Kaikkien Suomi!

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä olemme luomassa uutta suomalaista hyvinvoinnin mallia. Maamme erityispiirteenä on ikääntyminen tahdilla, jota edes poliitikoiden reipasotteiset lausunnot eivät hidasta.

Miten luoda ikääntyvälle Suomelle toimiva ja turvallinen asuinympäristö, jossa eläminen ja osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on helppoa ja houkuttelevaa?

Kuulumme niihin maihin, joissa väestön ikääntyminen on ratkaisuja vaativa ilmiö. Tarvitsemme nyt ja jatkossa yhteiskunnan, jossa asukkaat saavat apua ja tukea mm. asumiseen, liikkumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen omien tarpeidensa mukaisesti. On keskeistä, että alueiden ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelu tähtää selkeään, turvalliseen ja osallistumisen mahdollistavaan infrastruktuurin rakentamiseen ja asumiseen liittyvät innovaatiot ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet saadaan osaksi arjen elämää.

Ikäystävällisen yhteiskunnan tekijöitä

Tärkeää on luoda kanavat, joissa kohtaavat tilojen ja palveluiden loppukäyttäjä sekä palveluiden järjestäjät ja tuottajat. Keskustelua ja yhteiskehittämistä yhteisön jäsenten kesken vahvistamalla ja asukkaita kuuntelemalla löydetään tekijät, jotka koetaan tärkeiksi oman elämän hyvinvoinnille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi parempaa käyttäjä- ja asiakaskokemuksen keräämistä ja hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

KPMG on selvittänyt useiden eri maiden kehittämisohjelmia ja -projekteja, joiden tarkoituksena on parantaa ikääntyvien ja heidän lähipiirinsä elämänlaatua asumiseen, liikkumiseen tai hyvinvoinnin palveluihin liittyen. Esimerkiksi tiedetään, että muistisairauden vaikutus ulottuu moninkertaiseen määrään sairastuneisiin nähden. Siksi jaksamista tukevia palveluita on kehitettävä myös lähipiirille, omaisille ja ystäville.

Ikäystävällisen yhteiskunnan tekijöitä ovat muissa maissa olleet mm.:
– Yhdyskunta- ja infrastruktuurin suunnittelu erityisesti liikkumista helpottavaksi
– Käyttäjä- ja asukaspaneelit, joiden tuloksia hyödynnetään suunnittelussa
– Kolmannen sektorin vahva mukana olo, palveluiden tuottajana, tiedon jakajana ja keskustelun herättäjänä
– Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen palveluiden ja ympäristön kehittämiseen

Talkoohenkeä tarvitaan

On myös tutkittu ikääntyneiden yksinäisyyttä ja eristäytymistä yhteiskunnasta. Millä tavoin ja keiden toimesta tähän voitaisiin Suomessa tarttua napakammin? Uskomme, että näissä talkoissa tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä. Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat kukin tahoillaan vahvoja asiantuntijoita hyvinvoinnin, innovaatioiden ja palveluiden kehittämisessä. Yhteiselle keskustelulle, päätöksille ja konkreettisille toimenpiteille olisi nyt kysyntää!

Keskustelua, avauksia ja keinoja ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamiseksi on tarjolla KPMG:n ja Rambollin seminaareissa 3.10. Helsingissä ja 10.10. Oulussa.

Eeva Juntunen

Eeva Juntunen työskentelee muutosjohtamisen asiantuntijana KPMG:n julkishallinnon palveluissa. Vapaa-ajalla Eeva nauttii piha- ja puutarhatöistä kotona ja mökillä.

Lääkäri käyttää tablettitietokonetta

Sote-henkilötietojen tietosuoja – maakunnan haaste ja ainutlaatuinen mahdollisuus

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista tehdään henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevia ratkaisuja. Sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, joiden vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen muun muassa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kukin maakunta on 29.6.2016 julkaistun järjestämislain luonnoksen mukaan rekisterinpitäjä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyvien henkilötietojen osalta.

Myös tietosuojasääntelyn perusteet muuttuvat merkittävällä tavalla samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa. Keväällä 2018 aletaan soveltaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Rekisterinpitäjäasemassa toimivien organisaatioiden täytyy osoitusvelvollisuuden periaatteen mukaisesti huolehtia asetuksen laatuvaatimukset täyttävän tietosuojan voimaansaattamisesta. Asetuksen mukaiset velvollisuudet koskevat myös maakuntia. Myös asiakas- ja potilastietojen käsittelyä ja rekisterinpitoa koskevaa lainsäädäntöä ollaan lakiluonnoksen perustelujen mukaan uudistamassa.

Tietosuojan kehitystyö osaksi sote-selvityksiä

Jos tietosuojakysymykset ja sääntelyn muutokset sivuutetaan sote-suunnittelussa, toiminnan käynnistäminen vuonna 2019 uudet tietosuojavaatimukset huomioon ottaen voi olla mahdotonta. Ongelmat voidaan kuitenkin helposti välttää selvittämällä tietosuojakysymyksiä suunnitelmallisesti ennakkoon. Tietosuojan kehitystyötä voidaan tehdä esimerkiksi osana yhtiöittämisselvityksiä ja erilaisia rakennevaihtoehtoja arvioitaessa. Pohdittavia kysymyksiä voivat olla muun muassa tietosuojahallinnon yleinen järjestäminen sekä tietosuojavastaavan nimittäminen, maakunnan ja palvelun tuottajien velvollisuudet ja vastuut henkilötietojen käsittelyssä sekä tarvittavien tietosuojaa koskevien ohjeistusten, sopimusten ja muun dokumentaation suunnittelu, laatiminen ja käyttöönotto organisaatiossa.

Maakunnan tietosuojatehtävät eivät kuitenkaan ole pelkkä hallinnollinen taakka vastuuriskeineen. Maakunnalla on nimittäin ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää korkealaatuisia tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöjä, joihin voidaan sitouttaa kaikki maakunnalle palveluita tuottavat toimijat. Lakiluonnosten mukainen yhteistyöalueiden muodostaminen sekä palveluiden kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin laajentavat edelleen hyviksi todettujen toimintamallien soveltamismahdollisuuksia. Toimivat järjestelmät ja käytännöt myös tehostavat palvelua, turvaavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen ja parantavat yksittäisiä asiakaskokemuksia.

Maakunnalla on nyt tilaisuus tehdä laaja-alaista sote-henkilötietojen tietosuojan kehitystyötä ja saattaa sen tulokset palvelun tuottajien välityksellä sote-kentän käyttöön. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua!

Charlotta HenrikssonCharlotta Henriksson on kokenut tietosuoja- ja TMT-juridiikan ammattilainen, joka on kerännyt aihetta koskevaa monipuolista tietotaitoa sekä toimialojen tuntemusta asianajomaailmasta ja yritysjuristin tehtävistä.

Yritysjärjestelyjen tyypilliset virheet toistumassa myös SOTE-uudistuksessa

5, 12, 15 ja 18 ovat SOTE-uudistuksesta eniten julkisuudessa esillä olleet asiat. Kovin vähän on kuultu asiakkaista, prosesseista, teknologiainnovaatioista tai hoidon vaikuttavuudesta. SOTE-uudistus on megaluokan uudelleenjärjestely, jossa tehdään yli 200 toiminnan ja omaisuusmassan eriyttämistä ja 15 massiivista integraatiota €17 miljardin nettokustannusten ja yli 200 000 työntekijän kokonaisuudessa.  Yli puolet yritysjärjestelyistä ei saavuta niille asetettuja tavoitteita. Samankaltaisia sudenkuoppia löytyy myös SOTE-uudistuksesta.

SOTE-uudistuksen sudenkuopat

SOTE-uudistuksella on yleviä laadullisia otsikkotason tavoitteita ja €3 miljardin kestävyysvajeen vähennystavoite vuoteen 2029 mennessä. Tavoite ei ole selkeä eikä konkreettinen, eikä se toimi oikein visionakaan. Toisaalta aikajänne mahdollistaisi vielä kunnianhimoisemman tavoitteen teknologian ja lääketieteen kehittyessä vauhdilla samaan aikaan.

Asiakaslähtöisyys on kirjattu uudistuksen tavoitteisiin, mutta valmistelu on näyttänyt keskittyvän organisointimalliin ja valtapeliin. Samoin käy usein yrityksiä integroitaessa. Fokus on sisäisissä asioissa, asiakas unohtuu ja kilpailijat voittavat markkinaosuutta.

Henkilöstö alkaa integraatioprosessin alussa miettiä, miten heidän uudistuksessa käy. Epävarmuuden aika tulee olemaan SOTE-uudistuksessa pitkä. Muutosvastarinta ja politikointi voi olla kovaa, kun uuden rakenteen johtopaikoista väännetään kättä. Henkilöstön motivointiin ja sitouttamiseen on julkisella sektorilla yksityistä sektoria vähemmän työkaluja.

IT-järjestelmien uudelleenjärjestelytarpeet ovat HUSin Apotti-hankkeeseen verrattuna moninkertaiset. Riski on, että SOTE-uudistuksen siirtymävaiheen kustannukset syövät usean vuoden säästöt. Täydellisen tietointegraation tavoite voi johtaa sellaiseen mammuttijärjestelmään, joka ei koskaan valmistu.

Järjestelyn kokoon nähden integraation valmisteluresurssit tuntuvat alimitoitetulta ja aikataulu osin epärealistiselta. Toimintojen eriyttämiseen liittyvät haasteet ja integraatioon liittyvät kertakulut yllättävät myös yritysjärjestelyissä, jos suunnittelua ei ole tehty riittävän perusteellisen analyysin pohjalta.

Uudelleenjärjestelyn onnistumisen eväät – sopinevat myös SOTE-uudistukseen

  • Kirkasta visio ja strategia sekä määrittele tarpeeksi konkreettiset ja ymmärrettävät tavoitteet.
  • Varmista fokus asiakkaisiin integraation aikana ja hyödynnä asiakaslähtöinen ajattelu toiminnan kehityksen innovaation lähteenä.
  • Viesti avoimesti ja selkeästi henkilöstölle ja osallista henkilöstö mukaan integraatioprosessiin. Aseta tavoitteita ja välitavoitteita ja palkitse niiden saavuttamisesta ja ylittämisestä.
  • Analysoi eriyttämiseen ja integraation liittyvät asiat riittävän perusteellisesti ja riittävän ajoissa, jotta vältyt isoilta yllätyksiltä prosessin aikana.
  • Hanki lisäresursseja muutosvaiheeseen, jotta toiminta ei häiriinny ja muutokset toteutuvat aikataulussa tai jopa etuajassa.

Veronmaksajien puolesta toivon, että SOTE-uudistus mahdollistaa SOTE-toimialojen parhaiden käytäntöjen laajan hyödyntämisen. Asiakkaiden valinnan vapaus edistäisi paikallisia innovaatioita ja uusien palvelujen ketterää kehittämistä lyhentäen jonoja, sekä tehostaen hoitojen ja hoivan vaikuttavuutta.

Kalle_NurminenPartner Kalle Nurminen vastaa Transaction Services palveluvalikoimastamme. Hän on toiminut KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006, johon hän siirtyi CFO:n tehtävistä.

Vapaa-aikanaan Kalle golfaa ja juoksee. Viimeisen 15 vuoden aikana puolimaraton on taittunut vähintään kerran vuodessa. Muutama maratonkin on jo takana.

 

Sote – valta asiakkaalle

Soten linjaukset luovat uskoa tulevaan. Maali on tiedossa ja keinotkin vähän paremmin hallussa. Eteenpäin mennään. Mutta miten näin valtava palanen pystytään ratkaisemaan yhdellä kertaa, lyhyessä ajassa?

Yhteinen tahto ohjaa uudistusta

Tahto järjestää kansalaisten palvelutarpeita vastaavaa sosiaali- ja terveyspalvelua on kaikilla yhteinen. Ei kenelläkään ole intressiä romuttaa julkista palvelujärjestelmää, tai jättää yhtäkään Suomen kansalaista heitteille. Asiakkaita riittää kaikille toimijoille, sillä palveluita tarvitsevia tulee olemaan aina vaan enemmän ja enemmän. Palvelutarve kasvaa ja muuttuu jatkuvasti.

Kansalainen ottaa itse yhä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Miksei hänelle annettaisi myös valtaa itse valita kuka hänen palvelunsa tuottaa? Valta ja vastuu kuuluvat yhteen.

Asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottajansa

On asiakkaita, jotka eivät halua valita tai eivät kykene valitsemaan palveluntuottajaa – heillä on vapaus olla valitsematta. Annetaan asiakkaan päättää mistä palvelunsa hankkii. Jos asiakas haluaa valita paikallisen toimijan, sallittakoon se hänelle. Jos asiakas puolestaan päätyy suuren kansainvälisessä omistuksessa olevan palveluntuottajan hoiviin, eiköhän sekin ole hyväksyttävää. Kunnioitetaan asiakkaan valintaa, luotetaan hänen harkintaansa. Ei hukuteta asiakasta veroparatiisikeskusteluun, aluepolitiikan kiemuroihin tai organisaatioiden keskinäiseen valtapeliin. Organisaatioiden tulee voida keskittyä oman toimintansa tehostamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Kilpailu tulee olemaan kovaa, kaikilla sektoreilla.

Moni iso asia on vielä auki. Tehdään asiat Suomen malliin, ja tehdään ne oikein!

Partner Minna Tuominen-Thuesen vastaa KPMG:n hyvinvointipalveluista sekä liikunnan ja urheilun toimialasta. Minnalla on parinkymmenen vuoden kokemus talouden, johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen hankkeista.

Vapaa-aikanaan Minna remontoi puutaloa, ulkoilee Tammisaaren luonnossa, matkailee Tanskanmaalla ja nauttii miehensä tekemästä ruoasta, yhdessä lasten ja ystävien kanssa.