Mitä verotuksessa tapahtuu seuraavaksi?

Vuoden vaihtuessa on tapana ennustaa tulevaisuutta. Yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta tämä on tärkeää esimerkiksi tulevaisuuden investointeja ja hankintoja suunniteltaessa. Tinojen sijasta voimme ennustaa Suomen verotuksessa tapahtuvista taloustilanteesta johtuvista lähivuosien muutoksista sekä vaalien lähestyessä ilmaistuista suurimpien puolueiden kannanotoista.

YLE julkaisi 5.1. neljän suurimman puolueen puoluesihteereiden haastatteluun perustuvan uutisen, joka oli paljon puhuvasti otsikoitu ”Suuret puolueet sormi suussa kun verotuotot hyytyvät”. Uutisen mukaan vuonna 2014 verokertymä on kasvanut hitaasti, ja valtiontalouden kannalta merkittävän arvonlisäveron tuotto on hyytynyt.

Olematon talouskasvu ei kasvata verokertymää

Nykyinen olematon talouskasvu ei tule kasvattamaan verokertymää. Suurin osa puoluesihteereistä kuitenkin torjuu mahdollisuuden, että pienemmän verokertymän kanssa voitaisiin elää. Menoleikkaukset maistuvat karvailta, joten puoluesihteereiden ensimmäinen lääke on parantaa taloudellista kehitystä ja lisätä työpaikkoja. Koska maailman talouskehitys ei kuitenkaan näytä antavan lähivuosina vetoapua eikä uusia työpaikkoja luovia innovaatioita ole näköpiirissä, tämä voitaneen kuitata toiveajatteluksi. Jos talouskehitystä olisi mahdollista parantaa poliittisilla päätöksillä, tätä keinoa olisi luultavasti jo käytetty.

Nostaakko vai alentaakko verotusta?

Useimmat puoluesihteerit torjuvat tuloverotuksen alentamisen, mutta nostamistakaan ei esitetä. Arvonlisäveroa ei haluta nostaa, mutta alentaminenkaan ei ole realistista. Yritysveroa ei haluta muuttaa suuntaan taikka toiseen, ei myöskään perintöveroa, jonka tuotto on pudonnut neljänneksen. Kevennyksiä ehdottavat lähinnä perussuomalaiset energia- ja polttoaineveroihin. Kokoomuksen puoluesihteeri ehdottaa taas verotuksen kiristämistä kiinteistöveroon. Keskustan puoluesihteeri näkee mahdollisuuksia puuttua yritysten kansainväliseen verosuunnitteluun ja verovähennyksiin.

Valistunut veikkaus siitä, mitä tuleman pitää

Näiden näkemysten perusteella onkin mahdollista laatia valistunut arvaus tulevan hallituksen verolinjauksista. Ensinnäkään henkilöiden tuloverotukseen tuskin on odotettavissa kevennyksiä, pienituloisille mahdollisesti suunnattuja matalapalkkaisen työn vastaanottamiseen kannustavia huojennuksia lukuun ottamatta. Kulutusverojen osalta arvonlisäveroa ei välttämättä koroteta, mutta olisi kummallista jos öljyn hinnanlaskua seurannut polttoaineiden hintojen lasku ei jo tällä hetkellä houkuttaisi valtiovarainministeriötä ehdottamaan polttoaineverojen kiristämistä seuraavalle hallitukselle. Kiinteistöveron korotus auttaa kattamaan kuntien vajeita, mutta sitä tuskin ulotetaan pelto- ja metsämaahan, mikäli keskustapuolueesta tulee johtava hallituspuolue. Kansainvälisesti toimivien yritysten väitetty verokikkailu siirtohinnoilla on poliittisesti sopiva kohde. Valtiovarainministeriö onkin jo laatimassa hallituksen esitystä, joka antaa verohallinnolle oikeuden luonnehtia yritysten liiketapahtumat uudelleen siten kuin verohallinto sopivaksi katsoo.

Verotuksen alalla ei siis ole näköpiirissä merkittäviä innovaatioita tai aloitteita, jotka innostaisivat yrittäjyyteen tai investointeihin. Parhaassa tapauksessa tuleva hallitus löytää työttömyyden lievittämiseksi muiden keinojen ohella veroporkkanoita, jotka kannustavat vastaanottamaan lyhytaikaisia tai osa-aikaisiakin töitä. Pahimmassa tapauksessa mitään kannustavaa ei keksitä, veronkorotuksilla alennetaan ostovoimaa entisestään, ja verottajan mielivallan mahdollistavilla siirtohinnoittelusäännöksillä heikennetään Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

Tulevina viikkoina politiikalla on merkitystä, ja voimme kaikki kansalaisina ainakin yrittää vaatia ehdokkailtamme selkokielisiä aloitteita veropolitiikasta.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Kuva: Eric Schepers / Flickr (Picture has been cropped.)

Uuden vuoden verolakien muutoksista puuttuu vain kissavero

Uuden vuoden verolakien muutoksista puuttuu vain kissavero

Vuosi 2013 vaihtui uuden vuoden rakettien loisteessa vuodeksi 2014. Samalla veronmaksajia – niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä – muistettiin monilla verolakien muutoksilla. Muutosten ja korotusten listalle ei näy loppua.

Tuloverotukseen korotuksia ja huojennuksia

Esimerkkejä yksityishenkilöiden vuoden vaihteen tuloverotuksen veronkorotuksista ovat muun muassa:

Vastaavasti yritysten tuloverotukseen tuli monia kiristyksiä. Korkovähennykset kiristyivät, osinkoverotus kiristyi ja edustaminen ei enää kannata. Kiristykset ovat osa suurempaa yritysveropakettia.

Toisaalta vuodenvaihde ei tuonut pelkkiä veronkorotuksia, vaan mukana tuli myös veronhuojennuksia. Yksityishenkilöiden tuloverotuksessa pienituloisten kunnallisverotuksen perusvähennystä nostettiin ja valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin. Veroperustemuutokset keventävät ansiotuloverotusta, mutta kunnallisveron ja lakisääteisten vakuutusmaksujen korotukset voivat kuitenkin viedä hyödyn.

Vastaavasti yritysten tuloverotukseen tuli myös huojennuksia. Merkittävin huojennus liittyy yhteisöverokannan alenemiseen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Toivottavasti tämä luo talouskasvua ja kannustaa tekemään voittoa Suomessa. Lisäksi työnantajilla on nyt mahdollisuus saada verotuksessa lisävähennys työntekijöiden ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta.

Kulutusverotuksen korotusten myötä Tallinnan risteilyillä taas ruuhkaa

Kulutusverotusta kiristettiin laajalti. Tupakkaveroa korotettiin, alkoholiveroa nostettiin, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa kiristettiin ja sähköveroa korotettiin.

Kulutusverotuksen korotukset tarkoittavat varmaankin vilkasta Tallinnan matkakautta. Tunnetusti tupakan, alkoholin, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero on Virossa Suomea alhaisempi.

Kiinteistöveron korotus kohottaa entisestään asumiskustannuksia

Veronkorotukset eivät rajoitu tuloverotukseen ja kulutuksen verotukseen. Merkittävä veronkorotus on myös kiinteistöveron korotus. Kiinteistöveroa on johdonmukaisesti korotettu jo vuosien ajan. Nykyään kiinteistövero alkaa olla jo merkittävä asumisen kustannus. Tämä kohdistuu niin omistusasumiseen kuin vuokra-asumiseen. Vuokra-asumiseen kiinteistövero kohdistuu vuokrankorotuspaineina. (Käy lukemassa aiheesta lisää Teemu Haatajan kirjoittamasta blogista ”Asunnon hinnasta lähes puolet on veroja”.)

Mitä seuraavaksi – kissavero?

Hallitus tekee taas lopputalvesta talouspoliittisia tilannearvioita. Arviot näyttävät vievän lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin. Mistä voisi vielä veroja korottaa? Merkittävien veronkorotusten tie taitaa olla jo kuljettu. Mitä seuraavaksi? Löytyisikö ratkaisu kenties koiraveron kaltaisesta kissaverosta? Kohdellaanko koiria ja kissoja syrjivästi? Ja voisiko tämä olla jopa Euroopan unionin oikeudessa kiellettyä valtiontukea. Ehdotan siis kissaveron säätämistä.

Käy lukemassa myös viimeisimmät blogitekstini ”Jättääkö yrityksesi vastuullisen verojalanjäljen?” ja ”Pohjoismaista yhteistyötä vai ankaraa verokilpailua?”.

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.