Viime vuosien aikana listayhtiöiden tarkastusvaliokuntien tarve on kasvanut hallitusvastuiden ja osaamisen tarpeen lisääntymisestä johtuen. Vastuun määrän kasvaminen tuo mukanaan vaatimuksen perehtyä yrityksen toimintaan syvemmin ja tuoda näkemyksiä toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Maineriski otetaan yhä vakavammin ja usein hallitus ja sen valiokunnat ovat tahoja, joihin valokeilat osuvat kun ikävät asiat vuotavat julkisuuteen tai toiminnan kasvu ja kannattavuus eivät saavuta odotettua tasoa. Myös sijoittajien ja median syventyminen yrityksen hyvän hallinnon vaatimuksiin on nostanut monia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteita esiin yrityksien valvontajärjestelmissä.

Avainriskien tunnistaminen, hallinta ja seuranta ovat nykyään yhä vaikeampia toteuttaa eikä osaamista ole riittävästi. Riskialueet luonnollisesti vaihtuvat ajan kuluessa, ja tästä syystä tarkastusvaliokuntien tuleekin varmistaa, että organisaatiossa on prosessi, joka arvioi jatkuvasti sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön uhkia. Haastavia erityisalueita ovat mm. kyberturvallisuus, IT riskit, toimitusketjut sekä lain vaatimukset ja säädökset. Kullakin toimialalla on yhä nopeammin muuttuva ympäristö, joka edellyttää jatkuvaa hereillä oloa ja aktiivisuutta. Tarkastusvaliokunnilla ei ole varaa eikä aikaa nukkua! Kyseessä on sekä yhtiön että yksittäisen jäsenen maine ja kyvykkyys.

Tarkastusvaliokunnilta ei työt lopu

Tarkastusvaliokuntien tulee EU direktiivien muutosten myötä olla yhä aktiivisempia. Niiden täytyy varmistaa tilintarkastajan rotaatio sekä mitä tehtäviä tilintarkastusyhteisö voi tehdä ja mitä ei. Tarkastusvaliokuntien tulee myös yhä tiiviimmin seurata tarkastustoiminnan laatua ja kattavuutta. Johdon raportoinnin kehittäminen yhtiössä auttaa tarkastusvaliokuntia ymmärtämään liiketoimintaa ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä – ja tätä  tulee myös vaatia!

Verokysymykset osa tarkastusvaliokunnan vastuualuetta

Verokysymykset ovat yhä useammin tarkastusvaliokunnan keskeinen vastuualue, joka vaikuttaa yrityksen toimintamallin ja prosessien kehittämiseen ja toteutustapaan. Verotukseen liittyvät päätöksentekonäkökulmat ovat useimmiten globaaleja ja saattavat vaatia perustavaa laatua olevia ajattelutavan ja operatiivisen toiminnan muutoksia.

Kirjanpitosäännösten muuttuminen aiheuttaa toimenpiteitä

Kirjanpitosäännöt tuloutuksen ja sijoitusinstrumenttien osalta tulevat muuttumaan 2017 lähtien. Vaatimuksilla on merkittäviä vaikutuksia yrityksen tietojärjestelmiin, prosesseihin sekä datan käsittelyyn. Tarkastusvaliokunnan tulee omalta osaltaan varmistaa, että yhtiöt ovat jo aloittaneet siirtymävaiheen muutokset. Tässä ulkoinen tuki ja apu sekä aktiivinen yhteydenpito yhtiön sisäisten tukitoimintojen kanssa ovat ehdottoman tärkeitä.

Sisäinen tarkastaja on keskeisessä roolissa

Tarkastusvaliokuntien tulee hyödyntää sisäisen tarkastuksen toimintaa ja osaamista yhä enemmän hyvän hallinnon periaatteiden jalkauttamisessa ja ymmärtämisessä. Sisäinen tarkastaja on usein se riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asiantuntija, joka tukee johtoa ja tarkastusvaliokuntaa sekä toimii riippumattomana tahona yhtiön ja tarkastusvaliokunnan välissä. Sisäisen tarkastuksen kansainvälisen järjestön johtaja Richard Champersin sanoin: ”They grasp the importance of delivering value, and they are seen by stakeholders as an indispensable resource”.

Tarkastusvaliokunnat yleistyvät kovaa vauhtia

Suuremmissa yhtiöissä Suomessa on viime vuosina yhä enemmän perustettu tarkastusvaliokuntia lainsäädännön väljyydestä huolimatta. Suurimmissa pörssiyhtiössä sekä pankki- ja vakuussektorin yhtiöissä tarkastusvaliokunta alkaa kuitenkin olla jo itsestään selvyys. Myös hallitustyöskentelyn ja sen ammattimaisuuden lisääntyessä kokeneet hallitusammattilaiset ymmärtävät oman rajallisuutensa hoitaa kattavasti kaikkia tehtäviä sekä osaavat arvostaa tarkastusvaliokuntien tuomaa lisäarvoa yhä paremmin.

Tarkastusvaliokunnilta odotetaan parempaa tulosta

Hallitus- ja tarkastusvaliokuntatyöstä pitää syntyä yhä parempaa tulosta. Hyvät ja muodolliset rakenteet eivät enää riitä, vaan työskentelyyn tulee käyttää aikaa myös kokousten ulkopuolella, jotta mitään olennaista ei jää huomaamatta ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kattavasti hoidossa. Toimintakertomuksissa olevien yhtiön toiminnan kuvauksien on hyvä noudattaa kansainvälisiä yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että toimintaan liittyvät riskit ovat aidosti tunnistettuja ja hallittuja, ja johto on paneutunut sisäisen valvonnan kysymyksiin. Loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin sinulla.

Lisää tarkastusvaliokunnista ja niiden roolista voit lukea KPMG:n tekemästä tutkimuksesta Global Audit Committee Survey 2014.

Käy myös lukemassa edelliset blogikirjoitukseni ”Lisääntynyt sääntely talouskasvun jarruna” ja ”Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla”.