Ääniä ja tekoja huipulta – vastuullisuutta Davosista

Global Economic Forumin viime viikolla järjestämä 47. huippukokous Sveitsin Davosissa on huomiota herättävä vuosittainen politiikan, elinkeinoelämän ja akateemisen yhteisön johtajien kohtaamispaikka, jossa puheenaiheina ovat päivänpolttavat maailmanlaajuiset kysymykset.

Taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuullisuutta ja kestävää kehitystä käsiteltiin Davosin kokouksessa varsin laajasti, eikä käsittely jäänyt pelkästään puheiden tasolle (kestävä kehitys oli toiseksi eniten twiitattu aihe). Seuraavassa on muutama poiminta noin 50 Davosissa lanseeratusta projektista ja aloitteesta, jotka tähtäävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Vahvaa kysyntää reagoivalle ja vastuulliselle johtajuudelle

Osuvasti keskeinen teema Davosissa on ”Reagoiva ja vastuullinen johtajuus”. Kokouksessa 100 johtavaa yritystä allekirjoittivat sopimuksen reagoivasta ja vastuullisesta johtajuudesta. Sopimuksen kehittämiseen osallistui International Business Council, joka tulee seuraavaksi laatimaan puitteet pitkäaikaisen lähestymistavan vaikutusten mittaamiseksi.

Myös hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen todettiin Davosissa välttämättömäksi, ja tätä näkemystä siivitti Oxfamin ja Even it up:n esittämä laskelma, jonka mukaan kahdeksan miljardöörin omaisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen varallisuus.

Rahoitusta ympäristöhaasteiden torjumiseksi

Maailman ympäristöhaasteisiin, erityisesti metsäkatoon, energiahuoltoon, ilmastonmuutokseen ja merten tilaan, oli useita sessioita.

Norjan valtion rahoittama rahasto tulee keräämään 400 miljoonaa USD ja suojelemaan viisi miljoonaa hehtaaria maa-alueita maissa, jotka pyrkivät vähentämään metsäkatoa ja turvemaiden tilan heikkenemistä. Rahasto voi aikaansaada 1.6 miljardin USD:n metsäkatovapaita maatalousinvestointeja, jotka myös luovat työpaikkoja ja taloudellista kasvua.

Hallitukset ja yritykset 40 maasta, mukaan lukien eräät maailman suurimmat kulutustavara-, päivittäiskauppa- ja kierrätysyhtiöt, hyväksyivät suunnitelman lisätä muovipakkausten uusiokäyttö- ja kierrätysastetta nykyisestä 14 prosentista 70 prosenttiin.

Laaja kirjo sosiaalisia haasteita, mutta myös ratkaisuja

Davosissa sosiaalisia haasteita käsiteltiin laajasti, muun muassa työ- ja ihmisoikeuksia, kriisialueita, sekä syrjäytymisen estämistä.

Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että 21 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä ja velkaorjuudessa sekä 168 miljoonaa lasta tekee töitä. Muun muassa GoodWeave International julisti uuden kansainvälisen ohjelman, Sourcing Freedomin, jonka tavoitteena on nykyajan orjuuden lopettaminen tuotantoketjuissa. Ohjelmaa tukevat useat yritykset eri teollisuussektoreilta.

Eräät maailman suurimmista finanssipalveluiden tuottajista, globaaleista IT- ja telekommunikaatioyrityksistä sekä kansainvälinen humanitaarinen yhteisö sopivat kuudesta periaatteesta, digitaalisella käteisellä maksamisen edistämiseksi kriisialueilla. Digitaalisella käteisellä on yrittäjyyttä ja paikallisia talouksia edistävä vaikutus.

Nidan on pelkästään viimeisten kahden kuukauden aikana saanut yli kaksi miljoonaa katukauppiasta Intiassa digitaalisten maksujärjestelmien piiriin, mikä edesauttaa kilpailukykyä ja mahdollisuuksia ansaita elämiseen riittävää palkkaa.

Vastuullisesta johtamisesta vastuullisiin tekoihin

Davosin kokousta on kritisoitu julkisessa keskustelussa elitistiseksi valikoivan osallistujakutsumenettelyn takia. Olennaista on kuitenkin pohtia, riittääkö johtajien ja päättäjien ammattitaito ja etiikka kantamaan heidän asemansa mukaisen vastuun sekä toimimaan oikeudenmukaisesti edustamiensa ihmisten hyväksi.

Lue myös Tomaksen kirjoitus: Yksi liiketoimintastrategia – 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

disruptio ja data

Poimi disruption merkit ympäristöstäsi

Viimeisin merkittävä liiketoimintamallin keskeytys Suomen talouselämässä oli Applen aiheuttama shokki, joka käänsi Nokian syöksyyn. Applen tuote ei ollut Nokialaista parempi, mutta sen ajoitus ja trendikkyys sai mielipidevaikuttajat puolelleen. Myöhemmin Applesta on kasvanut Googlen ohella maailman suurimpia softan myyjiä ilman että se itse valmistaa suurinta osaa myymästään softasta.

Uusi reitti markkinoille

Facebook on vienyt perinteiseltä medialta tilaa kasvaen maailman suurimmaksi mediayhtiöksi, ilman että se tuottaa itse juuri ollenkaan sisältöä. Yhdessä Googlen kanssa Facebook lohkaisee jo valtaosan mainoseuroista, tai ainakin -dollareista. Vastaavia esimerkkejä voi luetella lukuisia: Uber — taksifirma ilman autoja, Netflix — elokuvateatteri ilman teattereita, airbnb — vuokranantaja ilman kiinteistöjä, ja niin edelleen. Kaikkia yllä mainittuja yhdistää se, että ne ovat tulleet markkinalle ”takavasemmalta”, ohi perinteisten toimijoiden.

Myös teollisuudessa disruptiot voivat tulla alan ulkopuolelta

Edellä mainitut yritykset toimivat kaikki pääasiassa kuluttajamarkkinoilla, mutta askeleen lähemmäs valmistavaa teollisuutta päästään, kun mietitään esimerkiksi Alibabaa, joka on käytännössä vähittäiskauppias ilman omaa varastoa. Kun tähän yhdistetään GE:n uusin innovaatio, lentokoneen polttoainesuulake, joka voidaan valmistaa vain ja ainoastaan 3D-printterillä, ei olla kaukana ajatusleikistä, jossa uusi toimija alan ulkopuolelta mullistaa myös teollisten toimijoiden liiketoiminnan täysin. Euroopan perinteisillä autoteollisuusmahdeilla meni melkein liian kauan ymmärtää, että Teslan perimmäinen pyrkimys saattaa olla jotain ihan muuta kuin pelkkä kalliiden sähköautojen valmistus.

Edelläkävijöitä yhdistää datan hyödyntäminen

Edelläkävijäyrityksiä yhdistää kyky innovoida ja olla mukana uudessa heti eturintamassa. Ne kaikki pyrkivät hahmottamaan maailmaa parhaan mahdollisen tiedon valossa, mahdollisimman reaaliaikaisesti — parhaat jopa tulevaisuutta oikeasti ennustaen. Ne ovat valjastaneet oman liiketoimintansa käyttöön kaiken sisäisen ja osin myös ulkoisen tiedon, joka vain suinkin on saatettavissa käsiteltävään muotoon.
Tiedosta ja sen analysoinnista on monelle yritykselle tullut jo tärkein yksittäinen liiketoiminnan tukitoiminto; tukitoiminto, joka kykenee myös oman toimintansa kehittämisen lisäksi luomaan myös uutta liiketoimintaa.

Havaitsetko merkit ajoissa?

Tiedätkö mikä sinun alallasi voi olla keskeyttävä tekijä, joka mullistaa esimerkiksi kaukolämmön, laivanvarustuksen tai vaikka lakipalvelut? Tai nouseeko jostain teollisuuden suunnittelualusta, joka vie markkinat perinteisiltä toimijoilta ennen kuin nykyiset toimijat sitä edes huomaavat?

Harva tietää, ja onpa disruptio joskus määritelty myös niin, ettei sitä pystykään ennustamaan. Tilanteeseen voi kuitenkin varautua olemalla valmiina nopeaan muutokseen, kun oma alasi tulee murroksen silmään. Nopeassa muutoksessa auttaa huomattavasti se, että pystyy analysoimaan kaiken reaaliaikaisesti tai jopa hiljaisia signaaleja ennakoivasti seuraten, on tieto sitten haudattu yhtiön järjestelmiin, kentällä asiakkaan käytössä oleviin laitteisiin tai vaikka sosiaaliseen mediaan.

Antti Lojamo on KPMG:n Advisory Partner. Antti tekee töitä yritysjärjestelyiden, saneerausten ja liiketoiminnan tehostamisen ja analytiikan parissa. Vapaa-ajalla Antti kerää tietoa analysoitavaksi mm. GPS:n, kiihtyvyysanturin, kadenssi- ja wattimittarin sekä sykevyön avulla.

Hehkulamput

Yksi liiketoimintastrategia – 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta

Yrityksen luomaa arvoa ei enää mitata yksinomaan sen saavuttamien liikevoittojen perusteella. Yrityksen toimintansa tuloslaskelman ulkopuolella luoma arvo yhteiskunnalle on kasvavassa määrin se mittatikku, jonka perusteella eri sidosryhmät kuten kuluttajat ja rahoittajat tekevät päätöksiä luottamuksestaan yrityksen toiminnan jatkuvuuteen. Kestävät toimintatavat ja tavoitteellinen yritysvastuutyö ovat yhä tärkeämpiä yrityksen liiketoiminnan rakennuspalikoita.

Sidosryhmien yrityksiltä toivomalle arvonluonnille ei ole kuitenkaan aiemmin löytynyt niin selkeitä yhteisiä tienviittoja kuin nyt.

Parinsadan valtion sopimat kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät yritysten agendoilla

Lähes vuosi sitten YK:n 193 jäsenvaltiota sopivat historiallisen kunnianhimoisesta toimintasuunnitelmasta ihmisten, maapallon ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös yritykset osallistuivat aktiivisesti 17 yhteisen kestävän kehityksen tavoitteen ja niiden 169 alatavoitteen muotoiluun. Tämä tekee niistä maailmanlaajuisesti olennaisia niin kaikille valtioille, järjestöille kuin yrityksillekin.

Tärkeälle asialle on kertynyt jo monta nimeä; näihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin viitataan myös termeillä Agenda2030 ja maailmanlaajuiset tavoitteet (engl. Global Goals) sekä tuttavallisella kirjainyhdistelmällä SDG (Sustainable Development Goals).

Yritykset ovat muutoksessa keskeisessä asemassa, sillä niillä on monissa asioissa selkeitä liiketoiminnallisia intressejä ja valtioita tai muita organisaatioita ketterämpiä keinoja positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Erilaisten innovaatioiden tai uusien liiketoimintojen kautta yritykset voivat tuoda yhteiskuntaan ratkaisuja, joiden löytäminen voisi muuten olla hyvin hidasta. Panostaminen SDG -tavoitteisiin yrityksen strategiasta lähtien on myös selkeä tie yrityksille luoda lisäarvoa liiketoiminnallaan, sekä tietenkin viedä yhteistä maailmaamme kestävämpään suuntaan.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja riskien hallintaa

SDG-tavoitteiden tuominen tiiviisti yhteen yrityksen liiketoimintastrategian kanssa avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia. Kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden lisäksi nykyisen liiketoiminnan ja liiketoimintastrategian kehittäminen sellaisen ajatusmallin kautta, mikä huomioi SDG-tavoitteisiin vastaamisen ja sidosryhmille tuotetun hyödyn, voi avata kokonaan uusia polkuja. Myös SDG-tavoitteiden heijastelemiin, maailmanlaajuisiin haasteisiin liittyvät riskit on tärkeää tiedostaa ja ottaa ajoissa osaksi johdon agendaa.

SDG:t auttavat myös luomaan vastuullisuudelle yhteisen kielen, jonka avulla tavoitteista, saavutuksista ja yhteistyöstä voidaan keskustella samansuuntaisesti niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Läpinäkyvä dialogi eri sidosryhmien kanssa on edelleen yksi vastuullisuuden tärkeimmistä rakennuspalikoista.

Merkitystä ja arvonluontia liiketoimintaan

Yhteinen kieli auttaa kysymään yrityksen suunnan, liiketoimintastrategian ja yhteiskunnallisen roolin kannalta tärkeimpiä kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. KPMG:n tekemä tiivistelmä sisältää sekä ytimekkään viestin SDG-tavoitteiden tärkeydestä yrityksille, että hyvin olennaisia kysymyksiä johtoryhmässä pohdittavaksi. Lisäksi KPMG:n ja YK:n Global Compactin yhdessä kehittämät SDG Industry Matrix –katsaukset esittelevät esimerkkejä ja ideoita, miten eri sektoreilla edelläkävijät pyrkivät kohti SDG-tavoitteita.

Mikä on sinun yrityksesi merkitys ja ovatko Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteet jo sinun yrityksesi johtoryhmän agendalla?

Teksti on kirjoitettu yhteistyössä KPMG:n vastuullisuusasiantuntija Nina Killströmin kanssa.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Heikko kontrolliympäristö edesauttaa riskien realisoitumista Venäjän liiketoiminnassa

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Venäjän talousnäkymiä pidetään heikkoina. Suomesta katsottuna tuntuu perustellulta ja etenkin mukavammalta keskittyä niihin markkinoihin, joissa valo pilkahtelee ja kasvua voidaan odottaa. Yleinen virhe on jättää laskevassa markkinassa pyristelevä tytäryhtiö entistä vähemmälle huomiolle.

Heikko rupla hämää riskiarviointia

Euroopan keskuspankin vuoden 2015 ruplan eurokeskikurssi laski 34 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, vuoden päättävästä ruplasta tuli euroon nähden 12 prosenttia edellisvuotista halvempi. Ruplan heikkeneminen tekee Suomeen raportoitavista euroluvuista merkittävästi totuttua pienempiä, eikä pienten lukujen analysointiin investoida aikaa. Tämä ei valitettavasti johda siihen, että liiketoiminnan riskit pienenisivät samassa suhteessa.

Vaikka talousnäkymä on kehno ja toiminnan volyymi näyttäisi kutistuneen, ei se tarkoita että markkinat Venäjällä olisivat pysähtyneet. Kehitystä tapahtuu, joskin muutoksen suunta vaihtelee. Poukkoilevassa markkinassa toimiva yritys tarvitsee omistajaohjauksen näkökulmasta enemmän huomiota kuin ennen.

Heikkenevässä markkinatilanteessa väärinkäytös- ja luottotappioriskit kasvavat

Liiketoiminnan kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät ovat menettäneet tehoaan. Venäläisten ostovoima on laskenut ja ulkomaiset hankinnat kallistuneet. Entistä suurempi riski on, että omaa elintasoa pyritään ylläpitämään kielletyin keinoin.

Venäjällä toimivan yhtiön sidosryhmillä menee keskimäärin huonommin kuin viime vuonna. Kauppaa on helpompi tehdä, jos hyväksyy vaatimattomammat maksuehdot, mutta perusteltavaa on harkita, kannattaako luottotappioriskin kasvattamisesta palkita myyntihenkilökuntaa. Tilanteita, joissa yhtiön ja työntekijän edut ovat ristiriidassa, tulee vastaan joka alalla. Näitä varten on oltava hyväksytty toimintatapa ja selkeä ohjeistus.

Ennaltaehkäisevistä korjaustoimenpiteistä hyötyy eniten

Liian usein kontrollipuutteisiin herätään vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Paikallisyhtiön sisäisiä prosesseja päivitettäessä on aiheellista muistaa liiketoimintakulttuurien erot ja valita tulokulma, joka ei itsessään synnytä muutosvastarintaa. Kulttuurieroista huolimatta selkeät prosessit ja tehokkaat kontrollit ovat paikallisjohdon etu. Mikäli näin ei ole, on syytä kysyä, johdetaanko tytäryhtiötä omistajan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Kontrolliympäristön tehostaminen ei välttämättä vaadi organisaatiolta merkittäviä rahallisia lisäsijoituksia, sen sijaan piittaamattomuus puutteista saattaa tulla kalliiksi. Otollinen hetki asioiden kuntoon laittamiseen on toimintaympäristöön liittyvän epävarmuuden kasvaessa, mutta panostus ei mene hukkaan vaikka liiketoiminta nousisikin uuteen kukoistukseensa.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Mokat ja erimielisyydet verottajan kanssa voivat tulla kalliiksi

Useimmat yritykset ovat jo saaneet viime vuoden verotuspäätöksensä. Veronkorotus on verotuspäätöksen toisinaan mukanaan tuoma ikävä yllätys.

Mokat veroilmoituksessa maksavat

Verottaja voi muistaa yritystä veronkorotuksella, jos yritykselle on sattunut moka veroilmoituksen laatimisen yhteydessä. Yritys on ehkä unohtanut ilmoittaa tapahtuneesta omistajanvaihdoksesta, jonka myötä tappiot menevät poikkeusluvan taakse, tai jättänyt huomioimatta esimerkiksi tytäryhtiöosakkeiden luovutustappion vähennyskelvottomuuden.

Veronkorotus voidaan määrätä, kun yritys on antanut ”tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen”. Veronkorotuksen suuruus on yleensä 3-7 prosenttia lisätyn verotettavan tulon määrästä. Enimmillään veronkorotus voi olla satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja.

Verotuskäytännön mukaan yritys ei säästy veronkorotukselta inhimilliseen erehdykseen vetoamalla. Yrityksillä on katsottu olevan ”korostettu huolellisuusvelvollisuus”. Moka on moka, mutta sääliksi käy sitä kirjanpitäjää, joka veroilmoitusta laatiessaan kiireessä tai erehdyksessä aiheuttaa yritykselle jättimäisen veronkorotuslaskun.

Uskaltaako verottajan kanssa enää olla eri mieltä?

Entä miten yrityksen olisi vaadittava tulkinnallisessa asiassa vähennystä veroilmoituksella ilman, että veroilmoitus katsottaisiin vääräksi ja yritykselle syntyisi riski veronkorotuksesta? Ennakkoratkaisuakaan ei aina ehditä hakea, tai verottaja ei ehdi sitä ajoissa antaa.

Perinteisesti yritykset ovat ilmoittaneet veroilmoituksen liitteellä veroilmoituslomakkeella esitettyihin vaatimuksiinsa liittyvät tulkinnallisuudet. Liite ei nykyisen verotuskäytännön mukaan pelasta veronkorotukselta, jos verottaja on vaatimuksesta toista mieltä ja katsoo, ettei asiassa ole riittävää epäselvyyttä.

Tämä on tehnyt jotkut yritykset varovaisiksi. Yritykset jättävät vähennysvaatimuksen tekemättä veroilmoituslomakkeella ja vaativat vähennystä joko veroilmoituksen vapaamuotoisella liitteellä, tai myöhemmin oikaisuvaatimuksella. Vapaamuotoisessa liitteessä esitetyt vaatimukset verottaja näyttää tutkivan vaihtelevasti. Oikaisuvaatimus on työläs ja hidas tapa esittää vaatimus, johon yritys vilpittömästi uskoo itse olevansa oikeutettu.

Mikä ratkaisuksi?

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä käsiteltävänä useita veronkorotuksia koskevia valituksia. Toivottavaa on, että päätöksistä saataisiin uusia linjauksia veronkorotuksen suuruuteen ja siihen, milloin veronkorotus voidaan määrätä. Ei myöskään tule sulkea pois mahdollisuutta säätää lailla sitä, miten yritys voi turvallisesti olla eri mieltä verottajan kanssa ja tehdä veroilmoituksella oikeaksi katsomansa vaatimuksen ilman pelkoa veronkorotuksesta. Sääntely on selvästi puutteellista – tilanne on huono sekä verovelvollisen että verottajan kannalta.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Veroparatiisit suojelevat sinunkin rahojasi”.

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.

Kerro Venäjä-riskeistä tilinpäätöksessä – Suojaat oman selustasi!

Vielä edellisvuonna suomalaisyritykset kertoivat Venäjä-seikkailuistaan varsin mieluusti. Nyt kun kiinnostuneita olisi entistä enemmän, ei sankaritarinoita juuri kuule. Tilinpäätöksessä yhtiön tulee kertoa onnistumistensa lisäksi liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Nykyisessä maailmantilassa yhtiön Venäjä-uutiset jopa kasvattavat painoarvoaan raportoinnissa.

Venäjän toimintoihin eivät välttämättä päde enää samat vanhat oletukset. Palataan perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Pyöriikö tuotantolaitoksesi entiseen malliin? Onko myyntiyhtiölläsi asiakkaita ja tuotteillesi kysyntää uudessa tilanteessa? Muuttuvatko käyvän arvon perustana olevat vuokrasopimukset?

Muutokset suomalaisyritysten Venäjä-suunnitelmiin ovat olleet toistaiseksi maltillisia, mutta liiketoiminta Moskovassa ja Pietarissa on muuttunut. Monet pienet länsitoimijat ovat lähteneet Venäjän markkinoilta ja suuremmat yritykset ovat supistaneet toimintojaan. Valuuttapohjaisia sopimuksia on viime aikoina vaihdettu ruplamääräisiksi. Lähteneen asiakkaan tilalle on heikossa markkinatilanteessa hankala löytää uutta.

Tilinpäätöksessä luupin alle joutuvat arvostuskysymykset, arvonalentumiset ja niiden testaus

Kuluttajien ostovoima heikkeni syksyn aikana. Kalliista ulkomaisista tuotteista tulee entistä helpommin epäkurantteja. Venäläisessä tilinpäätöksessä hitaasti kiertävien tuotteiden arvostukseen ei oteta kantaa, vaikka emoyhtiön raportoinnissa ne olisi alaskirjattava.

EU:n ja Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat talouspakotteet heikentävät liiketoiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Yritysten maksuvalmiustilanne heikkenee. Venäläiseen kirjanpitoon tehty luottotappiovaraus ei useinkaan ole länsiraportoinnin näkökulmasta riittävä.

Vuoden päättävään ruplan kurssiin liittyy aina monenlaisia intressejä. Joulukuun puolessa välissä eurolla sai ruplia lähes sata, mutta 31. joulukuuta vaihtokurssi oli enää 68 ruplaa eurolta. Rupla saattaa vielä heiketä kevään mittaan ja kurssimuutokset vaikuttavat kuvaan tytäryhtiön tilasta. Venäjän markkinoiden rajut heilahtelut ovat jatkuneet koko viime syksyn, eikä ole syytä olettaa, että kevätpuolella meno olisi tasaisempaa. Tilinpäätöshetken jälkeiset tapahtumat on tarpeen vaatiessa raportoitava.

Venäjäsijoitusten painoarvo ei kaikessa liiketoiminnassa ole ollut sidosryhmiä hetkauttava tieto. Nyt myös Finanssivalvonta on ilmaissut kiinnostuksensa ja lisännyt yhtiön riippuvuuden Venäjästä huomioitavaksi riskitekijäksi IFRS-valvonnassa. Tilanteen muuttuessa sijoitukset itänaapuriin kiinnostavat eri tahoja entistä enemmän. Kertomalla toiminnasta riittävästi tilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa johto suojaa myös omaa selustaansa.

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!” ja ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Onko kriisiyritys Suomi Oy Ab käänneyhtiö?

Olen finanssikriisin alkamisen jälkeen nähnyt läheltä kymmenien kriisiyritysten tilanteen. Viime aikojen uutisia seuratessa tuli mieleen pohtia meidän Suomi Oy Ab:n tilaa. Mitkä kriisiyrityksen tunnusmerkit sopivat siihen? Onko Suomi Oy Ab:llä selvä strategia ja suunnitelma kriisin voittamiseksi? Kuka on tällä kertaa se villepeltonen, joka jollakin hattutempulla kääntää kansakunnan apatian innostukseksi?

Kriisiyrityksen viisi tunnusmerkkiä, jotka sopivat Suomeenkin

  1. Johdon oletukset liiketoiminnan ennusteissa ovat usein optimistisia. Myös valtion budjetin oletukset vaikuttavat sellaisilta.
  2. Liiketoimintaympäristössä on tapahtunut äkillinen muutos, esimerkiksi teknologinen murros tai syksyn 2008 kaltainen talouskriisi. Idänkauppa romahti 90-luvun alussa ja nytkin kohdataan samankaltaisia haasteita.
  3. Tunnistettuihin ongelmiin puututaan lähes poikkeuksetta liian myöhään. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen laskeva trendi ja kilpailukyvyn heikkeneminen ovat olleet yleisesti tiedossa jo vuosia.
  4. Toimivan johdon ja hallituksen muutokset voivat indikoida vaikeuksista. Näitä on viime aikoina nähty Suomi Oy Ab:ssäkin. Hallitustyöskentely tiivistyy yrityksen ollessa kriisissä, mutta sen toimintakyky pitää myös turvata.
  5. Johto on saattanut tehdä suunnitelmia, mutta niitä ei ole kunnolla dokumentoitu, toteutettu, jalkautettu eikä seurattu. Suomessakin on komiteamietintöjä tehty iso pino, mutta toimenpiteisiin asti on päätynyt valitettavan harva.

Edellytykset terveyttämiseen on olemassa

  • Jotta yritystä kannattaa terveyttää, sillä pitää olla terveitä tai sellaisia liiketoimintoja, joilla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Parin sadan yritysjärjestelyn kokemuksella sanoisin, että Suomessa on paljon loistavia yrityksiä, jotka ovat maailman kärkeä alallaan (katso esim. Kauppalehden salaiset menestyjät viime keväältä). Korkeasti koulutetulla ja sisukkaalla kansalla on menestyksen eväät.
  • Yritykselle täytyy laatia uskottava strategia, jos sitä ei ole valmiina. Suomi Oy Ab taitaa vieläkin ihmetellä Piilaakson Omenan tuotteiden vaikutusta paperin kulutukseen ja Nokia-huuman hiipumista.
  • Yrityksen terveyttäminen vaatii uskallusta investoida ja panostaa tuottaviin kohteisiin. Euroopan laajuinen ongelma on investointien vähyys tai niiden kohdistuminen vähemmän tuottaviin kohteisiin elvytysruiskeiden avustamana. Maailmassa mahdollisuuksia riittää, mutta jos strategia ei ole kirkas, investoinnitkin jäävät usein tekemättä tai liian pieniksi.
  • Rahoitus on yritystoiminnan bensa, jolla kone pysyy käynnissä ja kiihtyy. AAA Suomella on hyvä maine rahoittajien keskuudessa. Rahoittajien luottamus on säilytettävä, jotta Suomen kone pysyy käynnissä. Isompi haaste on tehdä Suomesta houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi investointikohde.
  • Kriisitietoisuus on tärkeää, jotta yrityksen henkilöstö saadaan mukaan muutokseen. Uhkaava apatia pitää kääntää innostukseksi. Organisaation sisällä tiedetään yleensä yrityksen ongelmat ja haasteet hyvin. Jos johto tunnustaa tosiasiat ja alkaa laittaa asioita systemaattisesti kuntoon, niin henkilöstö seuraa sitoutuneena mukana.

Suomi Oy Ab on tuleva käänneyhtiö

Suomi Oy Ab:llä on selviä kriisiyrityksen merkkejä. Sen terveyttämisstrategia on vielä epäselvä eikä konkreettinen terveyttämissuunnitelma ole kasassa. Vahvat näytöt historian vaikeissa tilanteissa, korkea osaamisen taso ja rahoittajien luottamus antavat kuitenkin edellytykset terveyttämiselle. Bilbaon ja Katowicen faniporukoiden typpisellä yhteishengellä ja innostuksella saataisiin jo paljon tuloksia aikaan. Onko sinun yrityksesi mukana kääntämässä Suomea nousuun?

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Lapa jäähän, katse kiekkoon ja maalille! Yrityskauppojen pelikirja ja prinsiipit” ja ”Teetkö riittävän laajan due diligencen yritysostokohteesta?”.

Kalle_NurminenPartner Kalle Nurminen vastaa Transaction Services palveluvalikoimastamme. Hän on toiminut KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006, johon hän siirtyi CFO:n tehtävistä.

Vapaa-aikanaan Kalle golfaa ja juoksee. Viimeisen 15 vuoden aikana puolimaraton on taittunut vähintään kerran vuodessa. Muutama maratonkin on jo takana.