Tarkastusvaliokunnat yleistyvät ja ammattimaistuvat

Viime vuosien aikana listayhtiöiden tarkastusvaliokuntien tarve on kasvanut hallitusvastuiden ja osaamisen tarpeen lisääntymisestä johtuen. Vastuun määrän kasvaminen tuo mukanaan vaatimuksen perehtyä yrityksen toimintaan syvemmin ja tuoda näkemyksiä toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Maineriski otetaan yhä vakavammin ja usein hallitus ja sen valiokunnat ovat tahoja, joihin valokeilat osuvat kun ikävät asiat vuotavat julkisuuteen tai toiminnan kasvu ja kannattavuus eivät saavuta odotettua tasoa. Myös sijoittajien ja median syventyminen yrityksen hyvän hallinnon vaatimuksiin on nostanut monia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteita esiin yrityksien valvontajärjestelmissä.

Avainriskien tunnistaminen, hallinta ja seuranta ovat nykyään yhä vaikeampia toteuttaa eikä osaamista ole riittävästi. Riskialueet luonnollisesti vaihtuvat ajan kuluessa, ja tästä syystä tarkastusvaliokuntien tuleekin varmistaa, että organisaatiossa on prosessi, joka arvioi jatkuvasti sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön uhkia. Haastavia erityisalueita ovat mm. kyberturvallisuus, IT riskit, toimitusketjut sekä lain vaatimukset ja säädökset. Kullakin toimialalla on yhä nopeammin muuttuva ympäristö, joka edellyttää jatkuvaa hereillä oloa ja aktiivisuutta. Tarkastusvaliokunnilla ei ole varaa eikä aikaa nukkua! Kyseessä on sekä yhtiön että yksittäisen jäsenen maine ja kyvykkyys.

Tarkastusvaliokunnilta ei työt lopu

Tarkastusvaliokuntien tulee EU direktiivien muutosten myötä olla yhä aktiivisempia. Niiden täytyy varmistaa tilintarkastajan rotaatio sekä mitä tehtäviä tilintarkastusyhteisö voi tehdä ja mitä ei. Tarkastusvaliokuntien tulee myös yhä tiiviimmin seurata tarkastustoiminnan laatua ja kattavuutta. Johdon raportoinnin kehittäminen yhtiössä auttaa tarkastusvaliokuntia ymmärtämään liiketoimintaa ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä – ja tätä  tulee myös vaatia!

Verokysymykset osa tarkastusvaliokunnan vastuualuetta

Verokysymykset ovat yhä useammin tarkastusvaliokunnan keskeinen vastuualue, joka vaikuttaa yrityksen toimintamallin ja prosessien kehittämiseen ja toteutustapaan. Verotukseen liittyvät päätöksentekonäkökulmat ovat useimmiten globaaleja ja saattavat vaatia perustavaa laatua olevia ajattelutavan ja operatiivisen toiminnan muutoksia.

Kirjanpitosäännösten muuttuminen aiheuttaa toimenpiteitä

Kirjanpitosäännöt tuloutuksen ja sijoitusinstrumenttien osalta tulevat muuttumaan 2017 lähtien. Vaatimuksilla on merkittäviä vaikutuksia yrityksen tietojärjestelmiin, prosesseihin sekä datan käsittelyyn. Tarkastusvaliokunnan tulee omalta osaltaan varmistaa, että yhtiöt ovat jo aloittaneet siirtymävaiheen muutokset. Tässä ulkoinen tuki ja apu sekä aktiivinen yhteydenpito yhtiön sisäisten tukitoimintojen kanssa ovat ehdottoman tärkeitä.

Sisäinen tarkastaja on keskeisessä roolissa

Tarkastusvaliokuntien tulee hyödyntää sisäisen tarkastuksen toimintaa ja osaamista yhä enemmän hyvän hallinnon periaatteiden jalkauttamisessa ja ymmärtämisessä. Sisäinen tarkastaja on usein se riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asiantuntija, joka tukee johtoa ja tarkastusvaliokuntaa sekä toimii riippumattomana tahona yhtiön ja tarkastusvaliokunnan välissä. Sisäisen tarkastuksen kansainvälisen järjestön johtaja Richard Champersin sanoin: ”They grasp the importance of delivering value, and they are seen by stakeholders as an indispensable resource”.

Tarkastusvaliokunnat yleistyvät kovaa vauhtia

Suuremmissa yhtiöissä Suomessa on viime vuosina yhä enemmän perustettu tarkastusvaliokuntia lainsäädännön väljyydestä huolimatta. Suurimmissa pörssiyhtiössä sekä pankki- ja vakuussektorin yhtiöissä tarkastusvaliokunta alkaa kuitenkin olla jo itsestään selvyys. Myös hallitustyöskentelyn ja sen ammattimaisuuden lisääntyessä kokeneet hallitusammattilaiset ymmärtävät oman rajallisuutensa hoitaa kattavasti kaikkia tehtäviä sekä osaavat arvostaa tarkastusvaliokuntien tuomaa lisäarvoa yhä paremmin.

Tarkastusvaliokunnilta odotetaan parempaa tulosta

Hallitus- ja tarkastusvaliokuntatyöstä pitää syntyä yhä parempaa tulosta. Hyvät ja muodolliset rakenteet eivät enää riitä, vaan työskentelyyn tulee käyttää aikaa myös kokousten ulkopuolella, jotta mitään olennaista ei jää huomaamatta ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kattavasti hoidossa. Toimintakertomuksissa olevien yhtiön toiminnan kuvauksien on hyvä noudattaa kansainvälisiä yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että toimintaan liittyvät riskit ovat aidosti tunnistettuja ja hallittuja, ja johto on paneutunut sisäisen valvonnan kysymyksiin. Loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin sinulla.

Lisää tarkastusvaliokunnista ja niiden roolista voit lukea KPMG:n tekemästä tutkimuksesta Global Audit Committee Survey 2014.

Käy myös lukemassa edelliset blogikirjoitukseni ”Lisääntynyt sääntely talouskasvun jarruna” ja ”Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

Kyvykäs johto osaa raportoida – ja sijoittaja arvostaa

Yrityksen raportoinnin laatu vaikuttaa sijoittajien ja muiden sidosryhmien käsitykseen johdon kyvykkyydestä. Tällä taas on potentiaalia vaikuttaa pääoman hankinnan kustannuksiin, sillä sijoittajat ovat strategian, kannattavuuden ja kasvun lisäksi kiinnostuneita sijoituskohteiden johdon osaamisesta tehdessään päätöksiä. Kysyntä taloudellisesti merkityksellisen yritysvastuutiedon raportoinnille on vahvassa nousussa.

Parin viime vuoden aikana liike-elämässä on keskusteltu paljon yritysvastuuraportoinnin muodosta, kontekstista ja sisällöstä. Terveenä lähtökohtana uusissa raportoinnin viitekehyksissä on liiketaloudellisesti merkityksellisen yritysvastuutiedon raportointi. Merkityksellisen tiedon esille saaminen edellyttää analyysiä, jossa yritys kartoittaa sekä liiketoimintojen että sidosryhmien kannalta relevantteja teemoja.

Mikä ei-taloudellinen tieto?

Trendinä on viimeaikoina ollut perinteisen taloudellisen tiedon ja niin sanotun ei-taloudellisen tiedon yhdistäminen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan käytännössä yritysvastuuta, eli taloudellista vastuuta yhdistettynä sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen. Siksi ”liiketaloudellisesti relevantti yritysvastuutieto” on kuvaavampi termi kuin ”ei-taloudellinen tieto”. Eihän Suomen urheiluelämääkään jaeta ”jääkiekkoon” ja ”ei-jääkiekkoon”.

Kehitettävää arvonluonnin ja yritysvastuun esiin tuomisessa

Tyypillisesti raportointi keskittyy menneeseen tilikauteen. Tästä seuraa se, että pitkän aikavälin arvoon vaikuttavat tekijät eivät saa ansaitsemaansa huomiota, pääomamarkkinat hinnoittelevat riskejä, joita tosiallisesti jo hallitaan, ja sijoittajat keskittyvät lyhyen aikavälin tuloksiin, koska he eivät saa selkeää kuvaa tulevasta. Analyytikko joutuu täyttämään aukot omilla oletuksillaan. Monella yrityksellä on parantamisen varaa arvonluontikyvyn kuvaamisessa eri aikaväleillä sekä yritysvastuun roolin esiin tuomisessa arvonluonnissa.

Riippumatta valittavasta raportoinnin viitekehyksestä, sinun kannattaa yrityksesi raportoinnissa osoittaa kolme tärkeää asiaa:

  1. Ymmärrät toimintaympäristöösi vaikuttavia tekijöitä ja markkinatilanteen kehitystä. Raportoinnissa kannattaa tuoda myös esiin, että sinulla on markkinatilanteeseen pohjautuva selkeä strategia ja liiketoimintamalli, joilla pärjäät myös tulevaisuudessa. Liiketoimintamallin selkeä kuvaaminen on tärkeä osa raportoinnin laatua.
  2. Sijoittajat haluavat tietää, miten yrityksesi tekee voittoa ja luo arvoa, joka johtaa kassavirtaan tulevaisuudessa. Osa toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä on yritysvastuupainotteisia, ja yritysten markkinoihin vaikuttavat sidosryhmien kasvavat yritysvastuun odotukset. Sinun on syytä analysoida, miten yritysvastuu vaikuttaa yrityksesi kilpailukykyyn ja kassavirtaan.
  3. Sijoittajia kiinnostavat myös strategiset tavoitteet ja toimet, joilla yrityksesi pääsee tavoitteisiinsa. On siis tärkeää, että kerrot edistymisestäsi myös strategisten yritysvastuutavoitteiden saavuttamisessa.

Johda kilpajuoksua ja erottaudu raportoinnillasi!

Sijoittajien yritysvastuuindekseissä menestyneet suomalaiset yritykset ovat osoittaneet, että ne kykenevät paitsi tekemään oikeita asioita myös raportoimaan niistä. Tämä vaikuttaa myönteisesti niin sijoittajien, asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien arvostukseen.

Riskien raportoinnissa on monella yrityksellä kuitenkin vielä parannettavaa. Sijoittajia kiinnostaa tietää, onko riskejä arvioitu, mitkä riskit ovat nousseet esille, ja miten niitä hallitaan. Jotta voit kertoa yritysvastuuriskien hallinnasta uskottavasti, sinun täytyy ensin tunnistaa, arvioida ja vastuuttaa ne. Tämä näyttää olevan monella yrityksellä vielä kesken ja siksi onkin hyvä sauma sinulle ja yrityksellesi erottautua ja saada kilpailuetua.

Harvard Business Schoolin viime vuonna toteuttamassa tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, jossa niillä yrityksillä, jotka laativat integroidun raportin on enemmän pitkäaikaisia ja vähemmän nopeita voittoja hakevia sijoittajia. Mitä paremmin yritys noudattaa viitekehystä, sitä selvemmin ero näkyy omistuspohjassa.

Integrointi kantaa hedelmää!

Käy lukemassa myös aikaisemmat blogikirjoitukseni ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi” ja ”Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Lisääntynyt sääntely talouskasvun jarruna

G20-maat sopivat marraskuun 2014 kokouksessaan Brisbanessa, että sääntelyä ei enää lisätä. Sen sijaan nyt keskitytään olemassa olevan sääntelyn toteuttamiseen. Valitettavasti sääntelyn määrä on kuitenkin jo nyt niin suurta, että se omalta osaltaan jarruttaa eurooppalaista talouskasvua. Suuri osa regulaatiotsunamista on vasta toteutumassa tulevien vuosien aikana. Tästä syystä finanssiala joutuu jatkossakin jarruttamaan liiketoiminnan kasvua. Sääntelyn määrä näkyy suoraan asiakkaan rahoituksen saatavuudessa, hinnassa ja valintamahdollisuuksissa sekä tietysti myös pankki- ja vakuutusalan työpaikkojen vähenemisenä.

Asiakas maksaa sääntelyn kustannukset

Jo nyt sääntelyn nyky- ja odotetut kustannukset ovat siirtyneet asiakkaiden maksettaviksi. Korkeammat vakavaraisuusvaatimukset, tiukempi suhtautuminen riskeihin, tuottamattoman likviditeetin määrän lisäyksen vaatimukset, pidemmän ottolainauksen kustannukset ja erinäiset verot ovat esimerkkejä finanssialan toimijoiden tulosta ja tasetta rasittavista sääntelyistä. Sekä yksityishenkilöiden että yritysten velanoton kustannukset ovat keskimäärin selvästi nousseet, kun pankkien on entistä tarkemmin otettava huomioon riskisopeutettu pääoman tuottovaatimus ja sääntelyn lisäkustannukset.

Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät ilman rahaa

Suuremmilla yrityksillä on useimmiten paremmat mahdollisuudet saada pankki- ja markkinarahoitusta kuin pienemmillä. Pienemmät yritykset eivät välttämättä ole pankeille kiinnostavia korkeamman riskiprofiilinsa, lyhyen tai heikon historiansa ja vähäisen tunnettuuden vuoksi. Pienemmät yritykset eivät myöskään tarjoa pankeille yhtä paljon muita liiketoimintamahdollisuuksia verrattuna isompiin yrityksiin, jolloin lainan myöntäminen ei välttämättä ole yhtä kiinnostavaa tai se on ainakin kalliimpaa. Pienempien yritysten rahkeet eivät myöskään riitä suoraan rahoitusmarkkinarahoitukseen sen vaatiman uskottavuuden, tunnettuuden ja hallinnollisen työn takia. Lainat jäävät nostamatta, investoinnit tekemättä, riskejä ei oteta ja yritys ei kasva yhtä nopeasti kuin mitä se tekisi jos lainaa saisi helpommin. Laajemmin tämä ongelma vaikuttaa Euroopan (ja Suomen) taantuman taittumisvauhtiin.

Toimijoiden määrä vähenee pankki- ja vakuutusmarkkinoilla – asiakkaiden valintamahdollisuudet supistuvat

Suomessa on viime vuosien aikana nähty enemmän fuusioita, yhteenliittymiä ja muita rakennejärjestelyitä finanssilaitosten välillä kuin pitkiin aikoihin. Useimpien järjestelyiden syyksi on mainittu kiristyvä sääntely, joka joko tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan suosii suurempia toimijoita. Näillä toimijoilla on enemmän uskottavuutta, pääoman ja velan hankintamahdollisuuksia sekä resursseja hoitaa sääntelyn vaatimaa hallintoa. Regulaatio vähentää pienten finanssialan toimijoiden syntymistä jatkossa jo pelkästään hallinnollisen työn määrän mutta myös kiristyvien pääomavaatimusten takia. Asiakkaan valintamahdollisuudet ovat supistuneet. Ja harvemmin kilpailun määrän väheneminen on muutenkaan hyvä asia.

Innovointi hidastuu finanssialalla

Uudet innovaatiot sekä pankki- että vakuutusmarkkinoilla pitävät sisällään mahdollisuuden käyttää esimerkiksi pilvipalveluita, sosiaalista mediaa, mobiililaitteita ja pitkälle vietyä analytiikkaa, johon nykysääntely ei kaikilta osin vielä taivu. Uusien arvoa luovien (tai sitä tuhoavien) toimintatapojen innovointi hidastuu vääjäämättä tiukassa regulaatioympäristössä.

Uusia rahoitusmuotoja syntyy finanssitoimialan ulkopuolella

Maailma muuttuu ja uusia rahoitusmuotoja keksitään tuon tuosta. Esimerkkinä innovatiivisesta rahoitusmuodosta toimii netin välityksellä tapahtuva ”peer-to-peer”-lending, jossa sekä lainanotto- että lainanantopuolella ovat yksityishenkilöitä ja pienyrityksiä. Mukana transaktioissa ei ole toimiluvan alaisia toimijoita, vaan lopulliset luottoriskit tulevat suoraan lainojen antajille. Myös netin ja muiden kanavien välityksellä tapahtuvat laskujen myynti, erityyppiset joukkorahoitusmuodot (crowd funding) sekä oman pääoman keräys yksityishenkilöiltä suoraan pienyrityksiin, ovat nostaneet päätään kehittyneimmillä rahoitusmarkkinoilla. Toki yllämainittujen rahoitusmuotojen volyymi on vielä marginaalista, mutta se on hyvä osoitus siitä, että rahavirrat hakeutuvat yhä uusilla tavoilla ylimääräistä pääomaa omistavilta sitä tarvitseville tahoille, myös ei-säännellyillä markkinoilla.

Lisääntynyt sääntely toimii tällä hetkellä talouskasvun jarruna, yhtenä syynä muiden joukossa. Sääntelyä on tullut liikaa liian lyhyessä ajassa, ja tämä vaikeuttaa omalta osaltaan suhdanteiden kääntymistä kasvuun Euroopassa ja Suomessa. Pahimmassa tapauksessa jäämme pidemmäksikin aikaa talouskasvun osalta farmijoukkueen vilttiketjuun, kiitos liian populistisen politikoinnin.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla!” ja  ”Nyt keskitytään tulevaisuuteen. Myös raportoinnissa.”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

Kuva: Harold Lloyd / Flickr (Picture has been cropped)

PK-yrityksistä lisää yhteisöveroa

Marraskuun alussa uutisoitiin, että kaksi kolmasosaa noin 311 000 yhteisöverovelvollisesta ei maksanut yhteisöveroa lainkaan. Uutisessa kerrottiin, että veropohjan kapeutta kuvaa se, että 1,6 prosenttia yhteisöverovelvollisista maksoi 80 prosenttia veron kokonaistuotosta. 

Tilastojen antamille luvuille on olemassa monta selittävää tekijää (ml. vahvistettujen tappioiden kertymä ja tilastoja vääristävät pöytälaatikkoyritykset). Tilasto on kuitenkin osoitus myös siitä, että PK-yrityksissä on merkittävä volyymiin perustuva potentiaali yhteisöverokertymän kasvattamisessa. Kasvua ei kuitenkaan synny veroprosenttia korottamalla, vaan luomalla edellytyksiä yrityksen tuloksen kasvulle.

+1 uusi säännös = -1 vanha säännös

Eräs merkittävä tekijä PK-yritysten toiminnan edesauttamiseen on toimintaa helpottavat lakimuutokset ja -uudistukset. Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu seinäjokelainen Jyrki Mäkynen on esittänyt toimintamallia, jossa edellytetään aina yhden säädöksen poistumista, kun tulee uusi säädös. Ehdotusta on helppo kannattaa. Fokus tulee olla tekemisessä, ei sitä ympäröivässä byrokratiassa.

Jatkuvat muutokset verotuksessa ja säännöksissä luovat epävarmuutta

Yhteisö- ja osinkoverotussäädökset ovat jatkuvasti keskeisiä teemoja. Yhteisöverotusta on saatu laskettua jo kilpailukykyisempään suuntaan, mutta varsinkin osinkoverotuksessa liian usein tehtävät muutokset ovat luoneet epävarmuutta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjiltä heikkenee mahdollisuus pitkäjänteiseen suunnitteluun. Se taas heijastuu vääjäämättä oireiluna yritysten vakavaraisuuteen ja operatiiviseen toimintaan, lopulta myös verotettavaan tulokseen.

Verotusta ja sen kannustinvaikutuksia mietittäessä tulee myös muistaa, että PK-yrityksistä puhuttaessa yhteisöverotusta ja osinkoverosta koskevien muutosten tulee kulkea käsi kädessä. Tästä asiasta muistutti myös pääministeri Alexander Stubbin yrittäjäpoliittiseksi neuvonantajaksi nimetty Eero Lehti.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien säädösten tuki yritystoiminnalle on keskeisessä asemassa. Eräänä uusimpana operatiiviseen toimintaan liittyvänä muutosehdotuksena on oikeusministeriössä valmisteilla oleva ehdotus yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä.

Selkeyttäkin vaaditaan. Esimerkiksi välillisen verotuksen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkitseminen on muuttunut niin haastavaksi, että sen hallitseminen ei ole enää monelle yrittäjälle mahdollista, mistä seurauksena ovat muun muassa kassavirran hallintaan liittyvät kielteiset vaikutukset.

PK-yritykset merkittävä työllistäjä

PK-yritysten merkitys sekä työllistäjänä että veromaksajana on Suomelle elintärkeä. Suomen Yrittäjien sivuille koottujen tietojen mukaan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta yli puolet (55 %) syntyy PK-yrityksissä. Myös PK-yritysten työllistävä vaikutus on olennainen. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista valtaosa on syntynyt PK-yrityksiin.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Toimintaympäristöä on kehitettävä jatkuvasti siten, että verotettavaa tulosta tekevää yritystoimintaa on mielekästä ja innostavaa kehittää pitkäjänteisesti Suomessa eteenpäin. Hyviä ja innovatiivisia toimenpide-ehdotuksia kuulee kun haluaa kuunnella; aina junan ravintolavaunukeskusteluista Slush -tapahtuman innostaviin puheenvuoroihin. Ajatuksista toteutukseen.

Jouni_Sivunen_100x100Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua. Harrastukseksi voitaneen lukea myös innostus kehittää uusia toimintatapoja PK-yritysten avuksi.

Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!

Vaikka osapuolet Ukrainassa pääsisivätkin sovintoon, Venäjän talouden tulevaisuuden näkymät ovat synkät ja rahahanat kireällä. Markkinamielialaa painavat poliittinen ja yleinen epävarmuus. Venäjän tilanteen kohentumiseen voi optimistikin uskoa vain pitkällä tähtäimellä.

Huonoista uutisista huolimatta merkittävä osa suomalaisyrityksistä onnistuu edelleen tekemään itänaapurin suurissa kaupungeissa menestyksekästä liiketoimintaa. Suomalaisten investointitahti Venäjälle ei näytä hidastuvan, ja osalle läntisten kilpailijoiden väheneminen avaa jopa uusia ovia. Venäjän markkinoille palaaminen on kallista, joskus jopa mahdotonta. Sen takia liikkeelle ei kannata lähteä harkitsemattomasti.

Ennakointi on edullista ja parantaa mahdollisuuksiasi reagoida nopeasti muutokseen.

1. Selvitä sopimuskantasi ja tunne yhteistyökumppanisi

Sopimusten valuuttajakauman lisäksi on riskienhallintamielessä aiheellista ymmärtää, ovatko omat sidosryhmät paikallisia vai ulkomaisia toimijoita, ja miten se vaikuttaa heidän menestykseensä ja maksuvalmiuteensa. Toimivatko sopimuksesi kriisitilanteissa? Venäjä ei tunnusta laillisiksi ulkomaiden sille asettamia sanktiota. Pakotteiden noudattaminen voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi. Riskiä voi ainakin yrittää pienentää soveltamalla sopimuksessa toisen maan lainsäädäntöä ja sopimalla kansainvälisestä välimiesmenettelystä Venäjän ulkopuolella.

Voidaanko pelikentän muuttuessa kriittisiä tuotteita ja palveluita saada uusista lähteistä vai ollemmeko yksittäisten toimijoiden varassa? Huolehdi, että paikallinen henkilökunta seuraa jatkuvasti tilannetta ja informoi emoyhtiötä vaadittavista muutoksista. Muutokset liiketoimintaan tehdään yhteistyössä, eikä tytäryhtiön pidä tehdä itsenäisesti päätöksiä olennaisissa kysymyksissä.

2. Järjestä rahoitus järkevästi

Ruplan arvon nopea muutos vaatii uudelleen harkintaa rahoituskuvioihin. Tytäryhtiön kyky maksaa valuuttamääräisiä lainoja emolta heikkenee, ja heikentynyt taloudellinen tilanne voi johtaa alikapitalisoinnin takia vähennyskelvottomiin korkokuluihin. On mielekästä pohtia, missä muodossa tytäryhtiöitään rahoittaa. Oman pääoman riittävyys mitataan ruplissa.

3. Varmista valvonta

Heikentyneet tulevaisuudennäkymät lisäävät väärinkäytösriskiä, kun kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät menettävät voimaansa. Selvitä myös, onko yhtiöjärjestyksesi ajan tasalla ja rajaako se riittävästi pääjohtajan valtaa. Harkitse, onko tarvetta ”kahden allekirjoituksen” hallintomenettelylle. Valvonta on Venäjällä kiinteästi sidoksissa johtamiseen.

4. Älä oikaise säännöissä

Lainsäätäjät ovat tehneet ja tekevät kynät sauhuten muutoksia osakeyhtiölakiin, verolainsäädäntöön ja siviililakikokoelmaan. Samanaikaisesti viranomaisvalvonta on viime aikoina Venäjällä kiristynyt, eikä se koske vain verottajaa. Toimi kaikissa tilanteissa säännösten ja lakien vaatimalla tavalla – näin vältyt pitkässä juoksussa suuremmilta ongelmilta.

5. Päivitä riskienhallintaprosessisi

Kartoita sekä ulkoiset että omaan toimintaan liittyvät riskit, jotka voivat johtaa vetäytymiseen markkinoilta. Laadi konkreettinen eriyttämissuunnitelma, vaikket tekisikään lähtöä.

Ole Venäjän markkinoiden suhteen realisti, hyvässä ja pahassa. Harkitse, millä painoarvolla haluat sisällyttää liiketoimintaasi Venäjän uhkia ja mahdollisuuksia. Ei auta itku itäisilläkään markkinoilla. Jos haluaa pärjätä, on oltava aktiivinen ja kyettävä muuttamaan toimintaansa ympäristön muuttuessa.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Paasikiven muistomerkki sijaitsee Lasipalatsin ja Mannerheimintien vieressä. Sen jalustaan on kirjattu Paasikiven motto "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen".

”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”

Tuo lause osui silmään kävellessäni Helsingin ydinkeskustassa kohti toimistoamme. J.K. Paasikivi oli sen aikanaan lausunut ja nyt tämä lause on ikuistettu hänen muistomerkkipatsaan jalustaan. Niin totta tuo lause on, myös liike-elämässä.

Tästä tuli mieleeni eräs tapaus, jossa asiakasyritykseni, monen muun yrityksen tavoin, tavoitteli kannattavaa kasvua. Itse asiassa heidän mielestään kannattava kasvu oli kiteytettynä heidän strategiansa. Joopa joo, ihan hyvä, eikö vaan?

Pohdimme heidän kanssaan tätä haastetta eri näkökulmista. Kysymyksiä heräsi. Mistä kasvua voisi hakea? Onko yritys kilpailukykyinen? Miten kannattavaa toiminta oikeasti on? Erilaisten raporttien valossa yrityksellä meni kohtalaisesti. Myyntivolyymit olivat hyvin tiedossa, mutta kun puhuttiin tarkemmin kannattavuudesta, niin äänenpainot muuttuivat epävarmemmiksi. ”Ei, emme varmuudella tiedä tuotekohtaista kannattavuutta.”

Sama ongelma koski asiakkuuksia. ERP-järjestelmät tarjosivat runsaasti erilaista tietoa, mutta laskenta perustui aikaa sitten laadittuihin standardeihin ja kustannusallokointeihin. Monia kustannuksia jätettiin allokoimatta kokonaan ”poliittisista” syistä. Tässä oli yksi yrityksen kipupisteistä. Johto totesi joutuneensa toimimaan ja tekemään päätöksiä epäluotettavien tai väärien tietojen pohjalta. Tämän tosiasian tunnustaminen oli viisauden alku.

Mikä on kannattavaa, mikä kannattamatonta?

Tarina ei loppunut tähän. Kyseisen yrityksen tapauksessa tuli tarve selvittää todellinen ja oikea kustannusrakenne niin, että oikeasti tiedetään, mikä on tuote- tai asiakaskohtainen kannattavuus. Mikä on kannattavaa ja mikä kannattamatonta? Miten kannattavuus muuttuu, kun siihen vaikuttavat parametrit muuttuvat?

Mahdottomasta mahdollista

Tällaisen mallin rakentamiseen ei mennyt montaa viikkoa oikeilla työkaluilla ja menetelmillä, mutta tulokset olivat huimat. Analyysin jälkeen yrityksen johdolla oli käytössään oikeaa tietoa ja faktoja päätöksenteon pohjaksi. Tiedettiin, mihin kohdistaa panostukset ja toimenpiteet, ja pystyttiin arvioimaan niiden todellinen vaikutus. Jopa mahdottomasta tuli mahdollista. Siinä missä yleinen hinnankorotus tuntui mahdottomalta, tietyille asiakasryhmille ja jopa yksittäisille asiakkaille se oli perusteltua ja toteutettavissa. Siellä missä uskottiin, että kaikki säästöpotentiaali oli jo kaluttu loppuun, löytyi uusia säästökohteita, jotka paransivat yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tosiasiat osoittivat jälleen olevansa viisauden lähde.

Faktat faktoina

Myös laajemmin tarkasteltuna, monen yrityksen johto toivoo, että heille kerrotaan asiat niin kuin ne ovat, kaunistelematta ja totuudenmukaisesti. Kun tilanne tunnetaan, on helpompi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka johtavat toivottuun tulokseen.

Kyseinen yritys ei missään nimessä ole ainoa laatuaan. Monet yritykset ovat kohdanneet saman – tarpeen ymmärtää toimintaa paremmin olemassa olevan datan ja analytiikan kautta, ja saada luotettavaa ja oikeaa tietoa johtamisen käyttöön. KPMG:n tuore selvitys Global Manufacturing Outlook 2014 tukee tätä käsitystä.

Juho Kusti Paasikivi (1870–1956) oli Suomen seitsemäs presidentti. Hänen muistomerkkinsä sijaitsee Paasikivenaukiolla Lasipalatsin ja Mannerheimintien vieressä. Sen jalustaan on kirjattu Paasikiven motto ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Muistomerkin on suunnitellut Harry Kivijärvi.

Juho Kustin sanoissa on meille kaikille väkevä viesti: Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, kun haluat ohjata yrityksesi takaisin kannattavalle kasvu-uralle. Kylläpä Paasikivi oli viisas mies.

Käy lukemassa myös edelliset tekstini ”Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista” ja ”Kolme kysymystä, jotka auttavat yrityksen hallitusta parempaan strategiaan”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

tax-ska-du-ha

Tax ska du ha! Verotuloja valtiolle, kiitos!

Olipa kerran yritysten toimeliaisuuteen ja taloudelliseen kasvuun kannustava verolainsäädäntö. Pykälät oli sorvattu ja virkamiehet sovelsivat ennustettavasti niitä siten, että yritykset investoivat ja kansainvälistyivät innokkaasti. Henkilöstöä palkittiin optioin tai osakeomistuksin ja yrityskauppoja tapahtui. Jopa valtiota kirstunvartijana hymyilytti alati kasvava verotulojen kertymä. Kuinkas sitten kävikään?

Yritysjohdossa muistellaan kaiholla yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, joka –luullun perusteella– poistettiin EU-oikeudenvastaisena. Oi niitä aikoja, jolloin valtio kantoi osan kansainvälistymisriskistä, kun ulkomaiselle tytäryhtiölle annettu ja sittemmin menetetty rahoitus, voitiin vähentää Suomessa, ja siten pienentää yrityksen veronmaksua. Ulkomaiset tahot ostivat innokkaasti suomalaisia yrityksiä ja Suomessa sai vähentää lainarahoituksen korkokulut ilman rajoituksia.

Nyt talouselämässä yritysten ja yrittäjien nälkäinen katse pysähtyy entistä useammin Ruotsin perintöverottomuuteen, ulkomaisiin verottomaksi koettuihin vakuutuskuoriin tai yritysten tuloverovapauteen Virossa. Valtiona olisin huolestunut. Nälän tulisi kaiketikin kohdistua omaehtoiseen ja yrityskaupoin tapahtuvaan kasvuun, investointeihin, kansainvälistymiseen, ammattitaitoisten kotimaisten ja ulkomaisten osaajien rekrytointiin sekä onnistumisista palkitsemiseen.

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen

Oliko aiempi verolainsäädäntömme taitavien käsien työstämä ainutkertainen luomus, johon emme enää kykene vai ennemminkin naiivin vanhanaikainen, mutta toimiva tekele? Ainakin siinä oli fiskaalisesti onnistuneita ratkaisuja.

Voisiko Suomi sitten palata kasvuhakuisen ja kannustavan verolainsäädännön ja sen soveltamisen tielle? Tässä nousevat monet kädet pystyyn. Määritellään, että kyseessä on ratkaisemattomissa oleva wicked problem ja syvennytään veroteoreettisiin pohdintoihin ja valintoihin. Ilmastonmuutosta ei olla kuitenkaan ratkaisemassa, veroilmaston muutosta kylläkin. Koko verolainsäädäntöämme ei ole tarpeen uudistaa yhden yön aikana, mutta on esitettävä paljon kysymyksiä.

  • Mitkä ovat olleet Suomen verolainsäädännössä kilpailuetujamme, tahattomia tai tahallisia?
  • Onko niitä vielä olemassa ja jos on, niin onko nämä kilpailuedut säilytettävissä?
  • Onko kukaan koskaan palannut niihin lukuisiin verolakien valmisteluissa kirjattuihin ponsiin, joissa on todettu, että jatkovalmistelu toteutetaan pikaisesti tai toimivuutta seurataan tai  jotain muuta ylevää, joilla lienee tavoiteltu lainsäädännön toimivuuden varmistamista?
  • Ovatko lukuisat oikeustapaukset tai esimerkit viranomaiskäytännössä yksittäisratkaisuja, jotka eivät ole verolainsäädäntömme rakenteessa johdonmukaisia, vaan yksittäisiä näppäriä irtiottoja, juristeriaa, joissa veromittelön pysyvää voittajaa ei ole?

Vastauksia kysymyksiin voi hakea monilta tahoilta: asiantuntijatyöryhmiltä, poliittisilta päättäjiltä tai virkamiehiltä, jotka laativat lakeja. Yksi varteenotettava, täydentävä ja Suomessa miltei käyttämätön vaihtoehto on veroasiantuntijat, jotka neuvovat päivittäin verovelvollisia. He ovat yritysten ja yrittäjien päätöksenteon tukena.

Kannamme vastuumme, kun korjaussarjaa tai vaihtoehtoja tarvitaan kokonaisratkaisuiksi yritysten toimeliaisuuteen, ja kun tavoitteena on taloudelliseen kasvuun kannustavan verolainsäädännön ja verotuskäytännön rakentaminen Suomeen.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä” ja ”Perheyritykset ja yrittäjät veropakolaisiksi – verouudistuksista huolimatta”.

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.