Sovitaan paikallisesti!

Viime eduskuntavaalien jälkeen muodostetun hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus koskien paikallisen sopimisen edistämistä. Samalla hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille. Lisäksi julkisuudessa on useiden tahojen, myös muiden kuin työmarkkinaosapuolten, puolelta esitetty toiveita siitä, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta tulisi lisätä merkittävästi nykyisestään.

Julkisen keskustelun perusteella tuntuu, että useimmat ovat jääneet odottamaan milloin tilanne muuttuu niin, että voidaan alkaa sopia paikallisesti. Mutta miksi odottaa valtiovallan tai työmarkkinajärjestöjen mahdollista ”yhteiskuntasopimusta”? Ei muuta kuin sopimaan paikallisesti, mahdollisuuksia on!

Paikallinen sopiminen on toki suuri haaste johdolle, esimiehille ja muille henkilöstön edustajille niin yrityksissä kuin julkissektorillakin. Ja kyllä, paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää luottamuksellisia suhteita osapuolten välillä, yhteistyön ja sopimisen osaamista sekä hyvää johtamista.

Mistä kannattaa sopia paikallisesti?

Työaikajärjestelyt on sellainen asiaryhmä, mistä sekä työnantajan että palkansaajien mukaan on yleensä helppo sopia paikallisesti. Otettakoon esimerkkeinä liukuva työaika, säännöllisen työajan pituus sekä sen alkaminen ja loppuminen, säännöllisen työajan tasoittumisjakso, vapaista sopiminen ylityön, lisätyön tai sunnuntaityön yhteydessä, lepoajat, työaikapankit sekä etätyö.

Myös palkkausjärjestelmistä ja niiden kehittämisestä on muodostumassa ja osin jo muodostunut yleinen paikallisen sopimisen alue. Paikalliset sopimukset voivat liittyä esimerkiksi erilaisiin tulos- tai voittopalkkioihin ja muihin palkkakannustimiin, palkan määräytymisen perusteisin, palkan lisiin, työmatkojen korvauksiin ja työtehtävien vaativuuden arviointiin.

Vallitsevaan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyvänä paikallisen sopimisen kohteena ovat myös henkilöstön vähentämiseen ja sen toteuttamistapaan liittyvät asiat. Ja turhan useasti unohtuu, että irtisanomisajoistakin voidaan sopia!

Entä miksi kannattaa sopia paikallisesti?

Paikallisella sopimisella edesautetaan monenlaisia asioita. Koska paikallisen sopimisen tarpeet vaihtelevat toimialoittain, yrityksittäin ja toimipaikoittain, myös sopimisella saavutettavissa olevat hyödyt vaihtelevat.

Yleisiä paikallisen sopimisen avulla saavutettavia hyötyjä ovat esimerkiksi yrityksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen, työsuhteiden ja niiden pysyvyyden vahvistuminen, työaikajoustomahdollisuuksien lisääntyminen, työtyytyväisyyden parantuminen, työntekijöiden luottamuksen ja sitoutumisen vahvistuminen, työhyvinvoinnin lisääntyminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantuminen.

Erityisesti yritysten, mutta nykyään myös kuntien ja muun julkissektorin, toimintaympäristö on muutoksen kourissa. Toisaalta yritysten tilanne eri toimialoilla ja myös saman toimialan sisällä vaihtelee huomattavasti. Sama koskee myös julkissektoria.

Työnantajien kokemukset paikallisesta sopimisesta ovat pääasiassa hyviä. Kokemuksissa ei myöskään ole havaittu olevan erityisen merkittäviä eroja työnantajan koon tai toimialan suhteen. Kokemukset paikallisesta sopimisesta ovatkin yleensä sitä myönteisemmät, mitä paremmin työnantajat tuntevat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.

Joten ei kun toimeksi!

Keijo Putkonen on työskennellyt työoikeuden asiantuntijana KPMG:n Lakipalveluissa vuodesta 2013. Sitä ennen hän on toiminut työoikeuden parissa yli 15 vuoden ajan tuomioistuinlaitoksen, asianajosektorin ja työmarkkinakeskusjärjestön palveluksessa. Keijo on siis tarkastellut työoikeudellisia asioita usealta eri kantilta ja useiden silmälasien läpi.

Kohti kestävää arvonluontia

Kohti kestävää arvonluontia

Miltä teknologiayrityksen tuloslaskelma näyttäisi, jos siinä huomioitaisiin asiakkaiden päästövähennysten yhteiskuntataloudellinen arvo? Millaista sosiaalista pääomaa lisäävää arvoa mobiiliratkaisuja tarjoava yritys luo asiakkailleen? Kuinka suuri yhteiskuntataloudellinen hyöty syntyy jätteiden käytöstä raaka-aineena? Miten sähkökäyttöisen joukkoliikenteen kannattavuus muuttuu, kun sen ympäristö- ja sosiaaliset hyödyt huomioidaan rahassa?

Eräs keskeisimmistä käsitteistä yritysvastuussa tänä päivänä on arvo, tai tarkemmin arvonluonti. Arvonluonnin määritelmiä on monia, mutta yritysmaailmassa se on ensisijaisesti taloudellista arvon luontia osakkeenomistajille voiton, osinkojen ja pääoman kertymän muodossa. Kutsumme tätä liiketaloudelliseksi arvoksi, joka on globaalin talousjärjestelmän keskipisteessä. Yritysjohtajien tehtävänä on luoda liiketaloudellista arvoa. Sitä heiltä odottavat sekä sijoittajat että media, ja siihen perustuu myös heidän palkitsemisensa.

Liiketaloudellisen arvon lisäksi on olemassa toinen liitännäinen arvonluonti, jonka painoarvo kasvaa jatkuvasti yritysten agendoilla. Kyseessä on yhteiskuntataloudellinen arvonluonti.

Mitä on yhteiskuntataloudellinen arvo ja miten sitä luodaan?

Yritykset luovat arvoa yhteiskunnalle kolmella tavalla:

  • Taloudellisesti, muun muassa maksamalla veroja, luomalla työpaikkoja ja maksamalla palkkaa työntekijöille.
  • Sosiaalisesti, esimerkiksi tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka parantavat ihmisten elämää.
  • Ympäristö huomioon ottaen, esimerkiksi tuottamalla uusiutuvaa energiaa, hyötykäyttämällä jätettä tai tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka kohentavat ympäristön tilaa.

Samalla yritykset kuitenkin saattavat pienentää yhteiskuntataloudellista arvoa harjoittaessaan liiketoimintaa, esimerkiksi jos ne sekaantuvat lahjontaan, maksavat alhaisia palkkoja tai kuormittavat ympäristöä.

Miksi sinun on tärkeää ymmärtää yhteiskuntataloudellista arvonluontia?

Regulaatio kannustaa yritystäsi luomaan yhteiskuntataloudellista arvoa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa päästökauppa, epäterveellisten hyödykkeiden verottaminen ja raportointivaatimusten lisääminen.

Myös sidosryhmät kuten työntekijät, asiakkaat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt odottavat, että yrityksesi luo arvoa yhteiskunnalle, eikä vain osakkeenomistajille.

Lisäksi on muistettava, että markkinat muuttuvat jatkuvasti. Uusilla teollisuudenaloilla, jotka luovat arvoa yhteiskunnalle ratkaisemalla sosiaalisia ja ympäristöongelmia, on valtava liiketoimintapotentiaali. Älykkäät kaupunkiteknologiat, kiertotalouden konseptit ja uusiutuvan energian ratkaisut ovat tästä muutamia esimerkkejä.

Miten mitata yrityksen luomaa – ja tuhoamaa – arvoa yhteiskunnalle?

Yhteiskuntataloudellisen arvon laskeminen ei ole uutta. Suomessa liikenteen väylähankkeiden taloudellisen arvioinnin yhteydessä päästöt ja melu on arvioitu jo 1990-luvulla. Muoti- ja urheiluvaatevalmistaja Puma julkaisi ympäristövaikutukset sisältävän tuloslaskelmansa jo neljä vuotta sitten.

On olemassa runsaasti dataa, jonka perusteella yhteiskunnallinen arvo on laskettavissa taloudellisin termein. Tarve yritysten toiminnan ja investointien yhteiskuntataloudellisen arvonluonnin arvioimiseksi on ilmeinen ja kiinnostus suuri. On kuitenkin hyväksyttävä, että data ja metodologiat eivät salli yhtä vahvoja arvioita, kuin puhtaat finanssilaskelmat. Tästä huolimatta metodologiat mahdollistavat luotettavan tavan tunnistaa, vertailla ja hallita keskeisimmät elementit yrityksen arvonluonnissa, ja antavat eväät vastata sidosryhmien odotuksiin. Euromääräisen hintalapun laskeminen arvonluonnille voi mullistaa yritysvastuun kentän.

Talousosaaminen ja yritysvastuu käsi kädessä

Harva johtajana toimiva rahoituksen ja yritystalouden ammattilainen on samalla yritysvastuun osaaja. Yritysvastuu ei ole ollut osa jokapäiväistä työtä, eikä yritysvastuun terminologia tai kieli ole tuttua. Ennen kuin tämä kuilu yritysvastuuosaajien ja taloussammattilaisten välillä saadaan poistettua, yritysvastuulla tulee olemaan haasteita saavuttaa asema, jonka se ansaitsee – jotta johtajat onnistuisivat työssään paremmin.

Jos yrityksesi luo arvoa sekä liiketaloudellisesti että yhteiskuntataloudellisesti, sillä on vankka jalansija myös tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee yrityksiä, joilla on kerrottavanaan menestystarinoita arvonluonnista.

KPMG on kehittänyt KPMG True Value-metodologian, jonka avulla esimerkiksi yritysten, investointien ja projektien sekä liiketaloudellista että yhteiskuntataloudellista arvonluontia voidaan mitata euroissa.

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni “Kyvykäs sijoittaja osaa raportoida ja sijoittaja arvostaa” sekä ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Valmiina taisteluun – teollisuusyritykset valmistautuvat muutokseen

Teollisuusalan yritykset ovat murroksen partaalla, jonka keskiössä ovat teknologia ja uudet innovaatiot. Tämän seurauksena innovaatioiden vauhti kiihtyy, ja uudet läpimurrot mullistavat niin tuotekehityksen, valmistusprosessit, automaation kuin liiketoimintamallitkin. Tämä puolestaan lisää tarvetta entistä ketterämmille, läpinäkyvimmille ja kysyntävetoisemmille toimitusketjuille ja integroiduille liiketoiminnan suunnittelumalleille.

Innovaatioyhteistyö sidosryhmien kanssa tiivistyy

Innovaatiosyklit nopeutuvat entisestään. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien lisääminen auttaa varmasti yrityksiä pysymään mukana kehityksessä, mutta yritysten on selviytyäkseen kyettävä myös jatkuvasti kehittämään ja sopeuttamaan omia innovointi- ja tuotantomallejaan. Suomalaisyrityksilläkin on perinteisesti ollut haasteita kaupallistaa innovaatioitaan, mikä puolestaan uhkaa vahvaan osaamiseen perustuvaa kilpailuetuamme kansainvälisillä markkinoilla. Ne toimijat, jotka eivät onnistu uudistamaan toimintaansa ja ottamaan tilannetta haltuunsa, jäävät kehityksestä nopeasti jälkeen.

Teollisuusalan valmistajat ovat lähteneet entistä aktiivisemmin hakemaan yhteistyötä alihankkijoidensa, asiakkaidensa ja ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, jotta uusien tuotteiden pääsy markkinoille vauhdittuisi ja innovaatiokustannuksia saataisiin pienemmiksi. Moni yritys onkin ottamassa käyttöön liiketoimintamalleja, joissa innovaatiotoiminnan investoinneista haetaan lisäarvoa yhteistyössä alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa. Olemmeko innovaatioiden kaupallistamishaasteiden lisäksi kiinnittäneet riittävästi huomiota yhteistyömahdollisuuksiin eri tahojen kanssa?

Hankintaketjuihin on panostettava

Uusien tuotteiden kehitys, yhteistyöverkostoissa tapahtuva innovointi ja tuotteiden läpimenoaikojen nopeuttaminen edellyttävät uusia strategioita ja liiketoimintamalleja. Mikäli teollisuuden tavoitteena on kasvu uusien innovaatioiden kautta, sen täytyy panostaa hankintaketjujensa ketteryyteen ja integraatioon.

Kyllä, kustannusten alentaminen ja käyttöpääoman hallinta ovat edelleen yritysten avaintavoitteita. Mutta yhä suurempana haasteena on hankintaketjun joustamattomuus ja herkkyys kysynnän tai tuotevalikoiman muutoksille. Entä miten varmistaa alihankkijan luotettavuus, laatu sekä kapasiteetin riittävyys kysynnän kattamiseksi ja uusien tuotteiden lanseeraamiseksi?

Yritykset ovatkin tarttuneet näihin haasteisiin. Yli kolmannes teollisuusalan yrityksistä aikoo investoida uusiin hankintaketjun hallintaan liittyviin teknologioihin, jotka tarjoavat alhaisemmat kustannukset, paremmat suunnittelumahdollisuudet ja tehokkaammat valmiudet yritysten väliseen yhteistyöhön. Vastaavasti noin kolmannes aikoo investoida integroituihin liiketoiminnan suunnittelujärjestelmiin toimitusketjujen hallinnan parantamiseksi.

Ole askel kilpailijoitasi edellä

Teollista internetiä ja yhteistyöverkkoja hyödyntävien tuoteinnovaatioiden kiihtyessä voiton avaimet piilevät kyvyssä tunnistaa ja todella ymmärtää kilpailijoita nopeammin kaikki ne tarpeet, joihin ei vielä ole osattu vastata.

Jotta läpimurtoinnovaatioiden kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää, tulisi yritysten panostaa yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä entistä osallistavampiin innovaatiotoiminnan muotoihin ja yhteistyöhön teknologian hallitsevien kumppaneiden kanssa – teknologia- ja osaamisinvestointeja unohtamatta.

KPMG:n vuotuisesta Global Manufacturing Outlook -tutkimuksesta löytyy lisää mielenkiintoista luettavaa teollisuusyritysten nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Käy tutustumassa!

Partner Petri Kettusella  on 20 vuoden kokemus teollisuus- ja rahoitustoimialalla toimivien yritysten tilintarkastuksesta. Lisäksi hän vastaa KPMG:llä teollisuustoimialasta. Lasten harrastukset ja kalastus pitävät mielen virkeänä myös töiden ulkopuolella.

Pelastaako liikunta ja urheilu Suomen kilpailukyvyn?

Urheilu on iso bisnes monella mittarilla, myös tuottavuuden eri sektoreilla. Hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi toimiala tuottaa tapahtumia, viihdettä, elämyksiä, työpaikkoja, yhteisöllisyyttä, osaamista ja menestystä. Viime vaaleissa liikunta nousi ehdokkaiden suosikkiaiheeksi, eikä ihme: kuka voisi vastustaa puhetta liikunnasta ja sen merkityksistä? Valitettavasti keskustelu jäi ”liikunta tuottaa hyvinvointia-tasolle”.  Puolueiden hallitusohjelmissa liikunta ja sen merkitykset mainitaan jälleen kerran terveydellisten vaikutusten osalta. Miten liikunta ja urheilu siirretään yhteiskunnan päätöksenteon raskaaseen sarjaan, jossa sen merkitykset osataan nähdä, arvioida ja hyödyntää koko laajuudessaan?

Tulevaisuutta koskevien päätösten pitää perustua tietoon. Tietoa liikkumisesta ja liikkumattomuudesta suhteessa terveyteen ja hyvinvointiin on tarjolla runsaasti. Lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa myös liikunnan taloudellisista vaikutuksista.

Viime viikolla Suomen Jääkiekkoliitto julkisti KPMG:n toteuttaman arvioinnin jääkiekon taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Jo avainluvut herättävät: Jääkiekko työllistää lähes 5 000 henkilöä henkilötyövuosina ja sen vaikutukset bkt:en vuonna 2013 olivat 340 miljoonaa euroa. Jääkiekon ja siihen läheisesti kytköksissä olevan toiminnan tulovirta oli yli 750 miljoonaa euroa. Tässä kokonaisuudessa ei ole huomioitu vapaaehtoistyön vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä myös talouden näkökulmasta. KPMG on toteuttanut vastaavan selvityksen muun muassa golfin vaikutuksista Skotlannissa, ja Espanjassa on parhaillaan käynnissä selvitys jalkapallon osalta.

Liikunta-alalla paljon käyttämätöntä taloudellista potentiaalia

Liikunta-alalla on Työ- ja Elinkeinoministeriön raportin (Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM raportteja 20/2014) mukaan enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla, ja koko liikuntaliiketoiminnan arvo on vuosittain noin 5,5 miljardia. Nyt olisi korkea aika laajentaa näkökulmaa liikunnasta ja urheilusta puhuttaessa! Rakennettaessa puitteita liikunnalle ja urheilulle, usein puhutaan vain kustannuksista. Samalla tulisi kuitenkin arvioida myös suorat ja välilliset talousvaikutukset harjoitusvuorojen ja tapahtumien lisäksi, esimerkiksi työllisyyden ja liikuntamatkailun näkökulmasta. Tai selvittää, mitkä ovat liikuntapaikkainvestointien vaikutukset ihmisten liikuntakäyttäytymiseen, kuten teimme Helsingin kaupungille. Urheilutapahtumien sisältöjä ja palveluita pitää pystyä kehittämään asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti viestintä-, viihde- ja lifestylepalveluita hyödyntämällä. Tämä synnyttää uutta kysyntää, kehittää palveluita ja lisää katsojamääriä.

Nyt on kasvun ja menestymisen aika

Olisiko aika katsoa liikunnan ja urheilun toimialaa uusin silmin? Olisiko aika tunnistaa ja mahdollistaa kasvu ja menestyminen satsaamalla osaamisen kehittämiseen, hyödyntämällä alan toimijoiden verkostoja ja vaikuttamalla päättäjiin? Olisiko aika laajentaa liikuntakeskustelua eri toimialoja poikkileikkaavaksi? Mielestäni kyllä, juuri nyt on aika. Urheilu on kasvava toimiala, joka synnyttää Suomelle fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi taloudellista tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Sirpa Korkatti on työskennellyt asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä vuoden alusta lähtien. Sitä ennen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta eri urheilujärjestöistä niin työntekijänä kuin luottamusjohtajana.

Sipi on intohimoinen urheilunainen, joka viihtyy erinomaisesti niin hiihtoladulla kuin pelikatsomossakin sekä urheilutapahtumien kuuluttajana ja tunnelman luojana.

Energiaunioni on oikeasti hyvä juttu

EU:n komissio esitteli 25.2 uuden energiastrategiansa, jossa EU:n 28 energiamarkkinaa yhdistetään yhdeksi energiaunioniksi. Tällä halutaan taata varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Energiaunionin pääperiaatteina ovat jäsenmaiden välisen energiayhteistyön lisääminen sekä energiatehokkuuden ja vähähiilisen yhteiskunnan edistäminen. Ympyrä sulkeutuu ja ajatukset palaavat vääjäämättä EU:n syntyyn ja vuoden 1951 hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen.

Kun Energiaunionin linjauksiin perehtyy tarkemmin, ymmärtää, että kyseessä on aidosti merkittävä Euroopan laajuinen hanke. Pääteemoja ovat Euroopan ulkopuolisen energiariippuvuuden vähentäminen, energian vapaan virtaamisen takaaminen yli valtionrajojen, parempi energiatehokkuus sekä siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan.

Suomella hyvät mahdollisuudet cleantechissä ja bioenergiassa

Energiaunioni antaisi hyvät mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle ja elinkeinolle erityisesti cleantech- ja bioenergian alueilla. Näihin sektoreihin investoidaan entistä enemmän ja niiden markkinat pääsevät kehittymään voimakkaasti. Myös perinteisempi teollisuus hyötyy vakaammasta ja ennustettavammasta energiansaannista ja hinnoittelusta. Valitettavasti lupaukset edullisemmasta energiasta hyödyttävät pääasiassa maita, jossa nykyinen hintataso on korkea. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Saksa, Italia ja Tanska.

Energiakysymysten poliittisuus asettaa haasteita

Energiaunionin toteutuminen käytännön tasolla on vielä monen mutkan takana. Kyynikot ovatkin jo ehtineet kuopata hankkeen. Erityisen vaikeaksi ja herkäksi hankkeen tekee sen poliittisuus. Energiakysymykset ovat samaan aikaan turvallisuuspolitiikkaa, geopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja aluepolitiikkaa. Energiaunioni herättää paljon keskustelua ja intohimoja, kun erilaiset edunvalvojat, lobbarit, ympäristöaktivistit, asiantuntijat, maallikot ja ne kuuluisat töpselimummot pääsevät vauhtiin. Siinä saavat Euroopan johtavat poliitikot ja asiantuntijat Energiaunionista vastaavan varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič:n johdolla olla aikamoisia fakiireja, jotta he saavat hankkeen vietyä kunnialla maaliin, ja jotta edes kohtalainen osa tavoitteista toteutuisi.

Huonosti tai virheellisesti rakennetussa energiajärjestelmässä riskinä on se, että siinä paukkuu niin kattilat kuin muuntajatkin, ja hankkeelta sammuu viimeisetkin valot niin kuin New Yorkin surullisen kuuluisassa sähkökatkoksessa elokuussa 2003.

Toivon Energiaunionille haasteista huolimatta menestystä. Suomen teollisuudella ei olisi varaa menettää tätä mahdollisuutta.

Käy lukemassa myös edelliset blogini ”Teollinen internet pistää liiketoimintamallit uusiksi” ja ”Teollisuuden neljäs vallankumous on täällä – hukkaako Suomi mahdollisuuden?”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Kyvykäs johto osaa raportoida – ja sijoittaja arvostaa

Yrityksen raportoinnin laatu vaikuttaa sijoittajien ja muiden sidosryhmien käsitykseen johdon kyvykkyydestä. Tällä taas on potentiaalia vaikuttaa pääoman hankinnan kustannuksiin, sillä sijoittajat ovat strategian, kannattavuuden ja kasvun lisäksi kiinnostuneita sijoituskohteiden johdon osaamisesta tehdessään päätöksiä. Kysyntä taloudellisesti merkityksellisen yritysvastuutiedon raportoinnille on vahvassa nousussa.

Parin viime vuoden aikana liike-elämässä on keskusteltu paljon yritysvastuuraportoinnin muodosta, kontekstista ja sisällöstä. Terveenä lähtökohtana uusissa raportoinnin viitekehyksissä on liiketaloudellisesti merkityksellisen yritysvastuutiedon raportointi. Merkityksellisen tiedon esille saaminen edellyttää analyysiä, jossa yritys kartoittaa sekä liiketoimintojen että sidosryhmien kannalta relevantteja teemoja.

Mikä ei-taloudellinen tieto?

Trendinä on viimeaikoina ollut perinteisen taloudellisen tiedon ja niin sanotun ei-taloudellisen tiedon yhdistäminen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan käytännössä yritysvastuuta, eli taloudellista vastuuta yhdistettynä sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen. Siksi ”liiketaloudellisesti relevantti yritysvastuutieto” on kuvaavampi termi kuin ”ei-taloudellinen tieto”. Eihän Suomen urheiluelämääkään jaeta ”jääkiekkoon” ja ”ei-jääkiekkoon”.

Kehitettävää arvonluonnin ja yritysvastuun esiin tuomisessa

Tyypillisesti raportointi keskittyy menneeseen tilikauteen. Tästä seuraa se, että pitkän aikavälin arvoon vaikuttavat tekijät eivät saa ansaitsemaansa huomiota, pääomamarkkinat hinnoittelevat riskejä, joita tosiallisesti jo hallitaan, ja sijoittajat keskittyvät lyhyen aikavälin tuloksiin, koska he eivät saa selkeää kuvaa tulevasta. Analyytikko joutuu täyttämään aukot omilla oletuksillaan. Monella yrityksellä on parantamisen varaa arvonluontikyvyn kuvaamisessa eri aikaväleillä sekä yritysvastuun roolin esiin tuomisessa arvonluonnissa.

Riippumatta valittavasta raportoinnin viitekehyksestä, sinun kannattaa yrityksesi raportoinnissa osoittaa kolme tärkeää asiaa:

  1. Ymmärrät toimintaympäristöösi vaikuttavia tekijöitä ja markkinatilanteen kehitystä. Raportoinnissa kannattaa tuoda myös esiin, että sinulla on markkinatilanteeseen pohjautuva selkeä strategia ja liiketoimintamalli, joilla pärjäät myös tulevaisuudessa. Liiketoimintamallin selkeä kuvaaminen on tärkeä osa raportoinnin laatua.
  2. Sijoittajat haluavat tietää, miten yrityksesi tekee voittoa ja luo arvoa, joka johtaa kassavirtaan tulevaisuudessa. Osa toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä on yritysvastuupainotteisia, ja yritysten markkinoihin vaikuttavat sidosryhmien kasvavat yritysvastuun odotukset. Sinun on syytä analysoida, miten yritysvastuu vaikuttaa yrityksesi kilpailukykyyn ja kassavirtaan.
  3. Sijoittajia kiinnostavat myös strategiset tavoitteet ja toimet, joilla yrityksesi pääsee tavoitteisiinsa. On siis tärkeää, että kerrot edistymisestäsi myös strategisten yritysvastuutavoitteiden saavuttamisessa.

Johda kilpajuoksua ja erottaudu raportoinnillasi!

Sijoittajien yritysvastuuindekseissä menestyneet suomalaiset yritykset ovat osoittaneet, että ne kykenevät paitsi tekemään oikeita asioita myös raportoimaan niistä. Tämä vaikuttaa myönteisesti niin sijoittajien, asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien arvostukseen.

Riskien raportoinnissa on monella yrityksellä kuitenkin vielä parannettavaa. Sijoittajia kiinnostaa tietää, onko riskejä arvioitu, mitkä riskit ovat nousseet esille, ja miten niitä hallitaan. Jotta voit kertoa yritysvastuuriskien hallinnasta uskottavasti, sinun täytyy ensin tunnistaa, arvioida ja vastuuttaa ne. Tämä näyttää olevan monella yrityksellä vielä kesken ja siksi onkin hyvä sauma sinulle ja yrityksellesi erottautua ja saada kilpailuetua.

Harvard Business Schoolin viime vuonna toteuttamassa tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, jossa niillä yrityksillä, jotka laativat integroidun raportin on enemmän pitkäaikaisia ja vähemmän nopeita voittoja hakevia sijoittajia. Mitä paremmin yritys noudattaa viitekehystä, sitä selvemmin ero näkyy omistuspohjassa.

Integrointi kantaa hedelmää!

Käy lukemassa myös aikaisemmat blogikirjoitukseni ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi” ja ”Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

War for talents and money

Venäjän ja lännen diplomaattiset suhteet ovat taantuneet kylmän sodan tunnelmiin. Protektionismi valtaa alaa. Siitä huolimatta Venäjä on laajentanut ulkomaalaisten ”highly-skilled” -asiantuntijoiden työluvan saantimahdollisuutta.

Vastaava ilmiö on käynnissä eri puolella maailmaa: ”War for talents and money.” Valtiot toisaalta tiukentavat maahanmuuttosäännöksiään ja vaatimuksiaan sekä kiristävät verotusta siellä, missä pystyvät. Toisaalta samaan aikaan ne tarjoavat parhaille yksilöille fast track -mahdollisuuden tulla maahan, monessa tapauksessa jopa alemmalla verotuksella. Selitys on yritysmaailmasta tuttu: lahjakkaimmat yksilöt tuovat vaurautta ja menestystä.

Kaksijakoinen trendi kiihtyy

Kaksijakoinen trendi on maailmalla yhä kiihtyvä. Aivan viime aikojen muutoksia on paljon. Tiukennuksista esimerkkeinä toimivat Kiinan viisumitiukennukset alle 90 päivän matkoille, USA:n request for evidence -prosessi, Sveitsin kiintiökeskustelut ja usean kehittyvän Aasian maan työlupaprossien tiukennukset. Samaan aikaan Intia on helpottanut turistiviisumikäytäntöjään, Tanska on uudistanut fast track -menettelynsä avainhenkilöille veroetujen kasvaessa, Hollannissa on tekeillä vastaavanlaisia uudistuksia ja Portugal on ilmoittanut verohelpotuksista muun muassa mahdollisuutena eläkkeiden nollaverotukseen. Listaa voisi jatkaa.

Ennakointi on kaiken A ja O

Miten yritysten tulisi sitten reagoida muutoksiin? Paras tapa on huolehtia siitä, että kansainvälisen liikkuvuuden prosessit on mietitty huolellisesti eri tilanteita varten niin työlupien, henkilöverotuksen, sosiaaliturvan, työnantajavelvoitteiden kuin mahdollisten yritysverovaikutustenkin kannalta. Ennakointi on kaiken A ja O. Sanktiot, taloudelliset menetykset, maineriski ja työntekijöiden vaikeudet viranomaisten kanssa kohdemaassa eivät varmasti ole minkään yrityksen paras strateginen valinta.

Suomen linjaus on ainakin toistaiseksi ollut maltillinen. Keppiä ja porkkanaa on käytetty varovaisesti. ”War for talents and money” -ajatusmalli ei välttämättä olisi kuitenkaan huono vaihtoehto. Voitettavaa on enemmän kun hävittävää.

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni ”Virtaset – Suomen talouden veturi ja selkäranka” ja ”Sveitsi varjelee rajojaan – rikkaiden rahat kelpaavat edelleen”.

Antti EerolaPartner Antti Eerola vastaa People Services palveluvalikomastamme. Komennustenhallinta, kansainvälinen verotus ja ulkomaille etabloitumiset ovat Antin ydinosaamista. Vuosina 2003–2005 hän vastasi KPMG:n Nordic Tax Centeristä New Yorkissa.

Vapaa-ajan harrastuksista huolehtii vaimon lisäksi 4 lasta. Tämän lisäksi Antti juoksee 4 kertaa viikossa ja harkitsee shakinpeluun suhteen kilpakentille palaamista.