Ukraina liiketoimintaympäristö

Kiovan liiketoimintaympäristö muistuttaa 90-luvun Venäjää

Euroviisualueen ympäristössä kiovalainen arki näyttäytyy iloisessa valossa. Matkapuhelimeen päivittyvät varoitusviestit muistuttavat, että tulitaukorikkomukset ja levottomuudet maan itäosissa jatkuvat.

Huhtikuun lopulla pidetystä KPMG:n seminaarista välittyi kuva, jonka mukaan nopeaa parannusta ukrainalaisten elintasoon ei ole tiedossa. Paikallisyritysten arkipäivän ongelmat liittyvät edelleen enemmän toimintaympäristön turbulensseihin kuin kovenevaan kilpailuun.

Yhtäläisyydet muutostahdissa, kehitysvaiheessa ja toimintatavoissa

Liiketoimintaympäristön tila Ukrainassa muistuttaa etäisesti kahdenkymmenen vuoden takaista Venäjää. Lainsäädäntö on puutteellista, mutta kehittyy nopeasti. Osa yrityksistä pelaa vielä vanhoilla toimintatavoilla pimeine palkkoineen ja kassoineen. Korruptio ja veronkierto ovat valtavia ongelmia, joihin viranomaiset pyrkivät puuttumaan.

Markkina-aallokossa avautuu ja sulkeutuu mahdollisuuksia usein yllättäen: päätökset on tehtävä nopeasti ja epätäydellisen tiedon valossa. Kansantalouden kehnosta kunnosta huolimatta osalla yrityksistä kuitenkin menee varsin mukavasti. Yli 45 miljoonan asukkaan Ukraina on markkinan pienentymisen jälkeenkin mittava, eikä halpa hryvnia ole kaikille edes haitaksi.

Rahansiirtoja ja ulkomaan valuuttaa koskevia rajoituksia on pikkuhiljaa höllennetty. Hryvnian heilahtelu euroa vastaan on rauhoittunut. Kehitystä tapahtuu, mutta nopeaa ratkaisua yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin ei odota kukaan.

Riskipitoisessa toimintaympäristössä kannattaa pelata sääntöjen mukaan

Kansakunnan kyllästyminen poliittiseen korruptioon on tehnyt päättäjien paikoista tuulisia, ja viranomaisetkin vaihtuvat tiuhaan. Ulkomaalaistaustaisen yrityksen ei kuitenkaan ole järkevää oikaista säännöissä hyviin viranomaissuhteisiinsa nojaten, vaikka kilpailijat näin tekisivätkin. Ulkomainen toimija saa osakseen enemmän huomiota kuin pieni paikallinen ja lainsäädännön noudattaminen suojaa ikäviltä yllätyksiltä lyhytjänteistä sopimista paremmin.

Vanha ohje on jälleen ajankohtainen

Yrityksen ei ole viisasta jättää omaan puolustukseensa turhia aukkoja, joihin kilpailija tai muu sidosryhmä voi halutessaan tarttua.  Vanhahtavat, läpinäkymättömät toimintatavat ja ylenpalttinen käteisen rahan pyöritys kasvattavat väärinkäytösriskejä ja hallinnollista työkuormaa. Kestäviä ovat yritykset, jotka kykenevät luomaan nahkansa ja muuttamaan toimintatapojaan lainsäädännön kehittyessä.

 

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!

Vaikka osapuolet Ukrainassa pääsisivätkin sovintoon, Venäjän talouden tulevaisuuden näkymät ovat synkät ja rahahanat kireällä. Markkinamielialaa painavat poliittinen ja yleinen epävarmuus. Venäjän tilanteen kohentumiseen voi optimistikin uskoa vain pitkällä tähtäimellä.

Huonoista uutisista huolimatta merkittävä osa suomalaisyrityksistä onnistuu edelleen tekemään itänaapurin suurissa kaupungeissa menestyksekästä liiketoimintaa. Suomalaisten investointitahti Venäjälle ei näytä hidastuvan, ja osalle läntisten kilpailijoiden väheneminen avaa jopa uusia ovia. Venäjän markkinoille palaaminen on kallista, joskus jopa mahdotonta. Sen takia liikkeelle ei kannata lähteä harkitsemattomasti.

Ennakointi on edullista ja parantaa mahdollisuuksiasi reagoida nopeasti muutokseen.

1. Selvitä sopimuskantasi ja tunne yhteistyökumppanisi

Sopimusten valuuttajakauman lisäksi on riskienhallintamielessä aiheellista ymmärtää, ovatko omat sidosryhmät paikallisia vai ulkomaisia toimijoita, ja miten se vaikuttaa heidän menestykseensä ja maksuvalmiuteensa. Toimivatko sopimuksesi kriisitilanteissa? Venäjä ei tunnusta laillisiksi ulkomaiden sille asettamia sanktiota. Pakotteiden noudattaminen voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi. Riskiä voi ainakin yrittää pienentää soveltamalla sopimuksessa toisen maan lainsäädäntöä ja sopimalla kansainvälisestä välimiesmenettelystä Venäjän ulkopuolella.

Voidaanko pelikentän muuttuessa kriittisiä tuotteita ja palveluita saada uusista lähteistä vai ollemmeko yksittäisten toimijoiden varassa? Huolehdi, että paikallinen henkilökunta seuraa jatkuvasti tilannetta ja informoi emoyhtiötä vaadittavista muutoksista. Muutokset liiketoimintaan tehdään yhteistyössä, eikä tytäryhtiön pidä tehdä itsenäisesti päätöksiä olennaisissa kysymyksissä.

2. Järjestä rahoitus järkevästi

Ruplan arvon nopea muutos vaatii uudelleen harkintaa rahoituskuvioihin. Tytäryhtiön kyky maksaa valuuttamääräisiä lainoja emolta heikkenee, ja heikentynyt taloudellinen tilanne voi johtaa alikapitalisoinnin takia vähennyskelvottomiin korkokuluihin. On mielekästä pohtia, missä muodossa tytäryhtiöitään rahoittaa. Oman pääoman riittävyys mitataan ruplissa.

3. Varmista valvonta

Heikentyneet tulevaisuudennäkymät lisäävät väärinkäytösriskiä, kun kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät menettävät voimaansa. Selvitä myös, onko yhtiöjärjestyksesi ajan tasalla ja rajaako se riittävästi pääjohtajan valtaa. Harkitse, onko tarvetta ”kahden allekirjoituksen” hallintomenettelylle. Valvonta on Venäjällä kiinteästi sidoksissa johtamiseen.

4. Älä oikaise säännöissä

Lainsäätäjät ovat tehneet ja tekevät kynät sauhuten muutoksia osakeyhtiölakiin, verolainsäädäntöön ja siviililakikokoelmaan. Samanaikaisesti viranomaisvalvonta on viime aikoina Venäjällä kiristynyt, eikä se koske vain verottajaa. Toimi kaikissa tilanteissa säännösten ja lakien vaatimalla tavalla – näin vältyt pitkässä juoksussa suuremmilta ongelmilta.

5. Päivitä riskienhallintaprosessisi

Kartoita sekä ulkoiset että omaan toimintaan liittyvät riskit, jotka voivat johtaa vetäytymiseen markkinoilta. Laadi konkreettinen eriyttämissuunnitelma, vaikket tekisikään lähtöä.

Ole Venäjän markkinoiden suhteen realisti, hyvässä ja pahassa. Harkitse, millä painoarvolla haluat sisällyttää liiketoimintaasi Venäjän uhkia ja mahdollisuuksia. Ei auta itku itäisilläkään markkinoilla. Jos haluaa pärjätä, on oltava aktiivinen ja kyettävä muuttamaan toimintaansa ympäristön muuttuessa.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta

Ukrainan hatara tulitauko herättää kysymyksiä ja uskaliaimmat tohtivat jo toivoa tilanteen raukeamista. Vaikka tilanne Ukrainassa paranisikin, markkinat Venäjällä aaltoilevat myös tulevaisuudessa. Venäjällä toimivan yhtiön on siksi ajoittain syytä harkita omaa riskinsietokykyään ja kyseisen markkinan painoarvoa suhteessa yhtiön muihin toimintoihin.

Venäjällä on totuttu kriiseihin. Tämä näkyy siinä, että kuluttaminen jatkuu vielä tummien pilvien kertyessä taivaalle ja tilanne normalisoituu nopeasti, kun paremmat ajat sarastavat. Kuluneena vuonna monien yhtiöiden ruplamääräiset myyntitavoitteet ovat ylittyneet, mutta heikentyneestä ruplasta johtuen euromääräiseen budjettiin ei ole päästy. Budjetointikurssin valintaan on syytä käyttää harkintaa samalla, kun lukitaan muutkin tavoitteiden pohjalla olevat oletukset.

Investointi-ilmapiirin ja kuluttajakysynnän ennustetaan heikkenevän syksyn edetessä. EU:n asettamat talouspakotteet rajoittavat osittain vientiä Venäjälle. Kriiseistä huolimatta Venäjä on suomalaisyrityksille merkittävä markkina nyt ja jatkossa.

Kilpailutilanne muuttuu, mutta kenen eduksi?

Venäjällä tuotetut hyödykkeet ovat edelleen kovin yksipuolisia. Kilpailevia paikallistuotteita on monilla aloilla varsin vähän, etenkin Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Kun rahoitus kiristyy, ei paikallisia tuotantolaitoksia myöskään synny nopeasti. Jos menetämme talouspakotteista tai omista toimistamme johtuen markkinaosuutta Aasiaan, voi sen takaisin saavuttaminen olla hyvin vaikeaa.

Liiketoimintaympäristö kehittyy kolhuista huolimatta

Venäjällä on paine parantaa liiketoimintaympäristöään. Viime vuosien kehitys Venäjän lainsäädännössä on ollut positiivista ja pääsääntöisesti johdonmukaistakin. Ulkomaisten yhtiöiden 2000-luvun alussa tuskailema virkamiesten mielivalta on vähentynyt. Sähköisten apuvälineiden käyttö on vähentänyt jonottelua ja nopeuttanut julkisen sektorin palveluja. Poliittiset toimet ja taloudelliset pakotteet lisäävät arvaamattomuutta liiketoimintaympäristöön, mutta ovat toistaiseksi aiheuttaneet harmia vain yksittäisille suomalaisyrityksille.

Meno-paluulippu markkinoille on kallis

Vaikka Venäjän kehitystä on hankala ennustaa, on oletettavaa, että markkina muuttuu ja jatkaa myllerrystään jatkossakin. Moni yhtiö on maksanut kalliit oppirahat edetessään Pietariin tai Moskovaan. Jos nyt vetäydytään, ovat vastaavat kontaktit luotava ja oppi haettava uudestaan, mikäli tulee tarve palata takaisin. Korvaavan markkinan löytäminen tuotteille ei ole itsestäänselvyys. Vetäytymiset ja markkinoille menemiset tulee siis suorittaa harkiten ja ammattitaidolla.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Ukrainan kriisi kertoo siirtyvätkö kansainväliset kriisit ja sodankäynti verkkoon

Ukrainan kriisi kertoo, siirtyvätkö kansainväliset kriisit ja sodankäynti verkkoon

Viime vuosina on ennustettu, että kansainväliset kriisit ja sodat tapahtuvat tulevaisuudessa tietoverkossa kybersotana. Yksi esimerkki heräämisestä tähän todellisuuteen oli Suomen kyberturvallisuusstrategian julkaisu. Nyt, kun Ukrainan Krimin kriisi on ollut käynnissä jo hyvän aikaa, on mahdollista tarkastella, onko näin todellisuudessa tapahtunut. Vai onko kyseessä ollut vain ilman todellisuuspohjaa oleva spekulointi?

Sotavoimia ei ole kriisissä toistaiseksi käytetty, mutta uhka ei ole kuitenkaan poistunut. Sotilaallisen väliintulon uhka on ollut tapa painostaa Ukrainaa. Toisaalta se on myös rajoittanut Naton, EU:n ja Yhdysvaltojen halukuutta puuttua tilanteeseen sotilaallisesti. Tähän asti kyseessä on ollut mediapeli, politikointi ja muu vaikuttaminen. Entä se kybersodankäynti?

Ukrainassa tapahtuu paljon kyberrintamalla

Toistaiseksi ei ole uutisoitu mitään sellaisia kyberhyökkäyksiä, joilla olisi ollut merkittävää ja laaja-alaista vaikutusta jonkun maan tai maanosan kykyyn tuottaa kansalaisten peruspalveluja tai joka olisi vaikuttanut näkyvästi toisen maan sotilaalliseen suorituskykyyn. Toistaiseksi tällaisia vaikutuksia ei ehkä ole haluttukaan aiheuttaa. Samalla tavalla kuin perinteistäkään sotilaallista voimaa ei ole haluttu käyttää. Paljon on silti tapahtunut myös kyberrintamalla. Alla muutamia esimerkkejä:

Näiden ja muiden julkisuudessa olleiden esimerkkien valossa voidaan todeta, että kriisin tässä vaiheessa kyberhyökkäyksiä on käytetty lähinnä tiedusteluun sekä eri ryhmien vastustajakseen katsomien tahojen pienimuotoiseen häirintään. Snake-haittaohjelma ukrainalaisissa järjestelmissä on hyvä esimerkki siitä, että Venäjällä olisi kykyä tehdä muutakin kuin tiedustella. Toistaiseksi tätä kykyä ei ole näkyvästi käytetty. Toivottavasti sitä tai perinteistä sotavoimaa ei myöskään tulla käyttämään tämän tai muidenkaan kriisien yhteydessä.

Selvää on, että sodankäynti on siirtynyt mediaan ja tietoverkkoon.

Käy lukemassa myös viimeisimmät blogitekstini ”Myytinmurtajat – kohteena suomalainen kyberturvallisuus” ja ”Teollinen internet – uusi tietoturvapainajainen”.

Mika LaaksonenKPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella. Voit tutustua myös Mikan osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.