Veroparatiisit suojelevat sinunkin rahojasi

Vaalien lähestyessä on odotettavissa, että veroparatiisit nousevat jälleen keskusteluihin. Muun muassa suomalaisten eläkeyhtiöiden veroparatiisisijoituksia paheksutaan. Finnwatch julkaisi viime vuonna eläkeyhtiöitä syyllistävän selvityksen ”Eläkkeitä muiden maiden verorahoilla?”, jonka mukaan työeläkeyhtiöt sijoittavat yleisesti veroparatiiseihin.

Maailma muuttuu – Onko veroparatiiseilla tulevaisuutta?

Veroparatiiseina pidetään matalan verotuksen valtioita, jotka eivät osallistu verotustietojen vaihtamiseen muiden valtioiden kanssa. Näin ne voivat tarjota mahdollisuuden varojen piilottamiseen verottajalta. Maailma kuitenkin muuttuu. OECD:ssä sovittiin viime syksynä automaattisesta verotietojen vaihdosta 51 valtion välillä. Sopimukseen odotetaan liittyvän lisää valtioita. Sopimuksen ovat sitoutuneet voimaansaattamaan ensimmäisten joukossa useat perinteiset veroparatiisit, kuten Cayman-saaret, Bermuda, Gibraltar, Guernsey ja Jersey. Veroparatiisit avautuvat, ja niissä on entistä hankalampi piiloutua verottajalta. Tällainen kehitys on tervetullutta.

Miksi veroparatiiseja käytetään?

Miksi vaikkapa eläkeyhtiöt sitten tekevät sijoituksia veroparatiiseihin? Otetaan esimerkiksi Cayman-saaret. Cayman-saaret oli yksi ensimmäisistä offshore-alueista, jossa toteutettiin hedge-rahastoja koskeva lainsäädäntö. Hedge-rahastot ovat monimutkaisia rahastoja, joiden tarkoituksena on saada sijoitetulle pääomalle mahdollisimman tasaista tuottoa myös huonoina aikoina. Nyt Cayman-saarista on muodostunut hedge-rahastojen keskus samalla tavalla kuin Milano tai Pariisi ovat muodin keskuksia.

Verotuksessa sijoitus Cayman-saarilla olevaan rahastoon toimii samalla tavalla kuin suomalainen sijoitus. Jos eläkeyhtiö sijoittaa suomalaiseen sijoitusrahastoon, rahastosta saatu tuotto tai rahasto-osuuden myyntivoitto on Suomessa verotettavaa tuloa. Suomalainen sijoitusrahasto ei maksa veroja. Vastaavasti Cayman-saarilla oleva rahasto on verovapaa Cayman-saarilla, mutta Suomessa veronalaista tuloa on rahastosta saatu tuotto ja rahasto-osuuden myyntivoitto.

Veroparatiisisijoituksissa kyse vastuullisuudesta

Eläkeyhtiöille veroparatiiseihin sijoittaminen on järkevää, sillä niille ei normaalisti jää merkittävää verotettavaa tuloa Suomessa maksettavaksi sen jälkeen, kun ne ovat vähentäneet verotuksessa eläkevastuunsa. Tämä ei ole mitenkään outoa, useimmissa maissa eläkeyhtiöt ovat verovapaita.

Hyvässä verojärjestelmässä verottaja pitääkin näppinsä erossa yhteisistä eläkevaroista siihen saakka, kunnes ne maksetaan meille eläkkeinä. Tätä pitäisi edellyttää myös muun kuin oman maan verottajalta. Tällöin verotus olisi samanlaista riippumatta siitä, sijoittaako eläkeyhtiö Suomeen vai ulkomaille.

Eläkeyhtiön veroparatiisisijoituksessa onkin itse asiassa kysymys vastuullisuudesta. Tulevana eläkkeensaajana pitäisin onnettomana, jos eläkeyhtiöt siirtäisivät veroparatiisisijoituksensa maihin, joissa niitä yleisesti verotettaisiin. Valitettavasti asia on jäänyt julkisessa keskustelussa ymmärtämättä, vaikka samaan aikaan ollaan huolestuneita eläkevarojemme riittävyydestä.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Tarkoitus pyhittää keinot veroriidoissa”.

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.

Edelläkävijä-kääntää-yritysvastuun-riskit-ja-mahdollisuudet-euroiksi

Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi

Suuri osa yrityksistä luokittelee ja arvioi eri riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja rahallista arvoa sekä määrittelee tarvittavat riskienhallinnan toimenpiteet. Tärkeimpiä riskejä seurataan myös yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa. Erityisesti listautumisen tai yrityskaupan yhteydessä riskeihin kiinnitetään huomiota. Hälyttävää on kuitenkin se, että monessa yrityksessä ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja vastuulliseen hallintotapaan liittyviä riskejä (niin kutsuttuja ESG-riskejä) ei ole huomioitu niiden liiketoimintavaikutuksiinsa nähden ansaitsemalla tavalla.

Miksi ESG-riskejä (tulee sanoista Environmental, Social ja Governance) ei ole sitten sisällytetty riskienhallintajärjestelmään? Tämä saattaa johtua siitä, että riskejä ei ole kartoitettu, niitä ei seurata johtoryhmätasolla, ne mielletään vähämerkityksellisiksi tai niiden liiketoimintavaikutusten rahassa mittaaminen koetaan vaikeaksi.

Onnellinen tietämättömyys voi johtaa kuitenkin tuskalliseen tiedostamiseen jos riski realisoituu. ESG-riskien sisällyttäminen riskienhallintajärjestelmään on tärkeää, jotta liiketoiminnallisesti olennaiset uhat tunnistetaan ja niitä pystytään hallitsemaan ja seuraamaan. ESG-riskit täytyy siis sisällyttää yrityksen riskikarttaan.

ESG-riskit tulevat eri mauissa ja väreissä

ESG-riskit voivat olla strategisia, operatiivisia, velvoitteenhoitoon liittyviä tai finanssiriskejä. Riskit, jotka liittyvät yritysvastuun kilpailukyvyn ambitiotason ja merkityksen määrittelemiseen ovat esimerkkejä strategisista kysymyksistä. Operatiiviset riskit voivat taas liittyä yritysvastuun avainprosesseihin tai sen hallintaan alihankintaketjussa. ESG-lainsäädäntöön, toimintatapaohjeen noudattamiseen ja lupaehtoihin voi liittyä velvoitteenhoidollisia riskejä. Finanssiriskejä piilee taas päästökaupassa tai verosuunnittelun toteutuksessa.

Riskit rahaksi

Myös yritysvastuuriskien toteutumisen todennäköisyyttä ja liiketaloudellista arvoa on mahdollista arvioida. Arvioidaanhan markkinoinnin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnankin todennäköistä tuloksellisuutta ja riskejä prosenteissa ja euroissa. Tyypillisesti ESG-riskien taloudellinen arvo on mitattavissa myyntitulojen menetyksinä, kustannusten nousuna, uusina investointitarpeina, velvoitteiden kasvuna, pääoman hankinnan kallistumisena tai osakekurssin alenemisena.

Maineriskiä emme kuitenkaan voi mitata euroissa?

Kyllä voimme! Voimme kysyä itseltämme esimerkiksi, mitkä asiat vaikuttavat maineeseemme? Minkä sidosryhmän silmissä mainemme saattaa kolhiintua? Mitä siitä mahdollisesti seuraa – vaikeampia myyntineuvotteluita, taloudellisia vaatimuksia, toimintaamme hidastavia tyytymättömyyden ilmaisuja, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavia kriittisiä lehtikirjoituksia, selvitystarpeita vai kenties investointiviiveitä? Vaikuttavatko nämä asiat tulokseemme heti, lyhyellä vai pitkällä aikavälillä?

Pahimmillaan yritysvastuuriskin realisoituessa sekä maine että välitön kilpailukyky asiakasrajapinnassa heikkenevät. Uhkakuvia ovat niin ikään sijoittajaluottamuksen heikkeneminen sekä velvoitteenhoidon kustannusten tuntuva nousu. Kun riskit on arvioitu, helpottuu kannattavien hallintakeinojen tunnistaminen, joka voi purra joko riskin toteutumisen todennäköisyyteen alentavasti tai toteutumisen taloudelliseen arvoon rajoittavasti.

ESG-riskit haltuun, entä mahdollisuudet?

Useilla toimijoilla liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, arvioimisen ja toteuttamisen seuranta on vähemmän systemaattista kuin riskien. Tämä koskee luonnollisesti mitä suurimmassa määrin myös yritysvastuun kautta saavutettavia liiketoimintamahdollisuuksia. Voimmeko lisätä myyntiä ratkaisuilla, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden vastuullisuustarpeita? Pystymmekö pienentämään kustannuksiamme hyödyntämällä uusiutuvuutta, kierrätettävyyttä ja energiatehokkuutta? Lisääkö ESG-riskien hyvä hallinta sijoittajien kiinnostusta? Onko brändimme ja julkisuuskuvamme sellainen, että olemme kiinnostava työnantaja?

Jos yritys mielletään toimijaksi, joka tarjoaa ratkaisuja vastuullisuuden megatrendeihin sekä nähdään vastuullisena liikekumppanina ja työnantajana, ovat lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle hyvät. Ehkä mahdollisuuksien arvioinnista tuleekin seuraava yritysjohtoa innostava työkalu? Kun hallitsee sekä riskit että mahdollisuudet, voi todennäköisesti olla osa ratkaisua eikä ongelmaa.

Toivotan lukijoillemme oikein vastuullista töihin paluuta ja alkusyksyä! Käykää lukemassa myös viimeisimmät blogini ”Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta” ja ”Ilmastonmuutos on miljardibisnes”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta

”Yritysvastuustrategia? Mehän olemme vastuullisia, vaikka meillä on vähän parannettavaa vastuullisuuden kommunikoinnissa.”

Keskustelu yritysvastuusta kääntyy liian usein viestinnän suuntaan. On toki mahdollista, että yrityksen ainoa puutteellinen yritysvastuun osa onkin juuri viestintä. Se miten asiat koetaan, on tosiasioita ratkaisevampaa. Perception is everything!

Viestintä on kuitenkin vain yksi osa ketjusta. Myöskään raportointia ei tulisi ylikorostaa, koska yritysvastuu syntyy liiketoiminnan prosesseista ja toiminnoista eli teoista, osana jokapäiväistä johtamista ja päätöksentekoa. ”Raportointi edellä” -toimiminen saattaa paitsi johtaa substanssiköyhään tulokseen, se antaa myös viherpesun maun. Lukija aistii nopeasti jos viestin takana ei ole uskottavaa sitoutumista, tavoitteita, prosesseja, päätöksiä eikä yritysvastuun ammattiosaamista.

Yritysvastuu on liian harvoin osa liiketoimintastrategiaa

Yritysvastuun strategiset näkökohdat sisältyvät harvoin liiketoimintastrategiaan. Tämä onkin viesteistäni tärkein: yritysvastuu on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä hallituksella ja johtoryhmällä on keskeinen rooli. Yritysvastuuta pitää johtaa ja sille pitää asettaa selkeitä tavoitteita. Kokemukseni mukaan näin tapahtuu liian harvoin.

Yritysvastuu kattaa koko arvoketjun

Aikoinaan yritysvastuu koski ensisijaisesti päästöjen hallintaa ja työturvallisuutta. Viime vuosien aikana yritysvastuun merkitys on kasvanut ja laajentunut nopeasti. Mukaan ovat astuneet muun muassa sosiaaliset ja hallintotapaan liittyvät näkökohdat sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. Yritysvastuu ulottuu yli koko arvoketjun, raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden loppusijoitukseen sidosryhmävaikutuksia unohtamatta. Sijoittajat puhuvat tyypillisesti ESG:stä (environmental, social and governance aspects). Käytännössä sekä yritykset että sijoittajat pyrkivät vastuuasiat huomioimalla parempaan riskienhallintaan ja sitä kautta parempaan kannattavuuteen ja tuottoon.

Yritysvastuu on jatkuvassa kehityksessä. Teemojen ja toimintaympäristön seuraaminen ja ennakoiminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja perehtymistä. Yritysvastuun sisällön laajentumisen ja sen liiketoiminnallisen merkityksen kasvamisen myötä johtamiseen tarvitaan uutta osaamista.

Liiketaloudellinen näkökulma on ratkaiseva

Hyvä yritysvastuustrategia ottaa huomioon tärkeiden sidosryhmien odotukset ja arvot. Eri sidosryhmien näkemysten painoarvot saattavat korostua yrityksen tilanteen mukaan. Asiakkaat ja henkilöstö ovat aina tärkeimpiä sidosryhmiä. Omistajien ja sijoittajien näkemykset korostuvat entisestään listautumis- tai rahoitustilanteessa, viranomaisten näkemykset lupa- ja valvontatilanteissa. Yritysvastuukysymysten olennaisuusmäärittelyssä huolellinen liiketoiminnallinen analyysi on tarpeen sidosryhmäanalyysin rinnalla.

Yritysvastuu nousee luonnollisesti myös riskienhallinnan asialistalle. Yllättävän harva yritys on huomioinut yritysvastuun haasteet riskienarvioinnissa, mikä näkyy riskien puutteellisessa hallinnassa. Jokaisen yrityksen tulisi analysoida, miten eri yritysvastuun osa-alueilla olevat riskit aiheuttavat realisoituessaan myynnin menetystä, kustannusten nousua, uusia odottamattomia investointitarpeita tai velvoitteiden ja juridisen vastuun kasvua.

Entä maineen kolhiintuminen? Pahimmillaan yritysvastuuriskin realisoituessa niin maine kuin välitön kilpailukyky asiakasrajapinnassa heikkenevät. Uhkakuvina ovat niin ikään sijoittajaluottamuksen heikentyminen tai velvoitteenhoidon kustannusten nousu.

Yritysvastuussa on kyse myös mahdollisuuksista. Usean yrityksen olisi hyvä etsiä liiketoimintamahdollisuuksia yritysvastuun kautta ja miettiä, mitkä yritysvastuun ominaisuudet kuvaavat ja tukevat heidän brändejään.

Yritysvastuu kuuluu ylimmälle johdolle

Vastuut ja roolit yritysvastuun johtamisessa on allokoitu eri tavoin eri yrityksissä. Monen yrityksen hallituksessa onkin yksi tai useampi yritysvastuun toteutumista seuraava henkilö. Operatiivisenkin vastuun pitää olla riittävän korkealla. Sidosryhmät voivat päätellä yrityksen suhtautumisen yritysvastuuseen muun muassa siitä, onko yrityksellä yritysvastuupäällikkö vai -johtaja, onko hän johtoryhmässä ja raportoiko hän viestintä- tai markkinointijohtajalle, talousjohtajalle vai toimitusjohtajalle. Monet sidosryhmät odottavat, että yritysvastuu on ylimmän johdon asialistalla.

…ja takaisin viestintään ja raportointiin

Raportointi ja viestintä seuraavat yritysvastuun toteuttamista ja tuloksellisuutta. Raportointi on itse asiassa pääasiallinen yritysvastuun tiedon lähde useille sidosryhmille. Raportoinnissakin on tehtävä tärkeitä valintoja viestinnän tavoitteista, avoimuuden tasosta ja pääasiallisista kohderyhmistä.

Tavoitetason asettamisessa lähtökohtana voi tietysti olla lainsäädännön ja normiston noudattaminen, mutta jos yritysvastuuraportin keskeinen viesti on, että yritys noudattaa lakia, se ei vielä suurta kunnioitusta herätä.

Yritysvastuu on muutakin kuin vastuuta ympäristöstä ja turvallisuudesta. Se on vastuunotto yrityksestä ja sen tulevaisuudesta, menestyksestä ja arvonnoususta. Ja tämä tekee siitä osan liiketoimintastrategiaa. Hyvä yritysvastuustrategia on kohtalonkysymys, joka ratkaisee tulevaisuutesi.

Käy lukemassa myös viimeisimmät kirjoitukseni ”Ilmastonmuutos on miljardibisnes” ja ”Viisas johto tuottaa lisäarvoa myös raportointivaiheessa”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Älä tärvele tuottoja sijoittamalla Lahjonta ja Ympäristötuho Oy:n toimintaan!

Älä tärvele tuottoja sijoittamalla vastuuttomasti!

”Taloustoimituksesta päivää. Tehän rahoitatte Lahjonta ja Ympäristötuho Oy:n toimintaa sen yhtenä sijoittajana. Miten suhtaudutte sijoituskohteenne saamiin syytöksiin lapsityövoiman käytöstä ja työturvallisuuden laiminlyönnistä Aasian tehtaissaan?”

Jos joutuisin vastaamaan tällaisiin kysymyksiin salkunhoitajana tai sijoitusjohtajana, saattaisin saada puhelinkammon. Ensinnäkin siksi, että rahani ilmeisesti ovat kiinni yrityksessä, jonka arvot ovat ristiriidassa omieni kanssa. Toiseksi siksi, että yrityksen toimintatavat eivät edistä liiketoiminnallisen tuloksen syntyä. Kolmanneksi sen takia, että yritys saattaa joutua pian oikeusprosesseihin, maksamaan karvaita sakkoja sekä päästä julkisuuden keskipisteeseen. Tämä merkitsee arvon tuhoamista ja yrityksen resurssien käyttöä muuhun kuin mistä minä sijoittajana olen kiinnostunut.

Tuskin sinäkään haluaisit vastata näihin kysymyksiin. Siinä on paitsi kyseessä olevan yrityksen, myös oman sijoitusorganisaatiosi maine vaarassa, sijoitustuotoista puhumattakaan.

Vastuullisuuden mahdollisuudet ja riskit

Sijoittamisessa on kyse tuotosta, riskeistä ja sijoittamisen päämäärää palvelevasta rahavirtojen ajoituksesta. Tänä päivänä on ilmeistä, että ympäristö- ja sosiaalisiin näkökohtiin sekä hallintatapa-asioihin, eli niin sanottuihin ESG-asioihin (tulee sanoista Environment, Social ja Government), liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ja riskejä. Näistä sinun fiksuna sijoittajana kannattaa olla kiinnostunut. Siksi vastuullinen sijoittaminen, eli näiden ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien systemaattinen huomioiminen sijoitusprosessissa tuotto-riskisuhteen parantamiseksi, onkin vahvassa kasvussa. Luit aivan oikein – myös täällä Suomessa me olemme jo aikaa sitten ohittaneet vaiheen, jossa vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen oli marginaalisten radikaaliryhmien puuhaa.

Sijoittajan arvot ovat päätösten taustalla

Taloustoimittajaa kiinnostaneessa yrityksessä on ilmeisiä ESG-riskejä. Sijoittajana sinun täytyy arvioida, onko tuotto-riski suhde kohdallaan. Useimmilla sijoittajilla on myös joku absoluuttinen raja sen suhteen, miten paljon riskiä he haluavat hyväksyä tai miten paljon sijoituskohteiden toiminta voi poiketa sijoittajan omista arvoista. Kun raja ylittyy, sijoituskohdetta ei oteta salkkuun tai tiputetaan salkusta pois.

Sijoittajalla on vaikutusvaltaa

Sijoituskohteiden poissulkeminen on vain yksi vastuullisen sijoittajan mahdollisista lähestymistavoista. Jos noudatat aktiivista omistajuutta, käyt dialogia yrityksen johdon kanssa ennen kuin sijoitat siihen tai irtaannut sen osakkeista ja lainoista. Tyypillisesti yritykseen vaikuttaminen tapahtuu yhdessä muiden sijoittajien kanssa, jolloin saat vaikuttamiseen lisää pontta. Se auttaa yrityksen johtoa ymmärtämään sijoittajien preferenssejä ja antaa tilaisuuden toimintatapojen muuttamiseen pääoman hankintaa helpottavaan suuntaan.

Kansainvälisten normien rikkominen on joillekin sijoittajille viimeinen pisara. Normirikkomusten kartoittaminen saattaa olla hyvä lähtökohta, ja on yksi vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista. Haasteena on lähteiden luotettavuuden arviointi ja tilanteen muuttumisen huomioiminen.

Vastuullisuus on sijoittamisen ja liiketoiminnan ytimessä

Tuotto on monesta seikasta kiinni. Harvard Business Schoolin ja London Business Schoolin tekemä tutkimus vuodelta 2011 osoittaa, että yritykset, jotka ovat liittäneet vastuullisuusasiat ydinstrategiaansa suoriutuvat johdonmukaisesti muita yrityksiä paremmin niin osakkeen arvostuksen, liikevoiton kuin oman pääoman ja tuoton osalta. Dow Jones Sustainability Indeksissä ja Carbon Disclosure Projektissa mukana olevia yrityksiä analysoitaessa on myös nähty, että eniten pisteitä saaneiden yritysten osakekurssin kehitys on ollut parempi kuin muiden pisteytettyjen yritysten. Tämä kannustaa sijoittamaan ESG-mittareiden mukaan luokkansa parhaimpiin sijoituskohteisiin. Toinen lähestymistapa on tehdä temaattisia sijoituksia eli sijoituksia johonkin ESG-teemaan kuten uusiutuvaan energiaan, ilmastonmuutoksen hidastamiseen, puhtaaseen veteen tai cleantechiin.

Yrityskaupoissa pisimmät perinteet

Yrityskaupoissa on todennäköisesti pisimmät perinteet ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sekä hallintatapa-asioiden analysoinnissa arvonmuodostuksen kannalta. Vastuullisessa sijoittamisessa puhutaan ESG-integroinnista, mikä viittaa ESG-asioiden sisällyttämiseen sijoituskohteen arvostusprosessiin. Tästä on itse asiassa kaupan kohteena olevassa ESG-arvioinnissa konkreettisesti kyse. Kukapa haluaisi ostaa sikaa säkissä tietämättä esimerkiksi mitä ympäristövelvoitteita, sosiaalisia epäkohtia tai lainsäädännön tuomia uusia mahdollisuuksia kohteen arvostukseen vaikuttaa?

Kun sijoittajana olet valinnut organisaatiollesi sopivat omaisuuslajikohtaiset tavat huomioida ESG-tekijät ja vienyt ne käytäntöön, voit rauhallisimmin mielin odottaa taloustoimittajan soittoa. Jos taloustoimittajasta yleensä enää kuuluu – soitto taitaa silloin mennä jollekin kollegoistasi.

Käy lukemassa myös aikaisemmin kirjoittamani teksti ”Näpertelystä kannattavaan vastuullisuuteen”.

tomas-otterstrom-100x100

Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

 

Verojalanjälki

Yritysten verojalanjälki on suuri – Erotutko eduksesi vai hiihdätkö perässä?

Mediassa on keskusteltu ja kirjoitettu paljon yritysten veronmaksusta. Keskustelun ydin on ollut siinä, maksavatko yritykset asianmukaisen osan yhteiskunnan tarvitsemista verotuloista.

Keskustelua ja kirjoittelua leimaa yksipuolisuus. On keskitytty yritysten voitostaan maksamaan veroon. Tämä näkökulma on liian kapea ja se antaa kovin suppean kuvan yritysten veronmaksusta. Laajemman ja oikeellisemman kuvan tarjoaa yritysten verojalanjälki.

Yrityksen verojalanjäljellä tarkoitetaan toiminnan verokuormaa eli sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Verojalanjälki voidaan ymmärtää suppeasti ja laajasti.

Yritysten suppea verojalanjälki kattaa välittömät verot. Välittömillä veroilla tarkoitetaan veroja, jotka on tarkoitettu jäämään verovelvollisen rasitukseksi. Yritysten laaja verojalanjälki kattaa puolestaan välittömät ja välilliset verot. Välillisillä veroilla tarkoitetaan veroja, jotka on tarkoitettu vyörytettäväksi verovelvolliselta muille talousyksiköille.

Yhteisöjen tulovero jää alle kymmeneen prosenttiin kokonaisverotuloista

Valtion vuoden 2013 talousarviossa valtion kokonaisverotulot on arvioitu 40 miljardiksi euroksi. Näistä 44,5 prosenttia kertyy liikevaihdon perusteella kannettavista veroista ja maksuista, 16,8 prosenttia valmisteveroista, 7,3 prosenttia muista veroista ja veronluonteisista maksuista sekä 31,5 prosenttia kertyy tulon ja varallisuuden perusteella kannettavista veroista.

Yhteisöjen tulovero on 3,2 miljardia euroa valtion kokonaisverotuloista. Tämä edustaa ainoastaan noin 8 prosenttia valtion kokonaisverotuloista. Yllättävän vähän!

Yritysten verojalanjälki on jopa liikevaihtoa suurempi

Monilla yrityksillä yhteisön tuloveron määrä on noin 2-3 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Veropoliittisesti ei liene tällä hetkellä mahdollista, että se voisi nousta merkittävästi korkeammalle tasolle. Tästä huolimatta yritysten verojalanjälki on suuri. Kun huomioidaan välilliset verot, yritysten verojalanjälki voi olla jopa liikevaihtoa suurempi! Tämä koskee erityisesti yrityksiä, jotka toimivat aloilla, joita rasittaa valmisteverot.

Verojalanjälki yrityksen menestystekijänä

Suurten suomalaisten julkisesti noteerattujen yritysten verojalanjäljen raportoinnin laatu ja laajuus vaihtelevat suuresti. Valtaosa yrityksistä raportoi ainoastaan yksittäisen euromääräisen luvun. Euromääräisen luvun taustoja tai laajempia verotusta koskevia toimintaperiaatteita ei sen sijaan raportoida. Näin ei ole kuitenkaan kaikkien yritysten osalta. Tällä hetkellä Fortum Oyj:n raportointi edustaa kaikkein yksityiskohtaisinta raportointia. Kemira Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n raportointi erottuvat myös edukseen.

Viimeaikoina mediassa käydyn keskustelun myötä, yhä useampi asiakas kyselee verojalanjäljen ja vastuullisuuden perään. Jäljittämällä jälkensä, yrityksesi voi saada merkittävää positiivista tai negatiivista julkisuutta. Väistämätöntä on, että jatkossa yritysten verojalanjälki ja sen selkeä ja läpinäkyvä raportointi ovat yhä merkittävämpiä menestystekijöitä.

Lue kirjoittajan edellinen teksti: Venäläistä veropolitiikkaa – Missä linja?

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.
Näpertelystä kannattavaan vastuullisuuteen

Näpertelystä kannattavaan vastuullisuuteen

Paljon työtä – vähän tulosta. Liian suuri osa yritysvastuutyöstä kohdistuu tuloksenteon ja kilpailukyvyn kannalta vähämerkityksellisiin asioihin. Moni johtaja pähkäilee, miten hän saisi yritysvastuupanostukset näkymään viivan alla.

Yritysvastuun pitäisi auttaa hyödyntämään uusia rahoitusratkaisuja, hallitsemaan riskejä, tukemaan tuotekehitystä sekä ennen kaikkea lisäämään myyntiä. Myös investointeja pitäisi pystyä kohdentamaan tehokkaammin, yritysjärjestelyissä tulisi arvioida ympäristövastuita, uusia markkinoita pitäisi avata sekä brändiä olisi vahvistettava. Onko tämä liian iso pala purtavaksi?

Ei, kunhan integroit yritysvastuustrategian paremmin liiketoimintastrategiaan.

Miten siirryt näpertelystä tositoimiin

1. Tiedä, mitä haluat

Sisällytä vastuullisuusnäkökohdat systemaattisesti liiketoimintastrategiaan. Määrittele, mitä haluat saavuttaa, milloin, ja miten aiot mitata etenemistä kohti tavoitetta. Haluatko, että vastuullisuus näkyy uutena liiketoimintana, myyntivolyymissä, kustannusten säästöinä, markkinaosuudessa, yrityskuvan vahvistumisena vai parempina sidosryhmäsuhteina?

2. Ota riskit haltuun

Yritysvastuukupru saattaa tuhota vuosien työn ja nakertaa yrityksen uskottavuutta. Jos yksi elintarvike sisältää muuta, kuin mitä paketissa lukee, mitä löytyykään toimittajan muista tuotteista? Tunnista riskit, arvioi niiden hinta ja todennäköisyys, sekä toteuta tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet.

3. Hae uutta potkua vastuullisuudesta

Vastuullisuuden megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestökasvuun, liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tuhannen taalan paikka on niillä, jotka pystyvät tarjoamaan toimivia ratkaisuja näihin haasteisiin. Tämä edellyttää näiden megatrendien ymmärtämistä, uskoa ja määrätietoista panostamista.

Menestyjän ja häviäjän ero on kyvyssä ennakoida ajoissa vastuullisuuden ilmiöt ja niihin liittyvä potentiaali ja riski – sekä reagoida niihin.

4. Sijoita kannattavasti

Yli viidennes maailman sijoitusvarallisuudesta investoidaan vastuullisesti. Sijoitus vastuullisuusvertailussa parhaiten pärjänneisiin yrityksiin yksinkertaisesti tuottaa paremmin, kuin sijoitus vertailussa heikosti pärjänneisiin yrityksiin. Yrityksen osakkeen kysyntä vahvistuu, kun osakkeet ja lainat täyttävät vastuullisen sijoittajan kriteerit ja varainhoitajat kelpuuttavat ne sijoitusinstrumentteihinsa.

5. Kerro rohkeasti tekemästäsi vastuullisuustyöstä

Liian usein kohtaan yrityksiä, jotka ovat tehneet paljon vastuullisuuteen perustuvan kilpailukykynsä eteen, mutta pitävät sitä hyvin varjeltuna liikesalaisuutena. Sitä ei käytetä myynnissä hyödyksi eikä sijoittajille tai rahoittajille kerrota kilpailukykyyn liittyvistä mahdollisuuksista. Kerro siis rohkeasti tekemästäsi vastullisuustyöstä. Rimaa ei tarvitse asettaa raportointikilpailujen palkintokorokkeen tasolle, mutta hiljaakaan ei kannata olla. Puutteetkin kannattaa tuoda esille. Näin mahdollinen kritiikki muuttuu hampaattomaksi verrattuna siihen, että joku muu tuo ongelmat päivänvaloon.

Onneksi moni yritys on herännyt ruususen unestaan ja integroi vastuullisuuskysymykset yhä saumattomammin liiketoimintaansa. Syytä onkin.

Tulevaisuuden voittajia ovat nimittäin ne yritykset, jotka panostavat vastuullisuuteen liiketoiminnassaan ja tekevät sitä kannattavasti.

tomas-otterstrom-100x100

Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.