startup-urheilija

Sijoita startup-urheilijaan!

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan tärkeimmät päätökset tehdään nuorena. Lapsuusvaiheen iloinen ja määrällisesti runsas liikunta on erittäin tärkeää, mutta 15─20 -vuotiaan nuoren valmistautumisen huippu-urheilijan uralle tulee olla jo suunnitelmallista. Urheilun iloisuus ja raikkaus on edelleen tärkeää, mutta pelkästään leikkimielisyys johtaa ainoastaan piirinmestaruuksiin vuonna 2017.

Yksinkertaisimmillaan urheilijan kehittyminen perustuu harjoittelun, ravinnon ja levon optimointiin. Laadukas, jokapäiväinen lajivalmennus, fyysinen ja henkinen valmennus, sekä palautumisen ja ravinnon seuranta ammattilaisten toimesta on kallista, sillä on väärin olettaa kenenkään tekevän työtään ilmaiseksi. Näiden laatutekijöiden päälle urheilijan on usein investoitava leireilyyn oikeissa olosuhteissa sekä parhaisiin kilpailuvarusteisiin ja -kalustoon.

Huippu-urheilun kilpailun jatkuva kiristyminen asettaa uusia vaatimuksia. Urheilija tarvitsee investoitavia pääomia paljon aiemmin ja enemmän mihin Suomessa on totuttu. Suomessa urheilijan rahoitus on perinteisesti toteutettu sponsoroinnilla, joka usein kattaa ainoastaan pienen osan tarvittavasta laadusta.

Sijoittaminen urheilijaan on kannattavampaa kuin ”tavallisiin” startup-yrityksiin.

Lännen media otsikoi haastatteluni KPMG:n urheilijoiden Startup-palvelusta ”Urheilun yrityskiihdyttäjä”. Otsikko kiteyttää hyvin Startup-urheilijakonseptin: KPMG toimii urheilijoiden yrittäjämäisen toiminnan vauhdittajana ja todellisen huippu-urheilun mahdollistajana.

KPMG haluaa kiihdyttää urheilijoiden menestymistä tarjoamalla monipuolisemman rahoitusrakenteen huipulle pääsemiseksi. Perinteisen sponsoroinnin rinnalle olemme luoneet urheilijan Startup-mallin, jossa on mahdollista rahoittaa urheilijan toimintaa sijoittamalla joko oman tai vieraan pääoman kautta. Kaikkien sijoitusinstrumenttien rinnalla urheilijaan sijoittaminen on uutta, mielekästä ja mahdollisesti erittäin kannattavaa. Se on kaiken lisäksi eettistä, yhteiskuntavastuullista ja luo isoja tarinoita ja tunteita.

Suomalaisessa urheilussa on aika mennä eteenpäin ja saatava urheilumenestyminen uudelle kasvu-uralle.

Perinteinen sponsorointi ja yhteistyö on tärkeää urheilijalle ja kumppaneille, mutta sijoittaminen olkoon raikas mahdollisuus. Urheilijalle osakeyhtiömuodon myötä rakentuu läpinäkyvyyttä, pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja riskin hallintaa, johon sijoittajan on turvallisempaa lähteä mukaan. Sijoittaja hyötyy myös osakeyhtiön verotuksellisista eduista kuten tappioiden, arvonlisäveron ja kulujen vähennyskelpoisuudesta, sekä koko urheilu-uran aikaisesta alhaisemmasta verorasituksesta. Kannattavuus realisoituu parempana sijoitetun pääoman tuottona.

KPMG:n tärkeä viesti Startup-urheilijoillemme on, että he ymmärtävät mahdollisuutensa urheilumarkkinoilla, hyödyntävät lainsäädännön, panostavat laatuun ja ottavat mukaansa urheilu-uran opit loppuelämän taipaleella, mahdollisesti yrittäjänä. Sijoittajat kyllä seuraavat perässä viisaita Startup -urheilijayrittäjiä.

 

Jyrki Louhi

Jyrki Louhi toimii asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssa.

Louhi on entinen jääkiekkoilija, joka pelasi ammatikseen 15 vuotta sekä Suomen että Ruotsin pääsarjoissa. Uran jälkeen ja vapaa-ajallaan Jyrki on toiminut aktiivisesti niin jääkiekon kuin moottoriurheilunkin parissa.

Neuvoni startupeille: Kilistele oikeille asioille ja ota tiimiin naisia

Muistan edesmenneen isoisäni kertoneen menestyksen reseptiksi yritysmaailmassa samppanjan, naiset ja positiivisen kassavirran. En usko, että hän sitä itse keksi, mutta se on jäänyt kirkkaana pienen pojan mieleen.

Kyseessä on kärjistys, mutta siinä piilee totuuden siemen, varsinkin kun asiaa tarkastelee startup-yritysten näkökulmasta. Yleisesti voidaan todeta, että näitä kaikkia kolmea – samppanjaa, naisia ja positiivista kassavirtaa – kaivataan startup-yrityksissä.

Yritystukien varaan ei kannata laskea

Toissaviikkona istuin ystäväni kanssa ja keskustelimme TEKESin myöntämistä tuista. Kävimme läpi omia tai kavereiden yhtiöitä, jotka eivät olisi saaneet minkäänlaisia yritystukia. Arvaa, miten monta tuli mieleen? Ei yhtään. Tasan nolla. Etlan mukaan lähes joka kymmenes suomalaisyritys sai yritystukia vuonna 2015. Viime vuonna yritystukia maksettiin neljän miljardin euron edestä. Luku on trendinomaisesti kasvanut.

Olen kilistellyt skumppalaseja, kun yritys on saanut TEKES-tuen, juhlistaen hienoa saavutusta. Meidän ei tulisi kuitenkaan liikaa tuudittua tukiin. Hallitus aikoo lähestyvässä kehitysriihessä käydä yritystuet läpi tiheällä kammalla. Yritystuista on tarkoitus löytää 150–200 miljoonan euron säästöt (Kauppalehti 12.4.2017). Tämä leikkuri osuu jollain aikavälillä myös startup-yhtiöihin ja näiden tukiin, tuskin kuitenkaan ensimmäisenä.

Myynti ei saa olla tabu

Tukien sijaan yrityksissä kannattaisi nauttia kuohuvasta, kun saadaan aikaan myyntiä ja positiivista kassavirtaa. Hämmentävän usein yritykset kuitenkin epäonnistuvat sen saavuttamisessa. Syy on merkillisen yksinkertainen: myyntiä ja myyntiprosessia ei ole suunniteltu, eikä sitä hoideta tai harjoiteta aktiivisesti.

Harva kokee olevansa huippumyyjä ja sitäkin harvemmin tehtävään löytyy luonnollinen henkilö perustajien joukosta.
Myyjä on kuitenkin se, joka kannattelee yrityksen koko toimintaa kun tuet on syöty. Ottakaa siis joukkoonne mahdollisimman pian ”Customer Manager” (lue: myyjä). Perusasioiden tulee olla kunnossa. Myyjä mahdollistaa positiivisen kassavirran, positiivinen kassavirta taas kannattelee kuoleman laakson yli. As simple as that.

Parhaissa tiimeissä on sekä miehiä että naisia

Kolmas suositukseni liittyy naisiin. Tunnettu fakta on, että startup-yhtiöiden perustajista valtaosa on miehiä. Euroopassa vain 14,7 % startup-yhtiöistä on naisten perustamia (the European Startup Monitor, 2016).

Oma kokemukseni on, että tiimit, joissa on vähintään yksi nainen, toimivat paremmin. Uskomustani tukevat myös tilastot. Mm. First Round Capital on raportoinut, että heidän kohdeyhtiönsä, joissa on vähintään yksi naisperustaja, suoriutuivat 63 prosenttisesti paremmin kuin yhtiöt, joissa oli ainoastaan miehiä. Katsokaa siis, että tiimissänne on miehiä ja naisia.

Uskallan väittää, että keskittymällä aikaisessa vaiheessa otsikon mukaisiin kahteen viimeiseen asiaan – naisiin ja kassavirtaan – yrityksesi menestyy keskiarvoa paremmin. Tarjoan skumpat, jos olen väärässä.

KPMG Startup-palvelut

Alexander Törnroth vastaa KPMG:n startup-palveluista. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu jalkapallo, erikoisoluet, lautapelit ja Fabergén pääsiäismunat.

Formuloiden huoltotyö

Tukeeko suomalainen sponsorointi urheilua oikeaan aikaan?

Rion olympialaiset päättyivät ja laajan jälkipyykin perusteella voimme olla yksimielisiä ainakin siitä, että urheilu on todella arvokasta ja tärkeää. Huippu-urheilijan arvo on menestyksessä, mutta ennen kaikkea tarinassa. Kummassa suomalainen sponsorointi on mukana?

Ainoa olympiamitalistimme Mira Potkonen on 35-vuotias sankarinyrkkeilijä, joka tullee olympiamenestyksen jälkeen saamaan uusia sponsoreita ja tukijoita. Onnea Mira! Mutta kuinka moni yhteistyökumppani on osallistunut siihen kaikkein arvokkaimpaan, eli urheilijan tarinaan?

Aikaisin aloitetun kumppanuuden merkitys urheilijan menestyksessä ja tarinassa

Urheilija tarvitsee monipuolista tukea aikaisessa vaiheessa, paljon ennen unelmien toteutumista ja olympiamitaleja. Suomalaisten urheilijoiden valmennus- ja toimintaympäristön on kehityttävä voittajamaiden tasolle. Huipulle tähtäävät urheilijamme eivät voi antaa etumatkaa siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa vahva tarina ja onnellinen loppu.

Me KPMG:llä olemme osallistuneet urheilijan menestymiseen ja tarinaan toimimalla siten, että urheilija on alusta asti yrittäjä. Urheilija tarvitsee menestyäkseen lahjakkuuden ja kovan työn lisäksi kokonaisvaltaisen urheilu- ja liiketoimintasuunnitelman.

KPMG:n nuoret tiimiurheilijat, formulakuljettaja Niko Kari ja tennispelaaja Patrik Niklas-Salminen tarvitsevat aikaisen vaiheen pääomaa investoidakseen tasavertaiseen mahdollisuuteen muiden kansainvälisten lahjakkuuksien kanssa. He tarvitsevat lääkäreitä, fysiologista ja lajiteknistä valmennusta sekä ravitsemus- ja mentaalivalmennusta. Yksinkertaistettuna he tarvitsevat jo nyt asiantuntijatiimin tullakseen mestareiksi.

Startup-urheilijayrittäjyys – hallitusti huipulle

Startup-urheilijayrittäjämme Niko ja Patrik hyödyntävät urheilun  kaupallistumisen ja oikeudellistumisen, sekä pyrkivät yhtiöinä toimimaan läpinäkyvästi ja kannattavasti. He haluavat yrittäjinä luoda arvokkaan ja mielenkiintoisen suomalaisen urheilijatarinan yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Urheilun arvon ymmärtäen he tekevät kaikkensa unelmiensa eteen, minkä lisäksi he voivat hyödyntää kilpaurheilun ja urheilijayrittäjyyden kokemuksia loppuelämän yrittäjyyden taipaleella.

Niko Karin ja Patrik Niklas-Salmisen voidaan sanoa tähtäävän huipulle hallitusti –  urheilun menetystekijöihin panostetaan monipuolisesti ja laadukkaasti. Menestystekijöiden kehittäminen vaatii urheilun lisäksi järkevää liiketoimintasuunnitelmaa mukaan lukien myynti, markkinointi, asiakashallinta, juridiikka ja taloushallinto. Startup-urheilijan taloudellinen yhteistyökumppani voi olla asiakas, rahoittaja, tai omistaja.  Urheilu on arvokasta ja urheilijayrityksen valuaatio eli arvonmääritys on suuri.

Sponsorit, yhteistyökumppanit ja rahoittajat joita kaikkia onnitellaan tulevaisuudessa, ovat mukana jo silloin kun urheilija tarvitsee eniten tukea. He ymmärtävät ja hyödyntävät urheilun todellisen arvon, tarinan, johon he ovat valmiita hyppäämään jo johdannon jälkeen, eivätkä jää odottamaan pelkästään menestystä. He ovat heti mukana siellä kuuluisassa urheilijan keskiössä. Onnittelut kaikille teille, jotka olitte mukana olympia-urheilijoidemme tarinoissa.

Jyrki LouhiJyrki Louhi toimii asiantuntijana niin Sports Advisoryssa kuin Tilintarkastuksen ja verotuksen yksiköissä.

Louhi on entinen jääkiekkoilija, joka pelasi ammatikseen 15 vuotta sekä Suomen että Ruotsin pääsarjoissa. Uran jälkeen ja vapaa-ajallaan Jyrki on toiminut aktiivisesti niin jääkiekon kuin moottoriurheilunkin parissa.

Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaiset perheyritykset hakevat kasvua muita eurooppalaisyrityksiä useammin koti- tai lähimarkkinoilta. Tämä käy ilmi KPMG:n ja Euroopan Perheyritysten liiton julkaisemasta perheyritysbarometrista, johon osallistui yrityksiä 14 Euroopan maasta. Miksi olemme kansainvälistymisessä selvästi jäljessä verrattuna moniin maihin?

Matti Vanhanen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja totesi Kauppalehdelle, että yrityskulttuurimme on nuorempaa eikä muutokset tapahdu käden käänteessä. Tämä on varmasti totta, mutta esimerkiksi startup-yrityksistämme löytyy rutkasti esikuvia liikeideoista, jotka ovat globaaleja heti toiminnan alusta lähtien.

Käydessäni lokakuussa Sveitsissä, tutustuin perheyrityksiin, joiden juuret olivat 1500-luvulla. Käytännössä iäkkäimmät perheyritykset Suomessa ovat 1800-luvulta, eli kiinnikurottavaa on jopa 300-400 vuotta! Onneksi välimatkamme sentään ei ole näin pitkä, vaan pystymme vaikuttamaan kilpailukykyymme. Suomalaisilla perheyrityksillä on lukuisia sellaisia vahvuuksia, jotka eurooppalaisilta kilpasisarilta puuttuvat.
Perheyritysbarometri nostaa esiin näistä muutamia.

Mitkä ovat Suomen vahvuudet kansainvälisillä kasvumarkkinoilla?

Rahoituksen saatavuus on Suomessa muuta Eurooppaa paremmalla tasolla. Suomessa keskeisessä roolissa on aina ollut pankkirahoitus, jonka saatavuus on vaikeutumassa ja ehdot ovat valitettavasti kiristymässä. Tällainen kehityspolku edellyttää Suomessa oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantiedellytysten vahvistamista.

Oman pääoman kartuttaminen tapahtuu omistajien yritykseen tekemin sijoituksin tai siten, että yritys tekee vahvaa tulosta. Tuloksentekokyvyn vahvistamiseksi perheyrityksissämme on haikailtu Viron yritysverojärjestelmän perään, jossa jakamatonta tulosta ei veroteta lainkaan, ja näin verokannuste investointeihin on vahva. Näkisin, että Viron verojärjestelmä voi hyvinkin nousta varteenotettavaksi malliksi Suomellekin jo seuraavalla hallituskaudella, jos kansainvälistymisen ja kasvun avaimia ei sitä ennen ole löydetty.

Suomen perheyritykset vierastavat pääomasijoittajia osakkeenomistajina. Kun omistajien valmius ja taloudelliset edellytykset sijoittaa varojaan perheyrityksiin ovat rajoitetut, pitää rohkeasti miettiä muita ratkaisuja. Perheyrityksille onkin saatava luontevaksi kehityspoluksi listautuminen ilman perheyritysidentiteetin menetystä. Listattu yritys voi hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta luontevasti markkinoilta. Monet perheyritykset toimivat kuitenkin ”25-vuoden kvartaalitaloudessa.” Tämä on myös keskeinen kilpailuetu eikä sitä tule yön yli muuttaa neljännesvuosittaiseksi kvartaalitaloudeksi.

Vahvuuksiamme ovat myös monia muita Euroopan maita alhaisempi byrokratia, yksinkertaisempi verolainsäädäntö sekä koulutetut ihmiset. Yhdeksi selkeäksi heikkoudeksi koetaan työsuhteen joustot, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi minimipalkkatasoa, irtisanomissuojaa ja työaikajoustoja.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen

Kun käydään poliittista keskustelua siitä, korostetaanko Suomen vahvuuksia vai heikkouksia, onkin keskustelu esimerkiksi byrokratian madaltamisesta tai koulutusmahdollisuuksien kaventamisesta nähtävä Suomen menestymisen kannalta strategisina kysymyksinä eikä tähän suhdannehetkeen liittyvinä pakkoratkaisuina. Itse uskon, että vahvuutemme on etumatkaamme kilpailukyvyssä, eikä sitä pidä antaa kiriä kiinni.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen. Monien suomalaisyritysten haasteena on rohkeus kansainvälistyä. Toisaalta kasvua haetaan lähimarkkinoilta, eli kaikkein vaikeimmalta markkina-alueelta, jossa kasvua itsessään ei juuri ole.

Kun joskus tulevaisuudessa tutkitaan, miten suomalaiset perheyritykset keksivät uudelleen kasvun ja kansainvälistymisen menestystekijät, veikkaan, että tällöin tunnistetaan ainakin seuraavat tekijät: intohimoinen asenne menestymiseen, yritysten välinen yhteistyö, parhaiden käytäntöjen ja verkostojen jakaminen yritysten kesken sekä yhteiskuntamme johdonmukaiset linjaukset kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.