robotti

Digitalisaatiosta potkua tilintarkastukseen

Datasta on tullut nykyajan mustaa kultaa, öljyä, joka nopeiden mobiiliyhteyksien avulla ruokkii sekä muokkaa yhteiskuntaa, puhumattakaan merkittävistä vaikutuksista yritysten liiketoimintamalleihin.

Digitalisaation vaikutukset ulottuvat kaikkiin toimialoihin. Palveluja pyritään tuottamaan yhä tehokkaammin vastaamaan asiakkaan tarpeita ja toiveita. Lähes kaikilla hyödykkeillä ja tuotteilla on joko suora tai välillinen kytkentä dataan ja teknologiaan, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Hyvänä esimerkkinä ovat itseohjautuvat autot, joiden kehitys oppivan tekoälyn myötä on harpannut huiman askeleen.

Datan avulla parempi asiakaskokemus

Uudistamme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti myös tilintarkastus- ja varmennuspalvelujamme. Teknologian korvatessa rutiinitöitä tilintarkastajan rooli taloudellisen informaation varmentajana, johdon neuvonantajana sekä sparraavana asiantuntijana korostuu entisestään. Analysoimalla ja muokkaamalla asiakkaan dataa voimme tarjota asiakkaillemme uusia näkökulmia ja lisäarvoa. Asiantuntijoillamme on enemmän aikaa asiakaspalveluun ja asiakkaan haasteiden ratkaisuun.

Tilintarkastaja – elinkeinoelämän luottohenkilö

Tilintarkastuksella on merkittävä rooli Suomen elinkeinoelämässä. Tilintarkastajaa arvostetaan ja hänen ammattitaitoonsa sekä korkeaan ammattietiikkaansa luotetaan. On mahdollisuus tehdä töitä niin perheyhtiöiden kuin kansainvälisten pörssiyritystenkin kanssa ja kasvattaa tämän pohjalta osaamista haluttuun suuntaan. Erilaiset julkishallinnon yhteisöt ovat myös merkittävä asiakasryhmä, joka tarjoaa asiantuntijoillemme mielenkiintoisia urapolkuja. Nuorelle tilintarkastajalle avautuu jo työuran alkuvaiheessa näköalapaikka talouselämään monipuolisen asiakaskunnan parissa.

Kulmakivenä vuorovaikutus

Robotiikka ja automaatio ovat olleet viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä ja yleisessä keskustelussa. Arviot työn katoamisen määrästä ja vauhdista poikkeavat rajusti eri tutkimuslaitosten selvityksissä. Vaikutuksia on paljolti dramatisoitu ja liioiteltu. Selvää on, että digitalisaatio muokkaa työympäristöämme, ja osa rutiinitehtävistä katoaa, mutta jatkossakin ihmisten välinen vuorovaikutus on asiantuntijaliiketoiminnan tärkein kulmakivi. Hallittavan tiedon määrä on valtava, minkä vuoksi avainasemassa ovat yhä vahvemmin yhdessä tekeminen ja toisiltamme oppiminen. KPMG tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia sekä hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen tilintarkastajille myös tulevaisuudessa. Intohimomme on toimia asiakaslähtöisesti samalla huolehtien henkilöstömme kehitysmahdollisuuksista ja työn ilosta.

 

Toni Aaltonen johtaa KPMG:n tilintarkastuspalveluja ja on johtoryhmän jäsen. Vapaa-aikana hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa.

talouslukuja

Ota tilintarkastaja avuksi liiketoiminnan kehittämiseen

Suuren yleisön silmissä tilintarkastaja mielletään edelleen ”Tiliniiloksi”, joka syynää yritysten kuitteja sekä muita lippuja ja lappuja. Tilintarkastajan rooli voi olla kuitenkin paljon muutakin. Tilintarkastus ja tilintarkastaja voivat toimia merkittävänä yrityksen kasvuun vaikuttava tekijänä monessakin mielessä.

Varsinkin perhe-ja kasvuyritysten kanssa työskentelevällä tilintarkastajalla on oltava proaktiivinen ja keskusteleva työskentelytapa. Tilintarkastus- ja taloushallinnon kokemuksen lisäksi tarkastajan on hyvä ymmärtää laajemmin maailmaa, jossa yritys toimii. Olen itse huomannut, että kokemukseni myös juridiikan ja verotuksen tehtävistä on tuonut huomattavaa lisäarvoa ajatteluuni, jota voin sitten asiakkaitteni kanssa hyödyntää. Harvemmin kukaan asiakas on ollut harmissaan esimerkiksi verotusnäkökulman mukaan ottamisesta keskusteluun, päinvastoin olen saanut tästä vain kiitosta.

Tilintarkastaja parantaa liiketoimintasi uskottavuutta

Tilintarkastaja on yrityksen ja sen omistajien yhteistyökumppani, jolla on laaja-alainen käsitys yhtiön toiminnasta, toimialasta sekä haasteista ja jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti yhtiön asioista. Liiketoiminnan keskeisiä elementtejä puolestaan ovat uskottavuus markkinoilla ja eri sidosryhmien luottamus yhtiötä kohtaan. Tilintarkastajan tavoitteena on tämän uskottavuuden ylläpitäminen ja kasvattaminen.

Laadukkaan tilinpäätösinformaation julkistaminen herättää luottamusta, mutta uskottavan tilintarkastusyhteisön ja auktorisoidun tilintarkastajan merkintä tilinpäätöksen lopussa vankistaa asiakkaiden, rahoittajien, tavarantoimittajien ja muiden sidosryhmien luottamusta yhtiötä kohtaan.

Tilintarkastusyhteisöstä voi olla apua enemmän kuin luuletkaan

Yrityksen ja omistajien haasteet liittyvät usein kasvuun, rahoitukseen, ulkomaille etabloitumiseen, rakennejärjestelyihin, taloushallintoon, tietojärjestelmiin sekä vero- ja lakikysymyksiin. Hyvän tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön avulla on mahdollista saada ratkaisuja kyseisiin haasteisiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarkastajalta vaaditaan entistä parempaa pelisilmää laajentaa osaamistiimiä asiakkaan tarpeen mukaan. Otan itse mielelläni suoraan jo tilinpäätöksen suunnitteluvaiheessa mukaan kollegan esimerkiksi joko laki- tai veropuolelta. On kaikkien etu, että haasteet tunnistetaan ajoissa, niihin reagoidaan nopeasti ja että ne hoidetaan kuntoon niin että asiakas voi nukkua yönsä rauhallisin mielin.

Tilintarkastaja toimii usein yrityksen johdon ja omistajien sparraajana, joka antaa näkemyksensä liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Hän voi kokemuksensa ja osaamisensa perusteella kertoa näkemyksensä esimerkiksi taloudellisen raportoinnin ja riskien hallinnan kehittämisestä, erinäisten ongelmien ratkaisusta, liiketoiminnallisten prosessien kehittämisestä sekä tilinpäätös- ja verosuunnittelusta.

Luottotilintarkastaja on siis aidosti läsnä ja kiinnostunut yrityksen toiminnasta. Liian usein olen kuullut sanottavan, että vastuullinen tarkastaja on vieraillut yrityksessä kerran vuodessa, jos sitäkään. Voiko tällaisissa tapauksissa siis puhua aidosta sparraamisesta? Tilintarkastaja pystyy kertomaan alan parhaista käytännöistä ja tuomaan uusia ideoita yhtiöiden toimintojen kehittämiseen.

Haasta siis rohkeasti tilintarkastajaasi!

 

Turo Koila johtaa KPMG:n Uudenmaan perhe- ja kasvuyrityspalveluryhmää, Enterprise Helsinkiä. Vapaa-aikanaan hän harrastaa juoksemista ja elokuvia.

Tarkastusvaliokunnat yleistyvät ja ammattimaistuvat

Viime vuosien aikana listayhtiöiden tarkastusvaliokuntien tarve on kasvanut hallitusvastuiden ja osaamisen tarpeen lisääntymisestä johtuen. Vastuun määrän kasvaminen tuo mukanaan vaatimuksen perehtyä yrityksen toimintaan syvemmin ja tuoda näkemyksiä toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Maineriski otetaan yhä vakavammin ja usein hallitus ja sen valiokunnat ovat tahoja, joihin valokeilat osuvat kun ikävät asiat vuotavat julkisuuteen tai toiminnan kasvu ja kannattavuus eivät saavuta odotettua tasoa. Myös sijoittajien ja median syventyminen yrityksen hyvän hallinnon vaatimuksiin on nostanut monia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteita esiin yrityksien valvontajärjestelmissä.

Avainriskien tunnistaminen, hallinta ja seuranta ovat nykyään yhä vaikeampia toteuttaa eikä osaamista ole riittävästi. Riskialueet luonnollisesti vaihtuvat ajan kuluessa, ja tästä syystä tarkastusvaliokuntien tuleekin varmistaa, että organisaatiossa on prosessi, joka arvioi jatkuvasti sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön uhkia. Haastavia erityisalueita ovat mm. kyberturvallisuus, IT riskit, toimitusketjut sekä lain vaatimukset ja säädökset. Kullakin toimialalla on yhä nopeammin muuttuva ympäristö, joka edellyttää jatkuvaa hereillä oloa ja aktiivisuutta. Tarkastusvaliokunnilla ei ole varaa eikä aikaa nukkua! Kyseessä on sekä yhtiön että yksittäisen jäsenen maine ja kyvykkyys.

Tarkastusvaliokunnilta ei työt lopu

Tarkastusvaliokuntien tulee EU direktiivien muutosten myötä olla yhä aktiivisempia. Niiden täytyy varmistaa tilintarkastajan rotaatio sekä mitä tehtäviä tilintarkastusyhteisö voi tehdä ja mitä ei. Tarkastusvaliokuntien tulee myös yhä tiiviimmin seurata tarkastustoiminnan laatua ja kattavuutta. Johdon raportoinnin kehittäminen yhtiössä auttaa tarkastusvaliokuntia ymmärtämään liiketoimintaa ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä – ja tätä  tulee myös vaatia!

Verokysymykset osa tarkastusvaliokunnan vastuualuetta

Verokysymykset ovat yhä useammin tarkastusvaliokunnan keskeinen vastuualue, joka vaikuttaa yrityksen toimintamallin ja prosessien kehittämiseen ja toteutustapaan. Verotukseen liittyvät päätöksentekonäkökulmat ovat useimmiten globaaleja ja saattavat vaatia perustavaa laatua olevia ajattelutavan ja operatiivisen toiminnan muutoksia.

Kirjanpitosäännösten muuttuminen aiheuttaa toimenpiteitä

Kirjanpitosäännöt tuloutuksen ja sijoitusinstrumenttien osalta tulevat muuttumaan 2017 lähtien. Vaatimuksilla on merkittäviä vaikutuksia yrityksen tietojärjestelmiin, prosesseihin sekä datan käsittelyyn. Tarkastusvaliokunnan tulee omalta osaltaan varmistaa, että yhtiöt ovat jo aloittaneet siirtymävaiheen muutokset. Tässä ulkoinen tuki ja apu sekä aktiivinen yhteydenpito yhtiön sisäisten tukitoimintojen kanssa ovat ehdottoman tärkeitä.

Sisäinen tarkastaja on keskeisessä roolissa

Tarkastusvaliokuntien tulee hyödyntää sisäisen tarkastuksen toimintaa ja osaamista yhä enemmän hyvän hallinnon periaatteiden jalkauttamisessa ja ymmärtämisessä. Sisäinen tarkastaja on usein se riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asiantuntija, joka tukee johtoa ja tarkastusvaliokuntaa sekä toimii riippumattomana tahona yhtiön ja tarkastusvaliokunnan välissä. Sisäisen tarkastuksen kansainvälisen järjestön johtaja Richard Champersin sanoin: ”They grasp the importance of delivering value, and they are seen by stakeholders as an indispensable resource”.

Tarkastusvaliokunnat yleistyvät kovaa vauhtia

Suuremmissa yhtiöissä Suomessa on viime vuosina yhä enemmän perustettu tarkastusvaliokuntia lainsäädännön väljyydestä huolimatta. Suurimmissa pörssiyhtiössä sekä pankki- ja vakuussektorin yhtiöissä tarkastusvaliokunta alkaa kuitenkin olla jo itsestään selvyys. Myös hallitustyöskentelyn ja sen ammattimaisuuden lisääntyessä kokeneet hallitusammattilaiset ymmärtävät oman rajallisuutensa hoitaa kattavasti kaikkia tehtäviä sekä osaavat arvostaa tarkastusvaliokuntien tuomaa lisäarvoa yhä paremmin.

Tarkastusvaliokunnilta odotetaan parempaa tulosta

Hallitus- ja tarkastusvaliokuntatyöstä pitää syntyä yhä parempaa tulosta. Hyvät ja muodolliset rakenteet eivät enää riitä, vaan työskentelyyn tulee käyttää aikaa myös kokousten ulkopuolella, jotta mitään olennaista ei jää huomaamatta ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kattavasti hoidossa. Toimintakertomuksissa olevien yhtiön toiminnan kuvauksien on hyvä noudattaa kansainvälisiä yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että toimintaan liittyvät riskit ovat aidosti tunnistettuja ja hallittuja, ja johto on paneutunut sisäisen valvonnan kysymyksiin. Loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin sinulla.

Lisää tarkastusvaliokunnista ja niiden roolista voit lukea KPMG:n tekemästä tutkimuksesta Global Audit Committee Survey 2014.

Käy myös lukemassa edelliset blogikirjoitukseni ”Lisääntynyt sääntely talouskasvun jarruna” ja ”Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

Oletko tavannut ihka elävän tilintarkastajasi?

Tilintarkastussesonki on käynnistynyt ja tilintarkastajat suuntaavat yrityksiin ja tilitoimistoihin tarkastamaan asiakkaiden päättynyttä tilikautta. Osalle yrityksistä tilintarkastaja mielikuvallisesti näyttäytyy valitettavasti edelleen kerran tilikaudessa ilmestyvänä, pelottavanakin orgaanina, joka tulee pedanttisella otteella tarkastamaan, ovatko pilkut ja pisteet oikeilla paikoillaan.

Korostunut sosiaalinen kanssakäyminen on nykyisin jäädäkseen tullut toimintatapa. Yritysten ja yrittäjien kanssa keskustellessa kuulee kuitenkin hämmästyttävän usein, että tilintarkastajaa ei ole milloinkaan tavattu. Ainoa konkreettinen todiste hänen olemassaolostaan on kaupparekisterimerkinnän lisäksi kerran vuodessa ilmestyvä autografi.

Tutustu ja tunne

Toimintaympäristön jatkuvat muutostilanteet ja haasteet edellyttävät aikaisempaa proaktiivisempaa kanssakäymistä sidosryhmien kanssa. Tämä koskee myös suhdetta tilintarkastajaan. Yhtiön ja sen keskeisten henkilöiden tulee tuntea yhtiön tilintarkastaja ja yhteistyön tulee olla aktiivista ja helppoa. Tilintarkastajalle tulee uskaltaa kertoa myös haasteista ja ongelmista. Nykypäivänä yhtiö voi odottaa tilintarkastajalta proaktiivista otetta. Tilintarkastajan pitäisi olla yksi niistä henkilöistä, joita johdon ja omistajien on helppo lähestyä aiheesta kuin aiheesta.

Katse myös tulevassa

Vaikka tilintarkastajan keskeinen tehtävä onkin päättyneen tilikauden tarkastaminen, niin yhteydenpidon tilintarkastajan kanssa tulee olla proaktiivista läpi tarkastettavan tilikauden. Keskusteluiden fokuksen tulee olla kuluvassa ja tulevissa vuosissa. Pelkkiin peruutuspeileihin katsominen ei tarjoa enää tänä päivänä yrityksille sitä tukea, jota he tarvitsevat tilintarkastajiltaan. Yrityksen johto ja omistajat eivät kaipaa sparrausta ja näkemyksiä ainoastaan taaksejääneistä aalloista vaan etenkin edessä olevista karikoista ja myötätuulta tarjoavista reittivalinnoista.

Odota tilintarkastajalta 10-ottelijan taitoja

Koska tilintarkastajalta saa tarvittaessa odottaa näkemyksellisyyttä, on hänellä ja hänen käytössään olevalla tiimillä oltava laajaa osaamista ja kokemusta. Tilintarkastajan on kyettävä seuraamaan muuttuvaa pykäläviidakkoa ja sitähän Suomessa tunnetusti riittääkin, kansainvälisistä pykälistä puhumattakaan. Tarkastuksen ympärillä vaikuttaa luonnollisesti vero- ja lakikysymykset, samoin kuin kertaluonteiset tapahtumat, kuten omistus- ja rakennejärjestelyt. Kaikkiin liiketoimintaan liittyviin kysymyksiin on lupa odottaa tilintarkastajan näkemystä.

Nykyisessä toimintaympäristössä ei enää kuitenkaan ole mahdollista, että tilintarkastajalla itsellään on valmiudet suoriutua kaikista 10-ottelun lajeista kiitettävin arvonsanoin. Tilintarkastajalla on oltava käytössään riittävät asiantuntijaresurssit, jotta mikä tahansa vastaan tuleva asia pystytään hoitamaan ja sitä kautta tarjoamaan asiakkaalle parasta mahdollista palvelua.

Sinun tehtäväsi on haastaa tilintarkastajasi!

Tilintarkastajan pitää pystyä tarjoamaan yritykselle näkemyksiä. Yrityksen ei tulisi päästää tilintarkastajaa liian helpolla vaan häneltä tulee vaatia riittävästi aikaa keskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Tavoitettavuus tulee olla kunnossa ympäri vuoden.

Tarkastuskäynnit ovat monessa yrityksessä parhaillaan käynnissä. Haasta ja tutustu tilintarkastajaasi ja varmista, että tunnette toisenne riittävän hyvin, ja että elementit yhteistyön tiivistämiselle entisestään ovat olemassa.

Käy lukemassa myös edellinen blogini ”PK-yrityksistä lisää yhteisöveroa”.

Jouni_Sivunen_100x100Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua. Harrastukseksi voitaneen lukea myös innostus kehittää uusia toimintatapoja PK-yritysten avuksi.

Rakennusalan sääntelyn noudattaminen maksaa maltaita

Edellisessä blogissani pohdin rakennusalan verotaakan suuruutta ja päätin analyysini siihen, että lainsäädännön noudattamisen kustannukset ansaitsisivat enemmän huomiota.

Tässä joitakin esimerkkejä rakennusalan sääntelyn kukkasista:

  • sinkkutalouksille rakennetaan pääkaupunkiseudulla kolmioita ja neliöitä
  • autopaikkoja myydään autottomille
  • energialuokka osoittaa C:tä vaikka todellinen energiankulutus on B-tasoa
  • ”rakennusalan verotus” saa terminä useimmat talousihmisetkin voimaan pahoin
  • perustajaurakoitsija voi joutua laatimaan jopa neljä eri versiota tilinpäätöslaskelmistaan.

Tähän liittyen tekee mieleni esittää eduskuntavaalien lähestyessä seuraava ajatus puolueiden strategiatyön tueksi. Kuinkahan moni äänestäjä vastustaisi byrokratian keventämistä ja byrokratian määrästä aiheutuvien asuntojen hintojen nousupaineiden hillitsemistä? Ottamatta kantaa puoluepolitiikkaan, ainakin Keskusta on jo pohtinut aihetta.

Juokse, jos joku kehuu hallitsevansa yksin rakennusalan verotuksen ja kirjanpidon

Tilintarkastajan roolissa olen jo kauan sitten määritellyt tavoitteekseni ainoastaan sen, että pystyisin hallitsemaan ”otsikkotasolla” toimialaa koskevan keskeisimmän verosääntelyn. Olen täysin riippuvainen veroasiantuntijoistamme, joilla on mahdollisuus keskittyä vain yhteen asiakokonaisuuteen. Tästä huolimatta toimialalla tulee jatkuvasti vastaan ilmiöitä, joille ei ole varmaa verotuksellista tulkintaa. Toinen yleinen ilmiötyyppi on se, että verotuksellinen tulkinta on selvä, mutta hieman irti arkitodellisuudesta.

Eräs lempiesimerkkini tästä on perustajaurakoinnin kirjanpito ja tuloverotus. Joskus voi käydä esimerkiksi niin, että rakennusliike joutuu maksamaan verot vielä myymättömistä asunnoista. Pörssinoteerattu rakennusliike voi puolestaan joutua laatimaan jopa neljä eri versiota tilinpäätöslaskelmista. Tämä johtuu siitä, että perustajaurakoinnin kirjanpitolain mukainen kirjanpito, sen tuloverotus, IFRS-tuloutuskäytännöt sekä IFRS 8-standardin mukainen segmenttiraportointi voivat kaikki poiketa toisistaan. Ja valmista pitäisi tulla mielellään tammikuussa. Kuinkahan moni yhtiö vielä malttaa odottaa tilikauden päättymistä ennen kuin tilinpäätöksen laadinta aloitetaan?

Tekninen sääntely oma lukunsa

Koska en ole insinööri, pitäydyn yksityiskohtaisessa analyysissani verotuksen ja kirjanpidon puolella. Talousmiehenä en kuitenkaan malta olla kommentoimatta, että sääntelyn noudattamisen kulut valuvat väistämättä muun muassa asuntojen hintoihin. Jos rakennusliike ei itse usko esimerkiksi rakennettavien autopaikkojen menekkiin, se varmaankin pyrkii kattamaan tämän asuntojen myyntihinnoissa.

Edelleen minun on vaikea ymmärtää sitä, että energiapihimpi talo voi saada huonomman energialuokituksen. Tämä johtuu eri energiamuotojen eriarvoisesta laskentateknisestä kohtelusta. Valveutuneena kansalaisena olen huolissani siitä, johtaako tämä sääntely-ympäristön ja meidän kaikkien kukkaron kannalta epätarkoituksenmukaiseen asuntotuotantoon. Asunnon hinnan ohella huomiota tulisi tässä suhteessa kiinnittää myös tulevien ylläpitokulujen tasoon.

Asunnon ostajana minua puolestaan kiinnostaa taloyhtiötason hoitokustannusten taso, ei yksittäisten rakennusten erilliset energiatodistukset, jos vaikka rivitaloyhtiössä sattuisi olemaan viisi eri rakennusta. Paperipinon paksuudella mitattuna olen kuullut nyrkkisäännöstä sentti per todistus, eli 1 cm versus 5 cm. Sentilläkin voitaisiin ehkä pärjätä.

Joku tekee tämänkin työn, ja joku toinen maksaa siitä. Rakentajan on huomioitava byrokratian kulut tavalla tai toisella asuntojen ja muun tuotannon hinnoissa. Muutoin yhtälö ei toimi. Erilaisia normeja toki tarvitaan, mutta meidän lienee aiheellista olla myös huolestuneita ylisääntelyn vaaroista.

Teemu HaatajaKHT Teemu Haataja vastaa KPMG:n rakennus- ja kiinteistösijoitusalan palveluista Suomessa ja työskentelee samalla toimialaan erikoistuneena tilintarkastajana.