verotus Venäjällä

Venäjän verokarhu kurmoottaa liike-elämää

Viime aikoina voimaan tulleet lakimuutokset ja veroviranomaisen uudet lain tulkinnat syövät yhtiöiden likviditeettiä. Samalla oikeusistuinten päätöksistä on tullut entistä hankalammin ennustettavia. Naapurin verokarhun kanssa toimitaan päivitetyillä pelisäännöillä ja jokaisen Venäjän markkinoilla toimivan yrityksen on syytä pysyä perillä muutoksista.

Verotukseen ja rahansiirtoihin liittyvän kontrollin tiukentuminen näkyy sekä yksittäisissä lakimuutoksissa että viranomaisten tulkinnoissa. Pakollisiin viranomaisraportteihin vaaditut tiedot ovat yksityiskohtaistuneet ja niiden määrä on kasvanut.

Esimerkiksi lainsäätäjän pyrkimykset estää verotulojen pako matalan verotuksen maihin ja veroviranomaisen lisääntynyt tiedontarve on kasvattanut raportointivaatimuksia:

— Lähes kaikkien ulkomailla asuvien Venäjän kansalaisten tulisi nykysäädösten mukaan raportoida viranomaisille ulkomaiset pankkitilinsä kaikkine tilitapahtumineen, jos lakia tulkittaisiin tiukasti.
— Veroviranomainen on ryhtynyt vaatimaan selvityksiä siitä, että ulkomainen lainanantaja on saadusta korkotuotosta perimmäinen edunsaaja.
— Ensi heinäkuusta lähtien lähes kaikkien kassakoneiden tulee olla verkkoon kytkettyjä, jotta veroviranomainen saa haluamansa tiedot reaaliaikaisesti.

Lakiuudistukset lisäävät epävarmuutta ja nakertavat likviditeettiä

Vuosi 2017 toi Venäjän verotukseen kourallisen muutoksia, joista etenkin muutos verotappioiden hyödyntämiseen koskettaa monia suomalaistaustaisia yrityksiä: tammikuun alusta lähtien yhtiö saa hyödyntää verotuksellisia tappioita vain puolet kauden veroistaan. Toinen puoli on maksettava rahalla. Vaikka tappioiden vanhenemisaika on verolainsäädännöstä poistettu, rasittaa uudistus yhtiöiden jo tänään likviditeettiä ja inflaatio syö hyödyn hamassa tulevaisuudessa hyödynnettävistä saamisista.

Veroriidoista voi tulla kalliita

Vielä vuonna 2013 veronmaksaja voitti yli puolet veroriidoista oikeudessa. Viime vuosien aikana ovat oikeusistuinten päätökset muuttuneet nopealla tahdilla aiempaa suosiollisemmiksi veroviranomaiselle. Veroviranomaisen uusien vaatimusten lista kasvaa nopeasti, eikä suurta osaa näistä ole vielä oikeusistuimissa testattu.

Veroviranomaisen uudet tulkinnat ovat johtaneet myös riitatilanteisiin, joihin ratkaisua on etsitty oikeussaleissa. Lähtökohtaisesti vastaajana oleva yritys joutuu ensin maksamaan verottajalle ja hakemaan rahojaan takaisin seuraavassa oikeusasteessa. Käytäntö painaa yrityksen kassaa, vaikka oikeudenpäätös olisikin myöhemmin yhtiölle myönteinen.

Veromuutosten seurantatarpeesta tuli jatkuva

Kehitys ei ole omiaan kohentamaan liiketoimintaympäristöä saati houkuttelemaan lisäinvestointeja. Yllämainitut esimerkit eivät kuitenkaan ole toiminnan este. Kehityssuunta alleviivaa tarvetta liiketoimintaympäristön seurantaan ja kykyyn muuttaa omaa toimintaa ympäristön muuttuessa.

Rationaalinen Venäjän markkinoilla toimija huomioi toimintaympäristön muutokset ja päivittää ajoissa riskienhallintatyökalunsa — eikä jää verokarhun kurmootettavaksi.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

liiketoimintaa Venäjällä

Reagointi muutoksiin on menestyksen edellytys Venäjän liiketoiminnassa

Ketteryys ja nopea sopeutumiskyky ovat aina olleet idänkaupassa valttia. Venäjän liiketoiminnan ”uusi normaalitila” on johtanut monien yhtiöiden markkinoilta poistumispäätöksiin, mutta osa on saanut käännettyä tilanteen jopa edukseen.

Uusi normaali

Ruplia on saanut keväästä asti noin 70 kappaletta eurolla. Kurssiheilahtelu on tasoittunut viime vuoteen nähden.  Ennusteet talouden elpymisestä ovat edelleen utuisia, epävarmoja ja vahvasti kytköksissä odotuksiin öljyn hinnasta. Sanktiot vastasanktioineen jatkuvat hamaan tulevaisuuteen. Venäjän keskiluokka on pienentynyt ja kansalaisten reaalitulot ovat laskeneet.

Tuotannosta Venäjällä on tullut heikon ruplan myötä entistä edullisempaa ja monet Venäjän kotimarkkinaa varten tuotantolaitokseen investoineet ulkomaalaistoimijat myyvät nyt suuren osan tuotteistaan vientiin. Teknologian ja rahoituksen puuttuessa venäläistä kilpailevaa tuotantoa ei useimmilla aloilla tulla lähiaikoina näkemään. Heikoista näkymistä huolimatta Moskova ja Pietari ovat suomalaisyrityksille merkittäviä markkinoita. Jokaisella toimialalla on omat kaupunkikohtaiset lisämausteensa, jotka merkitsevät paikallisyhtiölle enemmän kuin megatrendit.

Markkinoiden menestyjiä yhdistävät ketteryys, valuuttariskin hallinta ja toimivat liiketoimintaprosessit

Kaikille Venäjän markkinoilla toimiville sopeutuminen nykyiseen maailman tilaan on vaatinut volyymien ja kustannusrakenteen uudelleen harkintaa. Monilla asiakaskunta ja merkittävät sidosryhmät ovat vaihtuneet. Sopeutumiskyky vaatii liiketoimintaympäristön ja paikallislainsäädännön ajanmukaista seurantaa sekä tehokasta päätöksentekoprosessia.

Euromääräisistä lainoista tuli ruplan heikkenemisen myötä kalliita. Tytäryhtiön ruplamääräinen pääomitus ei toki poista kurssiriskiä konsernitasolla, mutta helpottaa suojausinstrumenttien tehokasta käyttöä emoyhtiössä ja selkeyttää liiketoiminnan päätöksentekoa.

Yhtiön raportoinnin, seurantatyökalujen ja liiketoimintaprosessien on oltava riittävällä tasolla, jotta nopeat muutokset toimintatavoissa eivät johda kaoottiseen lopputulemaan. Päätöksenteon on terveempää perustua liiketoiminnan kannalta merkittäviin, analysoituihin tosiseikkoihin, kuin mediasta imettyyn tunnelmaan. Liiketoimintapäätökset on kyettävä tekemään nopealla tempolla jatkuvasti muuttuvassa markkinassa. Johdon selkeä vastuunjako ja päätöksenteon läpinäkyvyys vähentävät väärinkäsityksiä ja virheitä.

Venäjän liiketoiminnasta ei tullut mahdotonta

Helppoa idänkauppa ei ennenkään ollut, eikä sen voida olettaa helpottuvan tulevaisuudessakaan. Tästä huolimatta toiminta voi olla kannattavaa ja onnistuminen riippuu olennaisesti yhtiöstä itsestään. Liiketoiminnan rakenteita kannattaa nyt arvioida ennakkoluulottomasti ja varmistaa, että organisaatiolla on eväät selvitä jatkuvasta muutoksesta voittajana.

 

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Epäasianmukaisien rahansiirtojen havaitseminen vientitoiminnassa on helppoa

Epäselviin rahavirtakuvioihin liittyy usein laittomia piirteitä, kuten rahanpesua tai tullaukseen liittyviä laittomuuksia. Vientiyrityksen kannalta näiden havaitseminen ja asioihin puuttuminen ei kuitenkaan vaadi liikoja.

Kolmas osapuoli

Lähtökohtaisesti tilanne saattaa olla mätä, jos liiketoimeen liittyy ostajan ja myyjän lisäksi kolmas osapuoli, jonka rooli jää epäselväksi. Kun raha kiertää sopimuksessa mainitsemattoman kolmannen osapuolen hallussa, on sitä myös hankala lähteä oikeusteitse perimään.

Venäläisessä toimintaympäristössä sopimukset allekirjoittaa pääjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Käytännössä se tarkoittaa, että tytäryhtiön johto on aina tietoinen tehdyistä järjestelyistä. Edes niissä tapauksissa joissa kaksoislaskutus on emon ja tytäryhtiön välistä, hyöty ei yleensä jää konserniyhtiöille, vaan välittäjät tai järjestelyssä mukana olleet työntekijät syövät sen kuormasta.

Kaksoislaskutus & kuittikauppa

Idänliiketoiminnassa tyypillinen esimerkki on kaksoislaskutus, jossa tavara tuodaan maahan käyttämällä väärää tullikoodia tai tullausarvoa. Tullauksen tekee huolitsija tai muu kolmas taho, jolla on sopivat suhteet väärinkäytöksen tekemiseksi. Usein tavara siirtyy prosessissa tämän kolmannen tahon omistukseen ja tästä syystä myyjä saa rahansa muulta kuin varsinaiselta ostajalta.

Koska myyntisopimuksen tiedot eivät käy yksiin maksajan kanssa, ostajan velka ei vastaa myyjän saamista ja yhtiöidenvälisissä saldovahvistuksissa on usein epäselvyyksiä. Jos yhtiössä epäillään kiellettyä toimintatapaa, voidaan riski eliminoida käyttämällä myyntiehtoa, jonka mukaan myyjä hoitaa maahantuonnin.

”Tunne asiakkaasi” on monella tapaa käyttökelpoinen neuvo, vaikkakin vaikea kovin syvällisesti noudattaa, jos asiakkaita on tuhansia. Myyntihenkilökunnalla tulee olla käsitys asiakaskunnasta ja hyväksytyistä toimintatavoista. Kuittikauppa tai välistä vetäminen on hankalaa, jos materiaali- ja rahavirtojen kontrollit ovat kunnossa.

Puolivillaiset selitykset

Tilanne, jossa tuotteen maksaa muu kuin ostaja on poikkeuksellinen. Vielä poikkeuksellisempaa on, että raha tulee kokonaan eri valtiosta yhtiöltä, jolla ei silmämääräisesti ole mitään yhteyttä ostajaan. Poikkeamien havaitseminen on helppoa, kunhan reskontrassa maltetaan kiinnittää asiaan huomiota. Epäselvää perustelua, että tämä on kohdemaan tapa tai näin on aina tehty, ei pidä sellaisenaan hyväksyä. Lähtökohtaisesti rahat tulevat ostajalta. Perusteet muulle menettelylle pitää avata ja syyt kolmansien osapuolien maksamille suorituksille dokumentoida.

Sovitut pelisäännöt on syytä kerrata ja toimintaan liittyvien kontrollipisteiden tehokkuutta ajoittain tarkastella. Tämä ei ole sen vaikeampaa kuin miltä kuulostaa. Reskontran ohjeistamisella ja puolen tunnin neuvonpidolla myyntihenkilöstön kanssa yhtiö voi välttyä monilta ikävyyksiltä ja turhalta maineriskiltä.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Heikko kontrolliympäristö edesauttaa riskien realisoitumista Venäjän liiketoiminnassa

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Venäjän talousnäkymiä pidetään heikkoina. Suomesta katsottuna tuntuu perustellulta ja etenkin mukavammalta keskittyä niihin markkinoihin, joissa valo pilkahtelee ja kasvua voidaan odottaa. Yleinen virhe on jättää laskevassa markkinassa pyristelevä tytäryhtiö entistä vähemmälle huomiolle.

Heikko rupla hämää riskiarviointia

Euroopan keskuspankin vuoden 2015 ruplan eurokeskikurssi laski 34 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, vuoden päättävästä ruplasta tuli euroon nähden 12 prosenttia edellisvuotista halvempi. Ruplan heikkeneminen tekee Suomeen raportoitavista euroluvuista merkittävästi totuttua pienempiä, eikä pienten lukujen analysointiin investoida aikaa. Tämä ei valitettavasti johda siihen, että liiketoiminnan riskit pienenisivät samassa suhteessa.

Vaikka talousnäkymä on kehno ja toiminnan volyymi näyttäisi kutistuneen, ei se tarkoita että markkinat Venäjällä olisivat pysähtyneet. Kehitystä tapahtuu, joskin muutoksen suunta vaihtelee. Poukkoilevassa markkinassa toimiva yritys tarvitsee omistajaohjauksen näkökulmasta enemmän huomiota kuin ennen.

Heikkenevässä markkinatilanteessa väärinkäytös- ja luottotappioriskit kasvavat

Liiketoiminnan kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät ovat menettäneet tehoaan. Venäläisten ostovoima on laskenut ja ulkomaiset hankinnat kallistuneet. Entistä suurempi riski on, että omaa elintasoa pyritään ylläpitämään kielletyin keinoin.

Venäjällä toimivan yhtiön sidosryhmillä menee keskimäärin huonommin kuin viime vuonna. Kauppaa on helpompi tehdä, jos hyväksyy vaatimattomammat maksuehdot, mutta perusteltavaa on harkita, kannattaako luottotappioriskin kasvattamisesta palkita myyntihenkilökuntaa. Tilanteita, joissa yhtiön ja työntekijän edut ovat ristiriidassa, tulee vastaan joka alalla. Näitä varten on oltava hyväksytty toimintatapa ja selkeä ohjeistus.

Ennaltaehkäisevistä korjaustoimenpiteistä hyötyy eniten

Liian usein kontrollipuutteisiin herätään vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Paikallisyhtiön sisäisiä prosesseja päivitettäessä on aiheellista muistaa liiketoimintakulttuurien erot ja valita tulokulma, joka ei itsessään synnytä muutosvastarintaa. Kulttuurieroista huolimatta selkeät prosessit ja tehokkaat kontrollit ovat paikallisjohdon etu. Mikäli näin ei ole, on syytä kysyä, johdetaanko tytäryhtiötä omistajan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Kontrolliympäristön tehostaminen ei välttämättä vaadi organisaatiolta merkittäviä rahallisia lisäsijoituksia, sen sijaan piittaamattomuus puutteista saattaa tulla kalliiksi. Otollinen hetki asioiden kuntoon laittamiseen on toimintaympäristöön liittyvän epävarmuuden kasvaessa, mutta panostus ei mene hukkaan vaikka liiketoiminta nousisikin uuteen kukoistukseensa.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Venäjä-kuvan mustavalkoisuus johtaa kapeakatseiseen päätöksentekoon liiketoiminnassa

Eurooppalaisessa mediassa ei montaa positiivista Venäjä-talousuutista ole viime aikoina näkynyt. Venäläisen uutisoinnin perusvire on erilainen, mutta vähintään yhtä yksipuolinen. Paikallisesti toimivat yhtiöt eivät kohtaa vain mustaa ja valkoista, vaan koko Venäjän väripaletin.

Venäjän talousnäkymät ovat latistavaa luettavaa. Öljyn alhainen hinta ja sanktiot painavat ennusteita. Maan oma tuotantokoneisto vaatisi investointeja ja nopeaa uudistusta. Toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus jatkuu. Suomalaistaustaisia Venäjä-yrityksiä vaivaavat erityisesti ruplan kurssin suuri heilahtelu, venäläisten asiakkaiden rahoitusongelmat, sekä kuluttajan kukkaron keveneminen.

Talouskriisi ei kohtele kaikkia samoilla tavoin. Kaiken kurjuuden keskellä osa yrityksistä jopa parantaa tuloksiaan. Ruplamääräiset tuotanto- ja henkilöstökulut ovat monilla edellisvuoden tasoa maan kovasta inflaatiovauhdista huolimatta, valuuttamääräiset tuotot ovat sen sijaan kasvaneet. Kilpailutilanne markkinoilla on muuttunut luoden ainakin joillekin uusia kasvumahdollisuuksia. Venäjän tarve uusia vanhaa tuotantokalustoaan on valtava. Kysyntää syntyy uusille aloille. Venäjän asettamat sanktiot haittaavat esimerkiksi elintarvikeviejiä, mutta eivät koske elintarviketeknologiaa.

Näkemys toimintaympäristön kehityksestä vaihtelee arvioijasta ja näkökulmasta riippuen

Maailmanpankki vertailee vuosittain liiketoimintaympäristöä eri maissa. Listalla on 189 maata. Venäjän menestys vertailussa parani tänä vuonna häkellyttävästi yli kymmenellä sijalla ja on nyt 52. Vielä muutama vuosi sitten maa jäi sijalle 120. Suomi on Maailmanpankin tutkimuksessa kymmenes ja pysynyt samoilla paikkeilla viime vuodet. Omaisuusrekisteröinnin vaivattomuudessa ja sopimusten täytäntöön panon helppoudessa Venäjä on vertailun mukaan Suomen edellä.

Maailmanpankin tutkimuksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin tämä kertoo sen, että liiketoimintaympäristön kehitys Venäjällä ei ole ollut yksiselitteisesti huonoa. On uskottavia tahoja, jotka katsovat sen jopa joiltain osin parantuneen.

Suomalaistaustaisten Venäjä-toimijoiden rahoitus on usein euromääräistä ja ruplan romahdus on niin ikään syönyt tuloksen. Euromääräisinä Suomeen raportoidut luvut heikkenevät rajusti edelliskausiin nähden. Jos lukuja tarkastellaan paikallisvaluutassa, saattaa kuitenkin käydä ilmi, että operatiivinen liiketoiminta on terveellä pohjalla.

Venäjän taloudessa jatkuvat kiistatta kovat ajat, enkä väitä että toiminta siellä olisi helppoa, tai että muutosta parempaan olisi lähiaikoina luvassa. Rationaalisen päätöksenteon on kaikesta huolimatta perustuttava tietoon eikä mustavalkoisiin uskomuksiin. Markkinoilla toimijoiden kohtaamat ongelmat ja mahdollisuudet eivät ole keskiarvoja, vaan tulevat jokaiselle erikseen räätälöityinä. Tästä syystä yhtä yleislääkettä ongelmiin tuskin löytyy, mutta vahva kassa ja järkevä pääomitus helpottavat toimintaa.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Älä tyri yhteydenpidossa venäläiseen tytäryhtiöösi!

Pohjoismaisessa liiketoimintaympäristössä on totuttu, että raportointiin ja liiketoiminnan ohjaukseen liittyvää keskustelua käydään läpi organisaatiotasojen, ristiin rastiin eri tulosyksiköiden välillä. Yhteydenpito ja viestinnän vilkkaus rajoittuvat kuitenkin vain lähimpiin, kotimaisiin tai pohjoismaisiin konsernin osiin. Toiminnanohjauksen ja riskienhallinnan näkökulmasta on ajankohtaista vetää mukaan keskusteluun myös Venäjän tytäryhtiöiden edustajat.

Aiheesta kysyttäessä usein käy ilmi, että kukaan suomalaisesta emoyhtiöstä ei ole käynyt pitkään aikaan venäläisessä tytäryhtiössä. Konserniohjaus rajoittuu käytännössä viestintään paikallisen englantia puhuvan pääjohtajan kanssa. Suomessa valvonnan katsotaan koostuvan kuukausittain Venäjältä vastaanotetusta konserniraportista, jonka sisältöä ei tarkasteta. Syyksi valvonnan ja yhteydenpidon puutteeseen kerrotaan olevan pääjohtajan ”luotettavuus”.

Joskus käy niinkin, että ”luotettava” pääjohtaja irtisanotaan väärinkäytösten vuoksi ja tilalle valitaan uusi ”luottohenkilö”. Hämmästyttävää on, että tapahtuneesta huolimatta valvontaa ei paranneta ja yhteydenpitoa eri organisaatiotasojen välillä ei tiivistetä. Virheistä ei opita.

Venäjällä henkilökohtaiset suhteet suuressa roolissa

Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat liiketoiminnassa vielä merkittävämpiä kuin tällä puolen rajaa. Sopimuksia ei mielellään tehdä tuntemattomien kanssa. Tämän tiedostaen on järjetöntä pitää yhteyttä päivittäin vain pohjoismaisiin kollegoihin ja jättää venäläisen tytäryhtiön ohjaus tuuliajolle.

Jos yhteydenpito rajoittuu vain yhteen tai muutamaan tytäryhtiön englantia osaavaan edustajaan, jää kokonaiskuva toiminnan tilasta ohueksi tai pahimmillaan kokonaan vääräksi. Paras tietotaito liiketoiminnan kaikista osa-alueista harvoin mahtuu yhden pään sisään.

Muuttunut markkinatilanne vaatii säännöllistä viestintää ja valvontaa

Nopeasti muuttuneilla Venäjän markkinoilla yhtiöt ovat joutuneet sopeutumaan uusiin realiteetteihin ja luomaan strategiaansa uusiksi. On syytä varmistaa, että käytössä on paras tytäryhtiöstä saatava tieto, eikä ainoastaan yhden henkilön näkemys. Ajantasainen seuranta ja ajatustenvaihto syövät pohjaa perättömiltä uskomuksilta ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Heikentynyt markkinatilanne lisää valvonnan tarvetta. Liiketoiminnan laajentumiseen tai kovaan tuloskehitykseen perustuvat tulospalkkiot pienenevät ja kontrolli hupenee. Mutkikkaassa markkinatilanteessa on huolehdittava, että kaikkien konsernin toimijoiden tavoitteet pysyvät yhteisinä.

Valvonta on tärkeä osa venäläisen tytäryhtiön ohjausta. Kieli- tai kulttuurimuuri ei saa olla este liiketoiminnanohjaukselle. Päinvastoin, vaikeiden kysymysten äärellä läsnäoloon on syytä panostaa ja viestintään tulee käyttää koko kaistanleveyttä. Nyt viimeistään on aiheellista avata rajanylittävä keskusteluyhteys koko avainhenkilöstön välille.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Kerro Venäjä-riskeistä tilinpäätöksessä – Suojaat oman selustasi!” ja ”Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Kuva: mpotify  / Flickr (picture has been cropped)

Kerro Venäjä-riskeistä tilinpäätöksessä – Suojaat oman selustasi!

Vielä edellisvuonna suomalaisyritykset kertoivat Venäjä-seikkailuistaan varsin mieluusti. Nyt kun kiinnostuneita olisi entistä enemmän, ei sankaritarinoita juuri kuule. Tilinpäätöksessä yhtiön tulee kertoa onnistumistensa lisäksi liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Nykyisessä maailmantilassa yhtiön Venäjä-uutiset jopa kasvattavat painoarvoaan raportoinnissa.

Venäjän toimintoihin eivät välttämättä päde enää samat vanhat oletukset. Palataan perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Pyöriikö tuotantolaitoksesi entiseen malliin? Onko myyntiyhtiölläsi asiakkaita ja tuotteillesi kysyntää uudessa tilanteessa? Muuttuvatko käyvän arvon perustana olevat vuokrasopimukset?

Muutokset suomalaisyritysten Venäjä-suunnitelmiin ovat olleet toistaiseksi maltillisia, mutta liiketoiminta Moskovassa ja Pietarissa on muuttunut. Monet pienet länsitoimijat ovat lähteneet Venäjän markkinoilta ja suuremmat yritykset ovat supistaneet toimintojaan. Valuuttapohjaisia sopimuksia on viime aikoina vaihdettu ruplamääräisiksi. Lähteneen asiakkaan tilalle on heikossa markkinatilanteessa hankala löytää uutta.

Tilinpäätöksessä luupin alle joutuvat arvostuskysymykset, arvonalentumiset ja niiden testaus

Kuluttajien ostovoima heikkeni syksyn aikana. Kalliista ulkomaisista tuotteista tulee entistä helpommin epäkurantteja. Venäläisessä tilinpäätöksessä hitaasti kiertävien tuotteiden arvostukseen ei oteta kantaa, vaikka emoyhtiön raportoinnissa ne olisi alaskirjattava.

EU:n ja Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat talouspakotteet heikentävät liiketoiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Yritysten maksuvalmiustilanne heikkenee. Venäläiseen kirjanpitoon tehty luottotappiovaraus ei useinkaan ole länsiraportoinnin näkökulmasta riittävä.

Vuoden päättävään ruplan kurssiin liittyy aina monenlaisia intressejä. Joulukuun puolessa välissä eurolla sai ruplia lähes sata, mutta 31. joulukuuta vaihtokurssi oli enää 68 ruplaa eurolta. Rupla saattaa vielä heiketä kevään mittaan ja kurssimuutokset vaikuttavat kuvaan tytäryhtiön tilasta. Venäjän markkinoiden rajut heilahtelut ovat jatkuneet koko viime syksyn, eikä ole syytä olettaa, että kevätpuolella meno olisi tasaisempaa. Tilinpäätöshetken jälkeiset tapahtumat on tarpeen vaatiessa raportoitava.

Venäjäsijoitusten painoarvo ei kaikessa liiketoiminnassa ole ollut sidosryhmiä hetkauttava tieto. Nyt myös Finanssivalvonta on ilmaissut kiinnostuksensa ja lisännyt yhtiön riippuvuuden Venäjästä huomioitavaksi riskitekijäksi IFRS-valvonnassa. Tilanteen muuttuessa sijoitukset itänaapuriin kiinnostavat eri tahoja entistä enemmän. Kertomalla toiminnasta riittävästi tilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa johto suojaa myös omaa selustaansa.

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!” ja ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.