukeminen kannattaa aina. Niin kannattaa kuunteleminenkin. Kun pääasiallisena päänvaivana, haasteena ja ehdottomasti mahdollisuutena on kehittää yritysten ja organisaatioiden IT-järjestelmiä ja prosesseja luomaan mahdollisimman paljon synergiaa ja vuorovaikutusta sekä yhteistä linjaa ja ajatusmaailmaa liiketoiminnan kanssa, niin väistämättäkin törmää ajatukseen, että ”eikö tämäkin olisi mennyt paremmin, jos oltais vaan ensin puhuttu ja kuunneltu toisiamme”. Nimenomaan kuunneltu sen sijaan, että olisi tungettu oma agenda vastapuolen kurkkuun kuin syöttöhanhelle konsanaan.

IAM on digitalisaation Tinder

Kenellekään ei varmasti ole yllätys IT-projektien tekemisen olevan tasapainoilua nippanappa riittävän budjetin kanssa ja kelloa vastaan vääntämistä, toimituksen laajuudesta tappelemisesta puhumattakaan. Kun keitokseen lisätään digitalisaatio-twisti käyttäjäidentiteettikierteellä, niin on jo melkein suositeltavaa varata työterveyslääkäriltä ”päälomalappu” odottamaan muutaman kuukauden päähän tulevaisuuteen.

Esimerkiksi identiteetinhallinnan hankkeissa jo pelkkä rajapintojen yhdistäminen eri työkaluilla on varsinaista digitalisaation Tinderinä toimimista. Potentiaalisia matcheja tulee koko ajan, mutta loppujen lopuksi kaikissa on aina vikaa, ja päätyy tutkimaan seuraavaa ulkoisesti paremmalta näyttävää vaihtoehtoa.

Lääkettä digiähkyyn

Pääasiallisesti ihan vain pelkkä tavallinen kuunteleminen helpottaisi yllämainittua tuskaa. Sellainen tila ja tilanne, jossa ollaan oikeasti läsnä ja kuunnellaan, eikä itse puhuta, on harvinaista herkkua ja saadaan aikaan valitettavan usein vain auktoriteetilla. Kuunteleminen on kuitenkin lähes ainoa lääke digiähkyn vaivaan. Tarjolla on hienoja, virtaviivaisia, koeponnistettuja ja todistettuja menetelmiä joilla projekti viedään tyylillä ja laadulla himaan. Loppujen lopuksi kaiken maailman Lean-, Agile-, SAFe- ja Kanban-harjoituksissa on kyse siitä, että tehdään järkevää asiaa järkevimmällä mahdollisella tavalla.

Tämän kirjoituksen varsinainen pihvi oikeastaan on, että ennen kuin opetellaan käyttämään uuttaa takuuvarman menestyksen tuovaa ajatusmallia opetellaan kuuntelemaan. Kuuntelemaan asiakasta, työkaveria ja sitä kollegaa tai konsulttia joka haluaa auttaa ja helpottaa digikaaoksen ruotuun laittamisessa. Jos ei kuuntele, ei voi tietää. Jos ei tiedä, ei voi auttaa.

 

Janne Koukkula

Janne Koukkula on vesiputousjuuriaan kunnioittava agilisti, jonka mielestä vain kuuntelemalla voi ymmärtää ongelmaa. Janne vetää Suomen KPMG:llä digitaalisen identiteetinhallinnan konsultointitiimiä.

Suomen pankkijärjestelmät – räjähdysherkkä miinakenttä vai pelkkiä suutareita?

Suomen pankkijärjestelmät – räjähdysherkkä miinakenttä vai pelkkiä suutareita?

Mitä pitäisi tehdä, kun pankkien järjestelmäkartat ovat vuosi toisensa jälkeen monimutkaisia ja niistä löytyy edelleen liikaa riskejä. Usein riskit johtuvat siitä, että vanhentunutta teknologiaa tai tuotteita ei enää tueta edes valmistajien toimesta. On kuitenkin ilo huomata, että useampia merkittäviä uudistushankkeita on tekeillä.

Hitaasti hyvä tulee – vai tuleeko?

Koska olisimmekaan valmiita, jos nyt aloittaisimme järjestelmien kehittämisen? Kysymykseeni on vihdoin reagoitu ja saatu vastauksia. Alan toimijoiden keskinäisten fuusioiden pohjalta on jo syntynyt tarve yhtenäistää kokonaisarkkitehtuurit sekä siivota sovelluskartat.  Myös ristikkäisten teknologioiden karsimiseen on herätty. Uskon nyt näkeväni seuraavan sukupolven pankkien IT-ratkaisujen olevan käytössä vielä ennen eläköitymistäni 2030-luvulla.

Vaikka rahoituspalveluiden käyttökokemus on parantunut, haasteita on vielä ratkaistavana.

  1. Kerron omakohtaisen esimerkin. Olin isäntänä erään projektin päättäjäisissä. Laskun maksusta tuli illan puheenaihe, kun pankkikortti ei toiminut. Isäntä kaivoi pankin myöntämän luottokortin esiin. Sekään ei toiminut. Lasku saatiin lopulta maksetuksi ulkomaalaisen luottokorttiyhtiön myöntämällä kortilla. Hyvät naurut ja isännän korttihässäkän kaverillinen kiusoittelu loppuivat kuin seinään, kun seurueen älykkö ja ”yhteiskunta-analyytikko” muistutti, että eikös me oltu juhlistamassa uuden ja innovatiivisen maksutavan hankeriskien valmistumista.
  2. Toinen esimerkkini on myös omakohtainen. Osakesäästäjänä seuraan intoa puhkuen minimalistisen sijoitussalkkuni tuottoa. Pankin avainasiakasohjelman mukainen varallisuudenhallintajärjestelmä ei osaa laskea eri ostotoimeksiantojen ostohintojen painotettua keskihintaa. Järjestelmä ei saa myöskään pörssistä tämän päivän kurssia. Konsulttina avaan excelin huokauksien saattelemana, haen tiedot toimeksiantohistoriasta ja Kauppalehden kurssitiedoista, ja väännän kaavat itse noin kolmessa minuutissa.

Esimerkkejä löytyy useita. Julkisuudessakin on käyty keskustelua pankkien maksuliikenteen kaatumisista tai viiveistä, joista myös monilla suomalaisilla ikäviä henkilökohtaisia kokemuksia.

Pankkijärjestelmien sudenkuopat

Pankkijärjestelmät eivät ole pommin varmoja. Pääosin ongelmat johtuvat seuraavista syistä:

  1. Tietojärjestelmä- tai tietoliikenteen häiriöt johtuvat inhimillisistä virheistä eli niistä tuotantoympäristöön tehdyistä muutoksista, joissa muutoksen hallinta on pettänyt tai joissa on toimittu vahingossa suunnitelman tai ohjeiden vastaisesti.
  2. Pankkien erillisten IT-järjestelmien verkosto leviää ameeban lailla. Häiriötilanteet eivät välttämättä johdu itse pankin IT-toimintaympäristöstä vaan jaetun kapasiteetin kaatumisesta IT-toimittajan muutoksen hallinnan haasteisiin. Toisin sanoen pankkien huippuvarmistetut kaistatkaan eivät toimi jos koko tie on tukossa sillan romahdettua.
  3. Vanhentunut laitekanta aiheuttaa jatkuvia laitevaurioita. Miksi meillä on käytössä jo auttamattomasti pölyttyneitä IT-järjestelmiä?  Ehkä sen takia, että uuden tekeminen saattaisi maksaa liikaa ja tärvellä tulosta. Tai sitten sen takia, että muutosprojekti koetaan liian haastavaksi.
  4. Ohjelmista löytyy jatkuvasti bugeja. Ne ovat pääosin syntyneet pankkijärjestelmän uuden version asennus- tai jatkokehitysvaiheessa. Vanhimpien IT-järjestelmiemme osaajat ovat siirtymässä eläkkeelle, joten tarvittavaa osaamista ei enää ole saatavilla. On myös mahdollista, että kenenkään mieleen ei yksinkertaisesti ole tullut, että tietoliikenne- tai palvelinteknologian muutoksella on kuormitustilanteissa pirullinen vaikutus ohjelman toimivuuteen. Prosessi pysähtyy, kun siirtotiedostoa ei olekaan vaikka sovellus sinänsä toimisi kuin Buick. Näiden tilanteiden osaajia ei ole tai niitä joutuu metsästämään pitkin toimittajakenttää.

Mobiilimaksaminen – kehitystä, illuusiota vai status quo?

Maksuvälineseminaarien konkariosallistujana olen saanut nauttia ”valtaisasta kehityksestä” mobiilimaksamisen alueella jo 15 vuoden verran. Nuoret ja kirkasotsaiset innovaattorimme tuovat markkinoille erilaisiin tunnistuksiin perustuvia uusia maksumenetelmiä kuin viimeistä päivää. Joka vuosi esitellään uusi, juuri Sinulle räätälöity maksutapa ja hehkutus on kuin Las Vegasissa. Vuoden Palkittu Applikaatio saattaa kuitenkin osoittautua toimivaksi vain tietyissä kännykkämalleissa ja määrätyissä kaupoissa. Kaupoista ja maksupäätteistä kukaan ei ymmärrä mitään, eikä asiantuntijuutta löydy kertomaan, missä tämä maksutapa aidosti toimii. Seuraavana vuonna sama ralli jatkuu ja edellisvuoden innovaatiot ovat kadonneet kuin Las Vegasin pelimerkit.

Järjestelmäkehityksessä marssijärjestys on väärä

Kuka mobiilimaksamisen pokeripöydän tulee putsaamaan, on sivuseikka. Suurempi ongelma on marssijärjestys. Ensin tulisi saada kokonaisarkkitehtuuri ja teknologiaratkaisut kuntoon Suomen (ja samalla Euroopan) pankeissa. Vasta sitten, kun tarvittavat pankkien perusjärjestelmien teknologiat ja ratkaisut on päivitetty ja kehityksen tiekartasta ollaan yhtä mieltä, pankkien tulisi pistää kumppaniensa kanssa uusi maksumenetelmähanke käyntiin. Muutoin järjestelmäpommit uhkaa räjähtää asiakkaiden silmille ja maksettavaksi.

Tässä kansallisessa tai Euroopan tason maksuvälinehankkeessa on bisnesmahdollisuus niin laitevalmistajille, pankeille, operaattoreilla, kauppiaille kuin innovaattoreillekin.

Harri WihuriHarri Wihuri vastaa KPMG:n liikkeenjohdon konsultoinnin palveluista.