Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta

Ukrainan hatara tulitauko herättää kysymyksiä ja uskaliaimmat tohtivat jo toivoa tilanteen raukeamista. Vaikka tilanne Ukrainassa paranisikin, markkinat Venäjällä aaltoilevat myös tulevaisuudessa. Venäjällä toimivan yhtiön on siksi ajoittain syytä harkita omaa riskinsietokykyään ja kyseisen markkinan painoarvoa suhteessa yhtiön muihin toimintoihin.

Venäjällä on totuttu kriiseihin. Tämä näkyy siinä, että kuluttaminen jatkuu vielä tummien pilvien kertyessä taivaalle ja tilanne normalisoituu nopeasti, kun paremmat ajat sarastavat. Kuluneena vuonna monien yhtiöiden ruplamääräiset myyntitavoitteet ovat ylittyneet, mutta heikentyneestä ruplasta johtuen euromääräiseen budjettiin ei ole päästy. Budjetointikurssin valintaan on syytä käyttää harkintaa samalla, kun lukitaan muutkin tavoitteiden pohjalla olevat oletukset.

Investointi-ilmapiirin ja kuluttajakysynnän ennustetaan heikkenevän syksyn edetessä. EU:n asettamat talouspakotteet rajoittavat osittain vientiä Venäjälle. Kriiseistä huolimatta Venäjä on suomalaisyrityksille merkittävä markkina nyt ja jatkossa.

Kilpailutilanne muuttuu, mutta kenen eduksi?

Venäjällä tuotetut hyödykkeet ovat edelleen kovin yksipuolisia. Kilpailevia paikallistuotteita on monilla aloilla varsin vähän, etenkin Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Kun rahoitus kiristyy, ei paikallisia tuotantolaitoksia myöskään synny nopeasti. Jos menetämme talouspakotteista tai omista toimistamme johtuen markkinaosuutta Aasiaan, voi sen takaisin saavuttaminen olla hyvin vaikeaa.

Liiketoimintaympäristö kehittyy kolhuista huolimatta

Venäjällä on paine parantaa liiketoimintaympäristöään. Viime vuosien kehitys Venäjän lainsäädännössä on ollut positiivista ja pääsääntöisesti johdonmukaistakin. Ulkomaisten yhtiöiden 2000-luvun alussa tuskailema virkamiesten mielivalta on vähentynyt. Sähköisten apuvälineiden käyttö on vähentänyt jonottelua ja nopeuttanut julkisen sektorin palveluja. Poliittiset toimet ja taloudelliset pakotteet lisäävät arvaamattomuutta liiketoimintaympäristöön, mutta ovat toistaiseksi aiheuttaneet harmia vain yksittäisille suomalaisyrityksille.

Meno-paluulippu markkinoille on kallis

Vaikka Venäjän kehitystä on hankala ennustaa, on oletettavaa, että markkina muuttuu ja jatkaa myllerrystään jatkossakin. Moni yhtiö on maksanut kalliit oppirahat edetessään Pietariin tai Moskovaan. Jos nyt vetäydytään, ovat vastaavat kontaktit luotava ja oppi haettava uudestaan, mikäli tulee tarve palata takaisin. Korvaavan markkinan löytäminen tuotteille ei ole itsestäänselvyys. Vetäytymiset ja markkinoille menemiset tulee siis suorittaa harkiten ja ammattitaidolla.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla

Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla

Meksikossa ja Kanadassa on edullisinta harjoittaa liiketoimintaa. Tämä tuli ilmi KPMG:n suorittamasta 100 kaupunkia 10 eri maasta kattaneesta tutkimuksesta.

Meksikon ykkössija ei ole sinänsä suuri yllätys, sillä se oli ainoa kehittyvien markkinoiden maa, joka oli mukana selvityksessä. Yllättävämpää oli kenties se, että kehittyneistä maista Kanada oli kokonaishintatasoltaan edullisin, Saksan ollessa kallein. Saksan kalleutta selittää tosin osin se, että vain Berliini ja Frankfurt olivat Saksasta mukana – ei kovinkaan halpoja kaupunkeja kumpikaan.
Kehittyvien maiden suurkaupungeista Meksikossa sijaitseva Monterrey oli halvin, kehittyneiden maiden kaupungeista Manchester Englannissa. Koska tutkimuksen painopiste oli NAFTA-maat, sieltä olivat mukana keskimäärin pienempiä kaupunkeja kuin muista maista. Tämä vaikuttaa jonkun verran maiden sijoituksiin.

Tutkimuksessa tutkittiin ja vertailtiin eri kaupunkien ja maiden liiketoiminnan synnyttämiä keskeisiä kustannuksia ottaen huomioon muun muassa työvoima-, kiinteistö-, kuljetus-, energia-, vero- ja pääomakustannuksia. Myös valuuttakurssit huomioitiin. Eri kustannusten painotukset otettiin huomioon tarkastelemalla erikseen myös parisenkymmentä eri toimialaa valmistavassa teollisuudessa ja palvelusektorilla.

Vertailuindeksin perustana oli liiketoiminnan kustannustaso neljässä USA:n suurkaupungissa New Yorkissa, Dallasissa, Chicagossa, Los Angelesissa. Meksikon kaupunkien kustannusetu suhteessa Yhdysvaltoihin oli 18,7 %, kun taas Kanadan oli 7,2 %. Kolmas oli Alankomaat (5,5 %), neljäs Englanti (5,4 %), viides Ranska (2,6 %) ja kuudes Italia (1,2 %). Japani (0,8 %) ja Australia (0,7 %) olivat vain hiukan edullisempia kuin Yhdysvallat, kun taas Saksa oli 0,9 % Yhdysvaltoja kalliimpi. Hollannin eurooppalainen kustannusetu johtuu muun muassa erinomaisesta sijainnista sekä logistiikan toimivuudesta.

Suurempi kaupunki ei aina ole kalliimpi

Kaupunkitasolla kustannuksia tarkastettaessa pakka leviää jo vähän laajemmin. Mielenkiintoista oli havaita, että pienempi kaupunki ei välttämättä aina ole suurta halvempi. Tämä johtuu esimerkiksi suurkaupunkien koulutetun työvoiman saatavuudesta, suurten satamien ja lentokenttien läheisyydestä, kansainvälisemmästä orientoitumisesta ja korkeakoulujen läheisyydestä.

Vaikka Kanada on tutkimuksessa halvin kehittynyt maa, kallein kaupunki löytyy myös yllättäen sieltä. Anchorage on 8 % kalliimpi kuin Yhdysvaltojen vertailukaupunkinelikko. Toiseksi kallein oli Honolulu (4,5 %), jonka jälkeen tulevat ei niinkään yllättävästi San Fransisco (4,2 %), New York (3,6 %) ja Tokyo (2,1 %). On loogista, että Anchorage ja Honolulu ovat kalliita, kun miettii logistiikka- ja energiakustannuksia niinkin kaukaisissa paikoissa.

Toki myös monet muut tekijät kuin kustannustaso vaikuttavat yritysten lokaatiopäätöksiin. Näitä ovat muun muassa työvoiman saatavuus, demografia, yrittämisen helppous ja makrotaloudelliset tekijät. Kilpailukyvyn varmistamiseksi nykyisessä globaalissa talousympäristössä maan on kuitenkin tärkeää luoda yrityksille hyvät kustannusedellytykset toimia. Muuten investoinnit ja uudet liiketoimintamahdollisuudet työpaikkoineen ja verotuloineen menevät sivu suun edullisempiin maihin.

Kustannusetu on merkittävä asia yrityksen valitessa parasta toimipaikkaa uusille investoinneille ja miettiessä toiminnan painopisteitä. Kanadaa kannattaakin harkita entistä tarkemmin etabloitumiskohteena, kun hakee jalansijaa Pohjois-Amerikan markkinoilta.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Nyt keskitytään tulevaisuuteen. Myös raportoinnissa.” ja ”Focus on next practices”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista

Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista

Kevät tekee tuloaan ja purjehduskausi alkaa olla aluillaan. Veneen huoltotyöt ja valmistelut kannattaa tehdä huolella ennen kuin köydet irrotetaan ja purjeet nostetaan. Tämä pätee myös yritysten kansainvälistymissuunnitelmiin. Kun pohjatyö on tehty perusteellisesti, voit suunnata keulasi kohti uusia määränpäitä luottaen veneeseesi ja miehistöösi vaikka olosuhteet matkan aikana kävisivätkin välillä ankariksi.

Viime aikoina on ollut ilahduttavaa olla tekemisissä yritysten kanssa, jotka vakavasti suunnittelevat laajentavansa toimintaansa kansainvälisille markkinoille.

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden vieminen kansainvälisille markkinoille tuo mukanaan monia mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kasvun lisäksi tuottopohja laajenee, markkinariskit jakaantuvat ja kannattavuus paranee. Usein myös oma tietotaito ja tuotekehitys paranevat kansainvälistymisen myötä.

Kansainvälistymiseen liittyy kuitenkin myös suuria haasteita ja riskejä. Turhan moni on lähtenyt soitellen sotaan ja joutunut palaamaan häntä koipien välissä. Oppirahat ovat saattaneet kasvaa melkoisiksi. Kansainvälistyminen vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta, mutta sen valmistelut kannattaa aina tehdä huolellisesti ja harkiten.

Vinkkivitoset kansainvälistymiseen

Kaikille rohkeille kansainvälistymistä harkitseville yrittäjille ja yrityksille olen laatinut alla olevan listan viidestä kulmakivestä.

  1. Miksi haluat kansainvälistyä? Mitkä ovat ne perimmäiset syyt lähteä viemään tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille? Mitä kansainvälistymisellä yrityksesi oikeasti tavoittelee? Ovatko tavoitteet ja odotukset realistisia?
  2. Ovatko tuotteesi ja palvelusi kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla? Löytyykö niille riittävää kysyntää ja onko vienti kannattavaa? Tunnetko asiakaskentän, kohderyhmät, potentiaaliset asiakkaat ja heidän ostokäyttäytymisensä?
  3. Mitkä markkinat tarjoavat houkuttelevimmat mahdollisuudet? Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, mistä maailmanvalloitus aloitetaan. Missä maassa tai millä markkinoilla ovat parhaat onnistumisen edellytykset? Missä on paras potentiaali?
  4. Millä liiketoimintamallilla on parhaat mahdollisuudet menestyä? Teetkö kaiken itse vai käytätkö paikallisia kumppaneita ja alihankkijoita? Missä tuotat? Miten toimitat? Miten huolehdit tuottojen kotiuttamisesta?
  5. Miten varmistat onnistumisen ja hallitset riskit? Onko suunnitelmasi riittävän kattava, laadukas ja toteutuskelpoinen? Onko sinulla tarvittavat henkilö- ja muut resurssit käytettävissäsi? Onko riittävästä rahoituksesta huolehdittu?

Kun pystyt vastaamaan näihin kysymyksiin, sinulla on varsin hyvä pohja laatia kansainvälistymisstrategia ja -suunnitelmat, ja  mahdollisuutesi onnistua paranevat huomattavasti. Muista käyttää hyödyksesi asiantuntijan kokemusta ja tietotaitoa. Mielellään sellaista, joka myös tuntee kohdemarkkinat ja niiden erityispiirteet.

Jos sinua kiinnostaa keskustella lisää kansainvälistymisestä tai purjehtimisesta, ota rohkeasti yhteyttä. Kelien lämpenemistä ja hyviä tuulia odotellessa – tosin sehän on vain varuste- ja valmistautumiskysymys!

Käy lukemassa myös viimeisimmät kirjoitukseni ”Kolme kysymystä, jotka auttavat yrityksen hallitusta parempaan strategiaan” ja ”Vaikeat ajat vaativat strategisia arvovalintoja!”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Venäjällä yhtiöissä toimitaan ilman hallitusta

Venäjällä yhtiöissä toimitaan ilman hallitusta

Suomessa yhtiöllä on aina hallitus, mutta Venäjällä tilanne on toinen. Venäläisissä yrityksissä ei välttämättä tarvitse olla hallitusta vaan päätökset voi tehdä yksin pääjohtaja tai yhtiökokous. Onko tämä toimiva järjestely?

Nykyisen lainsäädännön mukaan Venäjällä suljetussa osakeyhtiössä (ZAO) tai rajavastuuyhtiössä (OOO) ei tarvitse olla hallitusta. Mikäli yhtiöllä on hallitus, lain mukaan ZAO:ssa on valittava hallitukseen vähintään viisi jäsentä. OOO:ssa hallituksen jäsenten lukumäärää ei ole rajattu. Jos yhtiössä taas ei ole hallitusta, niin päättävinä eliminä toimivat pääjohtaja ja yhtiökokous. Tätä on suomalaisten välillä vaikea uskoa.

Pääjohtajalla suuri valta

Vaikka yhtiöllä olisikin hallitus, yhtiön edustajana toimii aina pääjohtaja. Venäjällä yhtiön puolesta kaiken allekirjoittaa ja hyväksyy pääjohtaja yksin tai hänen valtuuttamansa henkilö. Hallituksen jäsenillä ei ole asemaan perustuvaa allekirjoitusoikeutta, ei yksin eikä yhdessä. Tämä on poikkeavaa Suomeen verrattuna, jossa yhtiötä yleensä edustaa toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

Pääjohtajan valtaa Venäjällä voi kuitenkin rajoittaa yhtiöjärjestyksessä ja siirtää osan päätöksenteosta hallitukselle ja/tai yhtiökokoukselle. Yhtiöjärjestystä laadittaessa on harkittava tarkkaan, millaisen hallintomallin yhtiölle valitsee, ja mitkä ovat kunkin hallintoelimen vastuut ja velvoitteet.

Vastuu yhtiöjärjestyksestä omistajilla

On oltava huolellinen sen suhteen, että yhtiöjärjestyksen teksti on todellakin omistajan toiveiden mukainen eikä copy pastella laista otettu ”yleisversio”. Omistajan on tiedettävä millaisen hallintomallin yhtiöönsä haluaa. Olen törmännyt versioon, jossa luki, että yhtiöllä voi olla hallitus. Sanavalinta ”voi olla” on mielenkiintoinen ja hyvin epämääräinen. Kyseisen pietarilaisen yhtiön pääjohtaja ei tiennyt, onko hänen johtamallaan yhtiöllä hallitusta vai ei. Hän tiesi kuitenkin sen, että moni konsernin suomalainen osallistuu aktiivisesti yritystä koskevaan päätöksentekoon matriisiorganisaation puitteissa. Tytäryhtiön näkökulmasta tämä on erittäin sekava tilanne. Lisäksi pääjohtajan pitäisi tietää, missä päätöksiä tehdään.

Konsernin erilaisilla matriisiorganisaatioilla ei ole lainsäädännön mukaan sitovaa päätäntävaltaa tytäryrityksessä eikä erilaisten johtoryhmien päätökset juridisesti sido pääjohtajaa Venäjällä. Häntä sitovat vain paikallinen lainsäädäntö ja yhtiöjärjestys.

Useat tytäryritykset, joilla on vain yksi omistaja, toimivat sujuvasti ilman hallitusta. Yhtiökokouksiakaan ei tarvitse järjestää, sillä päätökset voidaan tehdä pöytäkirjalla, jonka allekirjoittaa omistajayhtiön nimenkirjoittajat. Hallituksen olemassaolo ei itsessään takaa tehokasta valvontaa. Sillä on oltava selkeä rooli yhtiön johtamisessa. Pahimmassa tapauksessa hallitus on vain päätöksentekoa haittaava muodollisuus eikä sen olemassaolo välttämättä takaa parempaa johtamista.

Valvonnasta ei voi tinkiä

Olkoon hallintomalli millainen tahansa, on tärkeää järjestää yrityksen valvonta ja ohjaus kunnolla. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa tulee seurata. Emoyhtiön edustajien jatkuva yhteydenpito yhtiön avainhenkilöihin on ehdottoman tärkeää. Näin saadaan tytäryhtiökin noudattamaan emon toimintamalleja. Yhteydenpito pelkkään pääjohtajaan ei ole riittävää valvontaa, sillä se harvoin antaa luotettavan kuvan tytäryrityksen tilanteesta. Eli kontrollia tarvitaan, oli hallitusta tai ei.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Venäjällä tulee aina yllätyksiä – myös ERP-järjestelmän käyttöönotossa” ja ”Luottamus hyvä, kontrolli parempi – Vanha mantra pätee edelleen Venäjällä”.

Taija_Kaivola100x100Director Taija Kaivola on viettänyt useita vuosia Venäjällä taloushallinnon parissa ja on hurahtanut venäläiseen verotukseen. Nykyään vastaa KPMG:n Russian Deskin toiminnasta.

Verottaja tuntee liiketoimintasi sinua paremmin

Yritysten toiminnan kansainvälisyys ja kansallisvaltioiden verotulojen tarve ovat aiheuttaneet yhteentörmäyksiä, jotka ovat saaneet paljon julkista huomiota ja pahimmillaan tulleet yrityksille kalliiksi. Syynä on erimielisyys konsernien kokonaistuloksen jakautumisesta eri maiden kesken. Verotettaville voitoille on monta ottajaa, mutta tappiot eivät kelpaa kenellekään.

Voittojen jakautuminen verotettavaksi tuloksi perustuu kansainvälisesti tulkintaohjeena sovellettavien OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaan arvoa tuottavien toimintojen ja riskien sekä aineettomien omaisuuserien jakautumiseen eri maissa toimivien konserniyhtiöiden kesken. Kun arvioidaan konserniyhtiöille kuuluvaa markkinaehtoista osuutta kokonaistuloksesta, yhtiöiden toiminnot, riskit ja omaisuuserät arvotetaan rutiininomaisiin ja toisaalta erityistä lisäarvoa tuottaviin.

Yksinkertaistaen tausta-ajatuksena on, että rutiininomaisia toimintoja suorittavien ja vain vähäistä riskiä kantavien konserniyhtiöiden tulisi saada matala, mutta tasainen tuotto. Toisaalta taas korkeaa lisäarvoa tuottavat ja merkittäviä riskejä kantavat yhtiöt saavat rutiinituoton ylittävän voiton, mutta kantavat myös tappion mahdollisuuden. Ajatus on talousteorian mukainen, mutta sen yksinkertaistava soveltaminen tulosten jakamiseen tuottaa yllättäviä lopputuloksia.

Viestinnän tärkeys korostuu

Yritysten markkinointiosastojen on syytä tietää, että verotarkastajat ottavat yrityksen markkinointiviestinnän kirjaimellisesti. Mikäli yritys korostaa kuluttajille suunnatussa viestinnässään tuotteidensa teknisiä ominaisuuksia, on verottajan mielestä selvää, että mahdollinen hyvä tulos perustuu teknisten ominaisuuksien taustalla olevien aineettomien oikeuksien käyttöoikeuteen. Mahdollisuus, että ulkomainen konserniyhtiö olisi itse luonut lisäarvoa esimerkiksi järjestämällä tuotteiden valmistuksen tai jakelun kilpailijoita tehokkaammin, ei veroviranomaisen mielestä voi selittää hyvää tulosta.

Verotarkastaja määrittelee brändisi arvon

Verotarkastajat ovat ryhtyneet keräämään tietoa haastattelemalla yritysten avainhenkilöitä saadakseen tietoa eri konserniyhtiöiden roolista. Haastattelujen tulokset ovat usein yllättäviä. Toisinaan tarkastajat ymmärtävät eri toimintojen merkityksen toisin kuin yrityksessä mahdollisesti kymmeniä vuosia työskennelleet henkilöt. Samoin tarkastajat voivat arvioida riskien jakautuvan yhtiöiden välillä eri tavalla kuin yhtiöt ovat kirjallisissa sopimuksissa sopineet. Tavanomainen paikallinen kuluttajabrändi voidaan arvottaa maailmankuuluja luksustuotteita arvokkaammaksi. Verotarkastuksessa yrityksen liiketoiminta voidaankin luonnehtia uudelleen aivan toisenlaiseksi kuin yritys sen itse ymmärtää.

Varaudu aggressiivisempaan linjaan

Liiketoiminnan uudelleenluonnehdinnasta johtuvat kalliit yllätykset voidaan parhaiten ennaltaehkäistä laatimalla mahdollisimman tarkka siirtohinnoitteludokumentointi sekä sopimalla siirtohinnoittelusta kirjallisesti konserniyhtiöiden kesken. Oleellista on myös varmistaa, että kaikki avainhenkilöt ymmärtävät eri konserniyhtiöiden roolin ja merkityksen samalla tavoin.

On päivänselvää, että siirtohinnoitteludokumentaatio perusteineen on tehtävä jatkossa entistä huolellisemmin. Viisas yritys ennakoi ja varautuu ajoissa verottajan tiukentuneeseen linjaan.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaiset perheyritykset hakevat kasvua muita eurooppalaisyrityksiä useammin koti- tai lähimarkkinoilta. Tämä käy ilmi KPMG:n ja Euroopan Perheyritysten liiton julkaisemasta perheyritysbarometrista, johon osallistui yrityksiä 14 Euroopan maasta. Miksi olemme kansainvälistymisessä selvästi jäljessä verrattuna moniin maihin?

Matti Vanhanen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja totesi Kauppalehdelle, että yrityskulttuurimme on nuorempaa eikä muutokset tapahdu käden käänteessä. Tämä on varmasti totta, mutta esimerkiksi startup-yrityksistämme löytyy rutkasti esikuvia liikeideoista, jotka ovat globaaleja heti toiminnan alusta lähtien.

Käydessäni lokakuussa Sveitsissä, tutustuin perheyrityksiin, joiden juuret olivat 1500-luvulla. Käytännössä iäkkäimmät perheyritykset Suomessa ovat 1800-luvulta, eli kiinnikurottavaa on jopa 300-400 vuotta! Onneksi välimatkamme sentään ei ole näin pitkä, vaan pystymme vaikuttamaan kilpailukykyymme. Suomalaisilla perheyrityksillä on lukuisia sellaisia vahvuuksia, jotka eurooppalaisilta kilpasisarilta puuttuvat.
Perheyritysbarometri nostaa esiin näistä muutamia.

Mitkä ovat Suomen vahvuudet kansainvälisillä kasvumarkkinoilla?

Rahoituksen saatavuus on Suomessa muuta Eurooppaa paremmalla tasolla. Suomessa keskeisessä roolissa on aina ollut pankkirahoitus, jonka saatavuus on vaikeutumassa ja ehdot ovat valitettavasti kiristymässä. Tällainen kehityspolku edellyttää Suomessa oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantiedellytysten vahvistamista.

Oman pääoman kartuttaminen tapahtuu omistajien yritykseen tekemin sijoituksin tai siten, että yritys tekee vahvaa tulosta. Tuloksentekokyvyn vahvistamiseksi perheyrityksissämme on haikailtu Viron yritysverojärjestelmän perään, jossa jakamatonta tulosta ei veroteta lainkaan, ja näin verokannuste investointeihin on vahva. Näkisin, että Viron verojärjestelmä voi hyvinkin nousta varteenotettavaksi malliksi Suomellekin jo seuraavalla hallituskaudella, jos kansainvälistymisen ja kasvun avaimia ei sitä ennen ole löydetty.

Suomen perheyritykset vierastavat pääomasijoittajia osakkeenomistajina. Kun omistajien valmius ja taloudelliset edellytykset sijoittaa varojaan perheyrityksiin ovat rajoitetut, pitää rohkeasti miettiä muita ratkaisuja. Perheyrityksille onkin saatava luontevaksi kehityspoluksi listautuminen ilman perheyritysidentiteetin menetystä. Listattu yritys voi hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta luontevasti markkinoilta. Monet perheyritykset toimivat kuitenkin ”25-vuoden kvartaalitaloudessa.” Tämä on myös keskeinen kilpailuetu eikä sitä tule yön yli muuttaa neljännesvuosittaiseksi kvartaalitaloudeksi.

Vahvuuksiamme ovat myös monia muita Euroopan maita alhaisempi byrokratia, yksinkertaisempi verolainsäädäntö sekä koulutetut ihmiset. Yhdeksi selkeäksi heikkoudeksi koetaan työsuhteen joustot, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi minimipalkkatasoa, irtisanomissuojaa ja työaikajoustoja.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen

Kun käydään poliittista keskustelua siitä, korostetaanko Suomen vahvuuksia vai heikkouksia, onkin keskustelu esimerkiksi byrokratian madaltamisesta tai koulutusmahdollisuuksien kaventamisesta nähtävä Suomen menestymisen kannalta strategisina kysymyksinä eikä tähän suhdannehetkeen liittyvinä pakkoratkaisuina. Itse uskon, että vahvuutemme on etumatkaamme kilpailukyvyssä, eikä sitä pidä antaa kiriä kiinni.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen. Monien suomalaisyritysten haasteena on rohkeus kansainvälistyä. Toisaalta kasvua haetaan lähimarkkinoilta, eli kaikkein vaikeimmalta markkina-alueelta, jossa kasvua itsessään ei juuri ole.

Kun joskus tulevaisuudessa tutkitaan, miten suomalaiset perheyritykset keksivät uudelleen kasvun ja kansainvälistymisen menestystekijät, veikkaan, että tällöin tunnistetaan ainakin seuraavat tekijät: intohimoinen asenne menestymiseen, yritysten välinen yhteistyö, parhaiden käytäntöjen ja verkostojen jakaminen yritysten kesken sekä yhteiskuntamme johdonmukaiset linjaukset kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.

Isketkö kirveen kiveen vai kultasuoneen Venäjällä?

Isketkö kirveen kiveen vai kultasuoneen Venäjällä?

Naapurissamme on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Venäjän valtavat markkinat tarjoavat tänäänkin mittavia mahdollisuuksia kasvattaa yrityksesi markkinaosuutta ja myyntiä. Moni yritys on saanut kuitenkin karvaasti kokea, että itänaapurista ei enää kahmita pikavoittoja samoin kuin kymmenen vuotta sitten. Onnistut Venäjällä, kunhan teet kotiläksysi.

Opit ja knopit menestykseen Venäjällä

Tee sitä, minkä parhaiten osaat
Liiketoiminnan säännöt ovat erilaiset ja niissä on opettelemista. Osaa asiasi ja huolehdi, että prosessit ovat kunnossa, ja että sinulla on riittävästi resursseja paneutua erilaisuuden tuomiin haasteisiin. Pieni ei yleensä ole kaunista Venäjällä. Panosta siis alkuvaiheessa kunnolla äläkä epäröi, kun olet jo markkinalla. Maariskit pitää harkita ennen markkinoille menoa eikä siellä jo oltaessa.

Seuraa lainsäädäntöä ja reagoi ajoissa
Venäjällä muutoksia tapahtuu paljon ja nopeasti. Toimi ripeästi tarvittavien muutosten toimeenpanossa ja hyödynnä asiantuntijoita. Tietämättömyys ei vapauta lakien noudattamiselta Venäjälläkään.

Opettele kieli ja ymmärrä toimintaympäristöäsi
Sujuva englannin kieli ei ole tae ammattitaidosta. Huomioi se rekrytoinnissa. Opettele venäjää tai varmistu ainakin siitä, että käytössäsi on riittävästi henkilökuntaa, joka osaa venäjää ja ymmärtää maan liiketoimintaympäristöä.

Pidä yhteyttä tytäryrityksessä mahdollisimman moneen toimijaan, ei vain siihen sujuvasti englantia puhuvaan pääjohtajaan. Näin saat paremman kokonaiskuvan.

Harjoita aggressiivista veropolitiikkaa
Monet paikalliset pääkirjanpitäjät arvostavat ja pelkäävät verottajaa. Verotarkastuksesta selviämistä pienillä maksuilla arvostetaan ja sitä pidetään pääkirjanpitäjän ammattitaidon osoituksena. Pääkirjanpitäjät kirjaavat herkästi kulut vähennyskelvottomiksi, mikäli kulujen verotuksellinen käsittely on epäselvää. Näin saavutetaan korkea veroaste, mutta selvitään verotarkastuksista kunnialla. Harjoita siis aggressiivista veropolitiikkaa ja kirjaa kulut vähennyskelpoisiksi, elleivät ne yksiselitteisesti ole vähennyskelvottomia. Varaudu kuitenkin konsernitasolla veroriskin realisoitumiseen.

Verotarkastajat ovat usein laskeneet etukäteen yrityksestä verotarkastuksessa mahdollisesti saatavan veron määrän ja esittävät summan tarkastuksen alkaessa. Näihin tarjouksiin ei kannata tarttua. Tällä hetkellä yritysten verottajaa vastaan nostetuista kanteista yli 66 % päätetään tuomioistuimissa yritysten eduksi.

Luottamus hyvä, kontrolli parempi
Hanki osaavaa henkilökuntaa ja luota työntekijöihisi. Älä kuitenkaan siirrä valvontaa pois itseltäsi. Jos emoyhtiön valvonta puuttuu, tytäryhtiön toimintakulttuuri muuttuu helposti paikallisen pääjohtajan näköiseksi. Ja se saattaa olla kaukana konsernin hyväksymistä toimintatavoista.

Älä usko sokeasti, että Venäjällä ”pitää tehdä näin” tai ”ei voi tehdä noin”. Haasta tytäryhtiön henkilökuntaa löytämään konsernille sopivat toimintamallit ja ratkaisut, jotka täyttävät molempien maiden lainsäädännölliset vaatimukset. Tarvittaessa käänny asiantuntijoiden puoleen.

Tässä muutama knoppi, joita noudattamalla yritykset ovat menestyneet Venäjällä. Jos laiminlyöt kotiläksysi, isket takuuvarmasti kirveen kiveen kultasuonen sijasta. Olisiko Sinulla muita knoppeja tai oppeja lisättäväksi tähän listaan?

Taija_Kaivola100x100Director Taija Kaivola on viettänyt useita vuosia Venäjällä taloushallinnon parissa ja on hurahtanut venäläiseen verotukseen. Nykyään vastaa KPMG:n Russian Deskin toiminnasta.