Pankeilla mahdollisuus saavuttaa kilpailuetua tehokkaalla talousrikollisuuden torjunnan compliance-ohjelmalla

KPMG:n finanssialan toimijoille hiljattain teettämän globaalin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä (”AML”) koskevan kyselytutkimuksen mukaan 78 % vastaajista kertoo AML:ään liittyvien kustannusten kasvaneen edellisvuonna ja 74 % odottaa niiden kasvavan edelleen seuraavan kahden vuoden aikana. Kyselyn mukaan suurin osa finanssialan toimijoiden investoinneista kohdistuu henkilöstön palkkaamiseen asiakkaan tuntemisen (”KYC”) ja transaktiomonitoroinnin prosesseihin.

Suomalaiset pankit reagoivat jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin

Erityisesti pohjoismaiset pankit ovat viimeisten vuosien aikana tunteneet paikallisten valvovien viranomaisten hengityksen niskassaan. Finanssivalvonta ja Ruotsin FI ovat kommunikoineet valvottavilleen kasvaneet vaatimuksensa kokonaisvaltaisen AML-kehikon kehittämisen ja ylläpitämisen suhteen ja asettaneet rahanpesua koskevan lainsäädännön noudattamattomuuden paikkaamiseksi tiukkoja vaatimuksia, joita on myös tehostettu julkisilla sakoilla. Jo pelkästään nykyisen voimassa olevan sääntelyn vaatimusten noudattaminen vaaditulla tasolla on vaatinut pankkeja kasvattamaan investointejaan sekä kasvattamaan merkittävästi AML-tiimiensä vahvuutta sakkojen ja maineriskin realisoitumisen välttämiseksi.

Sääntelyn muutoksista aiheutuvien vaikutusten ennakoiminen sekä tämänhetkisten velvoitteiden täyttämisen välisen tasapainon löytäminen on ymmärrettävistä syistä haastavaa. Reaktiivinen lähestymistapa sääntelyn noudattamiseen on kuitenkin johtanut siihen, että pankkien investoinnit hukkuvat lyhyen tähtäimen tavoitteiden täyttämiseen, eivätkä resurssit riitä kokonaisvaltaisen ja kustannustehokkaan compliance-kehikon kehittämiseen.

Miten rakennetaan tehokas talousrikollisuuden torjunnan compliance-ohjelma?

Finanssialan toimijoilla, jotka kykenevät hallitsemaan talousrikollisuuden torjunnan compliance-ohjelmansa kilpailijoitaan joustavammin, tehokkaammin ja halvemmalla, on ainutlaatuinen mahdollisuus saavuttaa arvokasta kilpailuetua. Useammat kansainväliset pankit ovat jo reagoineet muutospaineisiin yhdistämällä olemassa olevat AML-, sanktio-, väärinkäytös-, lahjonta- ja korruptio- compliance-ohjelmansa yhden sateenvarjon alle talousrikollisuuden torjunnan compliance-kokonaisuudeksi.

Eri funktioiden integroimisen lisäksi tulevaisuuden talousrikollisuuden torjunnan compliance-kehikon rakentamisen keskiössä ovat yhtiön vahva compliance-kulttuuri, data- ja teknologiainfrastruktuuri, sääntelyvaateiden muutosten johtaminen sekä henkilöstöstrategia yhdistettynä digitaalisen työvoiman hyödyntämiseen. Talousrikollisuuden torjunnan compliance-ohjelman kehittämisessä maltti on kuitenkin valttia ja pitkän tähtäimen muutosprojektit tulee toteuttaa ennakoiva suunnittelu sekä kokonaisvaltainen johtaminen edellä.

Tervetuloa KPMG-talolle aamukahveille

Yksityiskohtaisempi näkemykseni kokonaisvaltaisen talousrikollisuuden torjunnan compliance-kehikon kehittämisestä on yksi KPMG-talolla 31.8. klo 8.30 alkaen järjestettävän aamuseminaarin kolmesta aiheesta.

Tervetuloa KPMG-talolle juomaan aamukahvit ja vaihtamaan kuulumisia talousrikollisuuden torjunnan alan johtavien asiantuntijoiden kanssa! Tutustu myös Financial Services -osastomme verkkosivustoon.

Henri Littunen

Henri Littunen työskentelee KPMG:n Financial Services -yksikössä riskienhallinnan ja finanssialan sääntelyn asiantuntijana. Vapaa-ajallaan Henri viihtyy jäähallilla ja kuntosalilla.

Pankkiautomaatit

Finanssisektorin regulaatiohaasteet sekä kustannussäästöjen hakeminen – onko asiakas unohtunut?

Finanssitoimiala on sopeuttamassa voimakkaasti toimintaansa alati muuttuvaan sääntely-ympäristöön. Kiristyvä ja monimuotoistuva sääntely lisää pankkien rahoituskustannuksia, sekä asettaa paineita kannattavuudelle etenkin uusien likviditeettisääntöjen ja pitkäaikaista rahoitusta koskevan sääntelyn kautta. Samaan aikaan perinteisten pankkien liiketoimintalogiikkaan kohdistuu paineita alan uusien, pienten toimijoiden tuomien innovaatioiden sekä ketterien toimintamallien kautta. Tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta.

Regulaatiohaasteet, liiketoiminnan kustannukset ja koveneva kilpailu toimialan koetinkivinä

Pankeille 2010-luku on merkinnyt erityisesti liiketoiminnan painopisteiden uudelleen arviointia, regulaation hallintaa, kulujen karsimista ja sitä kautta tehokkuuden hakemista. Pankit ovat laajassa mittakaavassa vastanneet sääntelyyn erityisesti sisäisillä säästötoimenpiteillä, toimintoja ja konttoriverkostoa on karsittu ja prosessien automatisointia on viety pidemmälle. Lisäksi toiminnassa on pyritty yksinkertaistamaan ja karsimaan tarjottavia tuotteita, sekä muuttamaan asiakkaan kohtaamisen toimintatapoja tehokkuuden aikaansaamiseksi.

Sääntely näkyy asiakkaille

Tuloksia on jo saavutettu. Pankkien tuotto/kulu -suhde on kehittynyt Suomessa hyvin suotuisasti, eli kustannustalkoissa on jo nyt onnistuttu. Mutta miten on käynyt asiakasnäkökulman, onko asiakas unohtunut tai unohtumassa?

Pankeille sääntelyn kautta asetetut vaatimukset ovat toki näkyneet asiakkaille. Lainojen saatavuus ja hinnoittelu ovat muuttuneet riskiperusteisemmiksi ja marginaalit ovat leventyneet sääntelyn myötä. Asiakkaita on myös ohjattu hinnoittelun kautta toimimaan entistä enemmän verkossa itsepalveluperiaatteella. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen, mutta se on aiempaa enemmän kohdennettu muun muassa sijoituspalveluihin tai varallisuudenhallintaan, kun taas muu henkilökohtainen palvelu on hinnoiteltu yhä korkeammalle maksullisten palvelupakettien ja palvelumaksujen myötä. Ilmaispalveluista on jo useimmissa tapauksissa luovuttu – myös hyvien asiakkaiden kohdalla.

Mistä jatkossa lainaa?

Rahoituksen saantikin on aiempaa tarkemmassa syynissä. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus arvioidaan aiempaa huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Uusien, aloittamassa olevien yritysten ja innovaatiotoiminnan rahoitusmahdollisuudet saattavat heiketä – juuri korkeariskiseksi mielletyn toiminnan takia. Suuret yritykset voivat kyllä saada lainoitusta suoraan pääomamarkkinoilta. Pankkien marginaalien ja palkkioiden kasvattaminen vaikuttaa erityisesti pk-sektoriin, joka on varainhankissaan riippuvainen pankkiluotoista.

Mitä asiakkaille jää kustannusjahdin jälkeen?

Asiakkaita ei ole kuitenkaan unohdettu. Sääntely- ja kustannustalkoot merkitsevät ja tulevat jatkossakin merkitsemään kiristyviä lainaehtoja, sekä asiakkaiden selkeämpää jakoa jyviin ja akanoihin. Samalla pankkien talkoot tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Asiakkaiden ahdinkoa helpottamaan kehitetään perinteisen antolainauksen rinnalle muun muassa pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä tuoteinnovointeja. Voimme odottaa jatkossa myös sijoittamiseen ja maksamiseen yhä erikoisempia uusia ratkaisuja. Tuskin jakelukanavien uudet ulottuvuudetkaan jäävät vain verkon ja mobiilin pankkiasioinnin varaan.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.