Kolme selviytymisstrategiaa myrskyisille markkinavesille

Viime viikon Nordic Business Forum poiki monta hyvää keskustelua ja ohjelmassa oli toinen toistaan parempia esityksiä, joissa neuvottiin miten menestyä bisneksessä. Kun hurmos pikku hiljaa laantuu, niin on hyvä palauttaa mieleen muutama perusasia, joilla huolehtia yrityksen menestyksestä myös jatkossa.

1. Tarkkaile ympäristöäsi kuin haukka

Liiketoimintaympäristössä tapahtuu paljon ja muutokset ovat nopeita, usein myös yllättäviä.

Jotkin asiat eivät vaikuta omaan liiketoimintaan ollenkaan ja ne voidaan sivuuttaa. Joskus muutokset ovat suotuisia sellaisinaan. Eräät muutokset kuitenkin muodostavat uhan liiketoiminnalle. Reagoi niihin ajoissa, niin voit parhaassa tapauksessa kääntää ne mahdollisuuksiksi. Usein ne, jotka ensimmäisinä tunnistavat mahdollisuuden uhkaavissa muutoksissa, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Seuraako johto toimintaympäristöään valppaasti ja tunnistaako se juuri ne ilmiöt, joilla on merkitystä liiketoiminnan tulevaisuudelle? Pauhun keskellä asiakkailta saa usein parhaat vinkit siitä, mihin markkina on menossa.

2. Toimi nopeasti ja ketterästi

Kehitä, kokeile, arvioi ja kehitä uudelleen. Luo organisaatio, jolla on kyky kehittyä ja kehittää, joka ei pelkää kokeilla uutta, epäonnistua ja oppia kokemuksistaan. Organisaatio, jolla on rohkeutta mennä vastavirtaan. Älä jää odottamaan ja seuraamaan, miten muut toimijat reagoivat muutostilanteessa — silloin olet jo myöhässä.

Jos kokeilu tai uudistaminen on hankalaa nykyorganisaatiossa, niin luo sille oma organisaatio. Hyvänä esimerkkinä toimii Nespresso. Nestlén perusorganisaatio ei hyväksynyt Nespressoa ja koki sen resurssien tuhlaamiseksi ja jopa uhaksi omalle kahviliiketoiminnalle. Kun Nespresso irrotettiin perusorganisaatiosta, se pystyi toteuttamaan uutta liiketoimintamallia, joka on nyt avainasemassa Nestlén liiketoimintaportfoliossa.

3. Huolehdi liiketoiminta- ja operatiivisesta mallistasi

Usein yritysten huomio kiinnittyy pelkästään tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoille tuomiseen. Tätä ei tietysti pidä vähätellä, mutta yhtä tärkeää on huoltaa ja kehittää omaa liiketoimintamallia.

Liian monet yritykset pitävät toimialalla vallitsevaa yleistä liiketoimintamallia vakiona. Monet uudet pelurit kuitenkin valtaavat markkinoita nimenomaan innovatiivisten liiketoimintamallien, eivät niinkään uusien tuotteiden tai palveluiden, kautta. Usein viittaamme Überin tai Applen esimerkkeihin, mutta niitä löytyy myös lähempää. Olkoon Hämeen Laaturemontti sellainen. Heidän arvolupauksensa ”Katto kahdessa päivässä” on mullistamassa pientalojen kattoremonttimarkkinat. Kuka tahansa olisi voinut tehdä sen, mutta Laaturemontti ehti ensin.

Jos ja kun liiketoimintamalli muuttuu, niin sillä on yleensä vaikutuksia myös operatiiviseen malliin. Toiminnan tehostaminen ja jatkuva parantaminen on luonnollista, mutta tässä kohtaa kiinnittäisin huomion siihen, että liiketoimintamalli ja operatiivinen malli ovat linjassa toistensa kanssa.

Jokaisella organisaatiolla on omat vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Tilanteita ja tekijöitä, jotka vaativat omat toimenpiteensä. Pitämällä nämä kolme perusasiaa kirkkaana mielessä valmiudet selvitä muutoksista ja haasteista ovat kuitenkin selvästi paremmat.

 

Partner Tomas Granvikillä on yli 20 vuoden kokemus yritysjärjestelyistä ja strategian kehittämisestä. Tomas on KPMG:n johtoryhmän jäsen ja vastaa asiakkuuksista.

Valmiina taisteluun – teollisuusyritykset valmistautuvat muutokseen

Teollisuusalan yritykset ovat murroksen partaalla, jonka keskiössä ovat teknologia ja uudet innovaatiot. Tämän seurauksena innovaatioiden vauhti kiihtyy, ja uudet läpimurrot mullistavat niin tuotekehityksen, valmistusprosessit, automaation kuin liiketoimintamallitkin. Tämä puolestaan lisää tarvetta entistä ketterämmille, läpinäkyvimmille ja kysyntävetoisemmille toimitusketjuille ja integroiduille liiketoiminnan suunnittelumalleille.

Innovaatioyhteistyö sidosryhmien kanssa tiivistyy

Innovaatiosyklit nopeutuvat entisestään. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien lisääminen auttaa varmasti yrityksiä pysymään mukana kehityksessä, mutta yritysten on selviytyäkseen kyettävä myös jatkuvasti kehittämään ja sopeuttamaan omia innovointi- ja tuotantomallejaan. Suomalaisyrityksilläkin on perinteisesti ollut haasteita kaupallistaa innovaatioitaan, mikä puolestaan uhkaa vahvaan osaamiseen perustuvaa kilpailuetuamme kansainvälisillä markkinoilla. Ne toimijat, jotka eivät onnistu uudistamaan toimintaansa ja ottamaan tilannetta haltuunsa, jäävät kehityksestä nopeasti jälkeen.

Teollisuusalan valmistajat ovat lähteneet entistä aktiivisemmin hakemaan yhteistyötä alihankkijoidensa, asiakkaidensa ja ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, jotta uusien tuotteiden pääsy markkinoille vauhdittuisi ja innovaatiokustannuksia saataisiin pienemmiksi. Moni yritys onkin ottamassa käyttöön liiketoimintamalleja, joissa innovaatiotoiminnan investoinneista haetaan lisäarvoa yhteistyössä alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa. Olemmeko innovaatioiden kaupallistamishaasteiden lisäksi kiinnittäneet riittävästi huomiota yhteistyömahdollisuuksiin eri tahojen kanssa?

Hankintaketjuihin on panostettava

Uusien tuotteiden kehitys, yhteistyöverkostoissa tapahtuva innovointi ja tuotteiden läpimenoaikojen nopeuttaminen edellyttävät uusia strategioita ja liiketoimintamalleja. Mikäli teollisuuden tavoitteena on kasvu uusien innovaatioiden kautta, sen täytyy panostaa hankintaketjujensa ketteryyteen ja integraatioon.

Kyllä, kustannusten alentaminen ja käyttöpääoman hallinta ovat edelleen yritysten avaintavoitteita. Mutta yhä suurempana haasteena on hankintaketjun joustamattomuus ja herkkyys kysynnän tai tuotevalikoiman muutoksille. Entä miten varmistaa alihankkijan luotettavuus, laatu sekä kapasiteetin riittävyys kysynnän kattamiseksi ja uusien tuotteiden lanseeraamiseksi?

Yritykset ovatkin tarttuneet näihin haasteisiin. Yli kolmannes teollisuusalan yrityksistä aikoo investoida uusiin hankintaketjun hallintaan liittyviin teknologioihin, jotka tarjoavat alhaisemmat kustannukset, paremmat suunnittelumahdollisuudet ja tehokkaammat valmiudet yritysten väliseen yhteistyöhön. Vastaavasti noin kolmannes aikoo investoida integroituihin liiketoiminnan suunnittelujärjestelmiin toimitusketjujen hallinnan parantamiseksi.

Ole askel kilpailijoitasi edellä

Teollista internetiä ja yhteistyöverkkoja hyödyntävien tuoteinnovaatioiden kiihtyessä voiton avaimet piilevät kyvyssä tunnistaa ja todella ymmärtää kilpailijoita nopeammin kaikki ne tarpeet, joihin ei vielä ole osattu vastata.

Jotta läpimurtoinnovaatioiden kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää, tulisi yritysten panostaa yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä entistä osallistavampiin innovaatiotoiminnan muotoihin ja yhteistyöhön teknologian hallitsevien kumppaneiden kanssa – teknologia- ja osaamisinvestointeja unohtamatta.

KPMG:n vuotuisesta Global Manufacturing Outlook -tutkimuksesta löytyy lisää mielenkiintoista luettavaa teollisuusyritysten nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Käy tutustumassa!

Partner Petri Kettusella  on 20 vuoden kokemus teollisuus- ja rahoitustoimialalla toimivien yritysten tilintarkastuksesta. Lisäksi hän vastaa KPMG:llä teollisuustoimialasta. Lasten harrastukset ja kalastus pitävät mielen virkeänä myös töiden ulkopuolella.

Teollinen internet pistää liiketoimintamallit uusiksi

Teollinen internet, laajemmin ”Internet of Things” (IoT) kehittyy ja laajenee kovaa vauhtia. Tämä ei tapahtu pelkästään puheiden tasolla, vaan myös käytännön innovaatioina ja liiketoimintana. Teollinen internet on tämän päivän hypetetyimpiä termejä ja voidaan kansankielellä määritellä älykkäiden laitteiden, analytiikan ja ihmisten työn tehokkaaksi yhdistämiseksi. Voisiko tästä paljon mediassakin esillä olleesta ilmiöstä olla Suomen kilpailukyvyn pelastajaksi? 

Gartnerin ennusteen mukaan ensi vuonna noin 4.9 miljardia laitetta olisi liitettynä verkkoon.Vuonna 2020 lukumäärä olisi jopa 25 miljardia laitetta. Tämä tarkoittaisi noin viittä laitetta maapallon jokaista asukasta kohden, joka merkitsee noin 300 miljardin dollarin lisämyyntiä vuonna 2020, kustannussäästöistä puhumattakaan. Uusia esimerkkejä teollisesta internetistä syntyy jatkuvasti lisää.  

Muutosvastarinta on uhka liiketoiminnan uusiutumiselle

Teollisen internetin tekee haasteelliseksi ennen kaikkea se, että perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tai tilalle syntyy aivan uudenlaisia malleja. Monelle toimijalle ja asiakkaalle tämä ”paradigmamuutos” on suunnattoman vaikeaa, kun joudutaan luopumaan vanhasta tavasta ajatella ja toimia. Tämä inhimillinen ominaispiirre ilmenee muutosvastarintana, ja on todellinen uhka yritysten liiketoiminnan uusiutumiselle. Vielä vaikeammaksi tilanne muuttuu, kun olemme investoineet vallitseviin rakenteisiin ja toimintatapoihin, jotka uusien mahdollisuuksien edessä tulevat kyseenalaisiksi.

Monet muistavat, kun mäkihyppääjä Jan Boklöv vuonna 1988 ponnisti hyppytornista jalat levällään V-tyylissä maailman cupin osakilpailun voittoon. Kilpailijoiden, valmentajien ja katsojien ensi reaktiot olivat kielteiset: ”Ei noin voi tehdä!”. Kauden tulokset puhuivat kuitenkin puolestaan, ja jonkin ajan kuluttua V-tyylistä oli tullut uusi normaali. Heillä, jotka omaksuivat uuden tavan, oli edellytykset menestyä jatkossakin.

Vastaavanlaista uusiutumisvaikeutta ja muutosvastarintaa näemme myös liike-elämässä ja yhteiskunnassa. Hyvänä esimerkkinä toimii viime aikoina esillä ollut keskustelu Uberista ja taksipalveluista. Uberin pyrkimys tulla pääkaupunkiseudun markkinoille tyrmättiin samaan tyyliin kuin Boklövin V-tyyli aikoinaan: ”Ei noin voi tehdä!”.

Mielenkiintoinen esimerkki onnistumisesta on samalta toimialalta. Erona on vain se, että nyt mennään bussilla. HSL:n kehittämä Kutsuplus-tilauskyytipalvelu on lyönyt itsensä läpi ja uusien asiakkaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Palvelussa kuluttaja tilaa omalla älylaitteellaan kuljetuksen pysäkiltä pysäkille, itselle sopivaan ajankohtaan. Matkan hinta näkyy palvelua tilattaessa ja se maksetaan heti tilauksen yhteydessä. Ketterää ja kätevää.

Sekä Uber että Kutsuplus toimivat esimerkkeinä vanhoja toimintamalleja haastavista palveluista. Uuden kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Kutsuplus-palvelun tapauksessa eräs onnistumista selittävä tekijä on heidän avoin ja ratkaisuhakuinen asenne. Kun havaittiin esimerkiksi, että reittiliikenteen pysäkkien välinen etäisyys oli kohtuuttoman pitkä tai pysäkki oli asiakkaan kannalta väärässä paikassa, uusia virtuaalisia Kutsuplus-pysäkkejä perustettiin asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Teollinen internet tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia

Jos Kutsuplus-palvelun kaltaiseen älyjärjestelmään lisätään historiatiedot asiakkaiden aikaisemmista kyydeistä, mahdollisista suurtapahtumista, sääennusteet sekä muut kysyntään vaikuttavat muuttujat, saadaan aikaiseksi toiminnanohjausjärjestelmä, joka saattaa kysynnän ja tarjonnan vastaamaan toisiaan entistä paremmin. Palvelu paranee ja kalusto on tehokkaammin käytössä. Tämä on täysin mahdollista, jos vain halua ja rohkeutta uuden kehittämiseen löytyy.

Mikäli haluamme menestyä myös tulevaisuudessa, meidän täytyy osata suhtautua ennakkoluulottomasti, uteliaasti ja rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin, ja kehittää niiden pohjalta uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja. Suomessa meillä on hyvät edellytykset olla edelläkävijöitä teollisen internetin saralla ja ratsastaa muutoksen aallon harjalla. Jos pidämme tiukasti kiinni vanhasta ja aikansa eläneestä, vaarana on, että hukumme kilpailijoiden surffaillessa kirkkaammilla vesillä.

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Teollisuuden neljäs vallankumous on täällä – hukkaako Suomi mahdollisuuden?” ja ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!

Vaikka osapuolet Ukrainassa pääsisivätkin sovintoon, Venäjän talouden tulevaisuuden näkymät ovat synkät ja rahahanat kireällä. Markkinamielialaa painavat poliittinen ja yleinen epävarmuus. Venäjän tilanteen kohentumiseen voi optimistikin uskoa vain pitkällä tähtäimellä.

Huonoista uutisista huolimatta merkittävä osa suomalaisyrityksistä onnistuu edelleen tekemään itänaapurin suurissa kaupungeissa menestyksekästä liiketoimintaa. Suomalaisten investointitahti Venäjälle ei näytä hidastuvan, ja osalle läntisten kilpailijoiden väheneminen avaa jopa uusia ovia. Venäjän markkinoille palaaminen on kallista, joskus jopa mahdotonta. Sen takia liikkeelle ei kannata lähteä harkitsemattomasti.

Ennakointi on edullista ja parantaa mahdollisuuksiasi reagoida nopeasti muutokseen.

1. Selvitä sopimuskantasi ja tunne yhteistyökumppanisi

Sopimusten valuuttajakauman lisäksi on riskienhallintamielessä aiheellista ymmärtää, ovatko omat sidosryhmät paikallisia vai ulkomaisia toimijoita, ja miten se vaikuttaa heidän menestykseensä ja maksuvalmiuteensa. Toimivatko sopimuksesi kriisitilanteissa? Venäjä ei tunnusta laillisiksi ulkomaiden sille asettamia sanktiota. Pakotteiden noudattaminen voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi. Riskiä voi ainakin yrittää pienentää soveltamalla sopimuksessa toisen maan lainsäädäntöä ja sopimalla kansainvälisestä välimiesmenettelystä Venäjän ulkopuolella.

Voidaanko pelikentän muuttuessa kriittisiä tuotteita ja palveluita saada uusista lähteistä vai ollemmeko yksittäisten toimijoiden varassa? Huolehdi, että paikallinen henkilökunta seuraa jatkuvasti tilannetta ja informoi emoyhtiötä vaadittavista muutoksista. Muutokset liiketoimintaan tehdään yhteistyössä, eikä tytäryhtiön pidä tehdä itsenäisesti päätöksiä olennaisissa kysymyksissä.

2. Järjestä rahoitus järkevästi

Ruplan arvon nopea muutos vaatii uudelleen harkintaa rahoituskuvioihin. Tytäryhtiön kyky maksaa valuuttamääräisiä lainoja emolta heikkenee, ja heikentynyt taloudellinen tilanne voi johtaa alikapitalisoinnin takia vähennyskelvottomiin korkokuluihin. On mielekästä pohtia, missä muodossa tytäryhtiöitään rahoittaa. Oman pääoman riittävyys mitataan ruplissa.

3. Varmista valvonta

Heikentyneet tulevaisuudennäkymät lisäävät väärinkäytösriskiä, kun kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät menettävät voimaansa. Selvitä myös, onko yhtiöjärjestyksesi ajan tasalla ja rajaako se riittävästi pääjohtajan valtaa. Harkitse, onko tarvetta ”kahden allekirjoituksen” hallintomenettelylle. Valvonta on Venäjällä kiinteästi sidoksissa johtamiseen.

4. Älä oikaise säännöissä

Lainsäätäjät ovat tehneet ja tekevät kynät sauhuten muutoksia osakeyhtiölakiin, verolainsäädäntöön ja siviililakikokoelmaan. Samanaikaisesti viranomaisvalvonta on viime aikoina Venäjällä kiristynyt, eikä se koske vain verottajaa. Toimi kaikissa tilanteissa säännösten ja lakien vaatimalla tavalla – näin vältyt pitkässä juoksussa suuremmilta ongelmilta.

5. Päivitä riskienhallintaprosessisi

Kartoita sekä ulkoiset että omaan toimintaan liittyvät riskit, jotka voivat johtaa vetäytymiseen markkinoilta. Laadi konkreettinen eriyttämissuunnitelma, vaikket tekisikään lähtöä.

Ole Venäjän markkinoiden suhteen realisti, hyvässä ja pahassa. Harkitse, millä painoarvolla haluat sisällyttää liiketoimintaasi Venäjän uhkia ja mahdollisuuksia. Ei auta itku itäisilläkään markkinoilla. Jos haluaa pärjätä, on oltava aktiivinen ja kyettävä muuttamaan toimintaansa ympäristön muuttuessa.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista

Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista

Kevät tekee tuloaan ja purjehduskausi alkaa olla aluillaan. Veneen huoltotyöt ja valmistelut kannattaa tehdä huolella ennen kuin köydet irrotetaan ja purjeet nostetaan. Tämä pätee myös yritysten kansainvälistymissuunnitelmiin. Kun pohjatyö on tehty perusteellisesti, voit suunnata keulasi kohti uusia määränpäitä luottaen veneeseesi ja miehistöösi vaikka olosuhteet matkan aikana kävisivätkin välillä ankariksi.

Viime aikoina on ollut ilahduttavaa olla tekemisissä yritysten kanssa, jotka vakavasti suunnittelevat laajentavansa toimintaansa kansainvälisille markkinoille.

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden vieminen kansainvälisille markkinoille tuo mukanaan monia mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kasvun lisäksi tuottopohja laajenee, markkinariskit jakaantuvat ja kannattavuus paranee. Usein myös oma tietotaito ja tuotekehitys paranevat kansainvälistymisen myötä.

Kansainvälistymiseen liittyy kuitenkin myös suuria haasteita ja riskejä. Turhan moni on lähtenyt soitellen sotaan ja joutunut palaamaan häntä koipien välissä. Oppirahat ovat saattaneet kasvaa melkoisiksi. Kansainvälistyminen vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta, mutta sen valmistelut kannattaa aina tehdä huolellisesti ja harkiten.

Vinkkivitoset kansainvälistymiseen

Kaikille rohkeille kansainvälistymistä harkitseville yrittäjille ja yrityksille olen laatinut alla olevan listan viidestä kulmakivestä.

  1. Miksi haluat kansainvälistyä? Mitkä ovat ne perimmäiset syyt lähteä viemään tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille? Mitä kansainvälistymisellä yrityksesi oikeasti tavoittelee? Ovatko tavoitteet ja odotukset realistisia?
  2. Ovatko tuotteesi ja palvelusi kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla? Löytyykö niille riittävää kysyntää ja onko vienti kannattavaa? Tunnetko asiakaskentän, kohderyhmät, potentiaaliset asiakkaat ja heidän ostokäyttäytymisensä?
  3. Mitkä markkinat tarjoavat houkuttelevimmat mahdollisuudet? Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, mistä maailmanvalloitus aloitetaan. Missä maassa tai millä markkinoilla ovat parhaat onnistumisen edellytykset? Missä on paras potentiaali?
  4. Millä liiketoimintamallilla on parhaat mahdollisuudet menestyä? Teetkö kaiken itse vai käytätkö paikallisia kumppaneita ja alihankkijoita? Missä tuotat? Miten toimitat? Miten huolehdit tuottojen kotiuttamisesta?
  5. Miten varmistat onnistumisen ja hallitset riskit? Onko suunnitelmasi riittävän kattava, laadukas ja toteutuskelpoinen? Onko sinulla tarvittavat henkilö- ja muut resurssit käytettävissäsi? Onko riittävästä rahoituksesta huolehdittu?

Kun pystyt vastaamaan näihin kysymyksiin, sinulla on varsin hyvä pohja laatia kansainvälistymisstrategia ja -suunnitelmat, ja  mahdollisuutesi onnistua paranevat huomattavasti. Muista käyttää hyödyksesi asiantuntijan kokemusta ja tietotaitoa. Mielellään sellaista, joka myös tuntee kohdemarkkinat ja niiden erityispiirteet.

Jos sinua kiinnostaa keskustella lisää kansainvälistymisestä tai purjehtimisesta, ota rohkeasti yhteyttä. Kelien lämpenemistä ja hyviä tuulia odotellessa – tosin sehän on vain varuste- ja valmistautumiskysymys!

Käy lukemassa myös viimeisimmät kirjoitukseni ”Kolme kysymystä, jotka auttavat yrityksen hallitusta parempaan strategiaan” ja ”Vaikeat ajat vaativat strategisia arvovalintoja!”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Vaikeat ajat vaativat arvovalintoja!

Vaikeat ajat vaativat strategisia arvovalintoja!

Monessa yrityksessä suunta on kadoksissa. Kysyntä hiipuu, markkinatilanne jatkuu epävarmana ja käänne parempaan antaa odottaa itseään. Huolestuttavaa on se, että monet yritykset ovat omaksuneet jonkin asteisen ruutanastrategian, jossa ne makaavat liikkumatta pohjamudassa ja pyrkivät näin välttymään virheiltä ja kritiikiltä.

Kun tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta ja liiketoimintaympäristöä on vaikea hahmottaa, johdon on helppo pistää pää pensaaseen ja keskittyä vain tämän päivän ongelmiin sen sijaan, että panostaisi yrityksen tulevaisuuteen.

Tilanne on kieltämättä monen yrityksen osalta erittäin vaikea. Muutamia vuosia sitten toistettiin kasvumantraa. Nyt tilanne näyttää olevan tyystin toinen. Myyntikäyrien tullessa alas, säästetään ja supistetaan.

Vaikeina aikoina vaaditaan vahvaa johtajuutta. Johtajan täytyy pystyä katsomaan kauemmas tulevaisuuteen ja tekemään myös vaikeita ratkaisuja ja valintoja. Sellaisia, jotka kantavat hedelmää pitkällä tähtäimellä ja vievät yritystä eteenpäin.

Strategiatyössä kysymys on pitkälti juuri näistä valinnoista. Yrityksen täytyy päättää, mihin pyritään ja panostetaan, ja minkälaisia toimenpiteitä nämä päätökset vaativat. Samaan aikaan meidän täytyy osata sanoa myös ei ja päättää, mihin emme ryhdy ja mistä aiomme luopua.

Tehdessäni strategiatyötä asiakkaitteni kanssa, seuraavista kolmesta kysymyksestä on ollut suurta apua valintojen tekemiseen:

  • Lisääkö ajateltu liiketoiminta yrityksemme arvoa tulevaisuudessa? Eli missä busineksissä haluamme jatkossa olla, missä emme?
  • Mitkä ovat ne tärkeimmät yksittäiset kehitys- tai muutostoimenpiteet, jotka lisäävät yrityksemme arvoa tulevaisuudessa?
  • Miten nämä toimenpiteet toteutetaan niin, että niihin liittyvä arvo realisoituu mahdollisimman nopeasti? Ystäväni määritteli tämän käsitteeksi ’Time to Money’.

”Strategisia arvovalintoja!”, eräs toimitusjohtaja totesi, kun pohdimme hänen johtoryhmänsä kanssa heidän yrityksensä tulevaisuutta. Jo maailmankuulu strategiaprofessori Michael E. Porter on kiteyttänyt osuvasti tämän haasteen – Strategy is about making choices.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni Vive la révolution! Vive l’Internet Industiel!Kääri hihat paremman kilpailukyvyn puolesta tai yritystäsi uhkaa näivettyminenFutiksesta oppia toimitusketjuihin ja kilpailukykyyn ja Tekeekö kasvu autuaaksi?.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Focus on next practices

Focus on next practices

Finanssikriisin ja taantuman jälkimainingeissa yhtiöiden ylimmällä johdolla riittää mietittävää.  Epävarmoilla markkinoilla kun pitäisi välillä jarruttaa ja välillä kaasuttaa. Päättäjille ei välttämättä ole ollenkaan selvää, milloin mitäkin pitäisi tehdä. Samalla riskejä on enemmän ja ne näyttävät suuremmilta ja todennäköisemmiltä kuin silloin, kun maailmantalous porskuttelee ja omalla toimialalla menee hyvin.

KPMG selvitti syksyllä 2013, mitä yritysten hallitusten tarkastusvaliokuntien jäsenet ympäri maailmaa ajattelevat yrityksensä liiketoiminnasta ja siihen vaikuttavista suurimmista riskeistä juuri nyt. Hallituksen tarkastusvaliokunta on hallituksen jäsenistä koostuva kollegio, jonka rooliin kuuluvat muun muassa valvontatehtävät liittyen taloudelliseen raportointiin, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan, sekä lakien ja määräysten noudattamisen arviointi. Vajaan kahdentuhannen hallituspäättäjän näkemykset suurimmista huolenaiheista kiteytyvät seuraaviin kysymyksiin:

  1. Ympäröivän maailman jatkuva epävarmuus. Talouden taantuman jatkumista tai pahenemista pelätään edelleen. Myös poliittiset, sosiaaliset ja joissain määrin uskonnolliset levottomuudet sekä näiden odottamattomat vaikutukset huolettavat yritysten hallituksia.
  2. Lisääntyvä sääntely. ”Regulaatiotsunamista” on tullut käsite viime vuosina, kun finanssikriisin seurauksena valtiollinen sääntely on saanut lisävauhtia usealla toimialalla. Markkinatalous on vastatuulessa ja poliitikot ajavat lisää lakeja ja säädöksiä, joilla suitsitaan elinkeinoelämää.
  3. Kasvu ja innovaatio. Vaikka markkinoilla tällä hetkellä menee huonommin, yrityksen on kokoajan panostettava toimintaan, joka tuo liikevaihtoa ja kannattavuutta tulevaisuudessa. Ellei yritys pysy kehityksen eturintamassa tai ainakin tarpeeksi lähellä sitä, kilpailijat ajavat ohi. Toimiva innovointi on ainoa tapa pysyä pidemmällä tähtäimellä kehityksen kärjessä.
  4. Liiketoimintamallin epäjatkuvuus. Merkittävät epäjatkuvuustekijät voivat hetkessä jättää tämän päivän tähden huomisen häviäjäksi. Internet on hyvä esimerkki tekijästä, joka on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan moneen toimialaan sekä muuttaa toimintatavat täysin ja peruuttamattomasti.
  5. Yrityksen sisäisen valvontaympäristön ylläpitäminen. Koska regulaatiota on tullut paljon lisää, tarvitaan osaamista ja ymmärrystä sääntelyn noudattamiseen. Globaalissa, kompleksisessa ympäristössä toimivan yrityksen tulee tietää, mitkä lait ja säädökset kulloinkin ovat voimassa eri maissa. Tähän tarvitaan osaavaa henkilöstöä ja tarkkaa seurantaa, raportointia ja informaation kulkua. Yritysten huolenaiheeksi on noussut se, miten yritys kykenee seuraamaan yhä vaikeaselkoisempaa sääntelyä ja toimimaan oikein.

Keskimäärin vastaajat kokivat yrityksen riskienhallinnan olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Kuitenkin useassa yllä mainitussa asiassa oli selkeästi parannettavaa.

Tällä hetkellä voi vain haikailla hyvien aikojen perään, jolloin painopisteet olivat nopean kasvun hallinnassa, uusien markkinoiden avaamisessa sekä uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Matalasuhdanteessa haasteet ovat ikävämpiä kuin korkeasuhdanteessa. Surkuttelemaan ei kuitenkaan kannata jäädä ja parantamalla parhaita nykykäytäntöjä pääsee useimmiten vain keskinkertaisuuteen. Taantuma tarjoaa kuitenkin oivia mahdollisuuksia strategisille innovaatioille. Nyt jos koskaan on hyvä hetki iskeä ja yllättää kilpailijat innovaatiolla ja pistää alasi kilpailun perusta uusiksi.

Jo edesmennyt maailmankuulu strategiaprofessori C.K. Prahalad totesi aikanaan osuvasti: ”Focus on next practices, not on best practices.” .

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Pankkien sääntelyvyöry – Asiakas, kaiva kuvetta!”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

.