vastuullinen sijoittaminen

Sijoittajat yllättivät yritysjohdon — Kolmiloikalla pääsee pisimmälle

Moni yritysjohtaja uskoo perinteiseen viisauteen, jonka mukaan valtavirtasijoittajat eivät juurikaan välitä yrityksen ESG-suorituskyvystä, eli ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyviin hallintotapoihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Siksi harva yritys panostaa riittävästi viestimiseen sijoittajilleen ESG-kokonaisuuden johtamisesta, tavoitteista, suorituksesta, riskienhallinnasta ja arvonluonnista.

Kasvava määrä sijoituspääomasta on sellaisten sijoittajien omistuksessa, jotka pitävät ESG-suorituskykyä keskeisenä yrityksen taloudelliseen menestykseen pidemmällä aikavälillä vaikuttavana tekijänä. Sijoittajat välittävät enemmän vastuullisuudesta kuin yritysjohtajat osaavat kuvitella: tuoreen tutkimuksen (1) mukaan 75 % sijoitusorganisaatioiden johdosta on sitä mieltä, että hyvä ESG-suorituskyky on olennaisen tärkeä sijoituspäätöksiä tehtäessä. Pörssiyhtiöiden johtajista sitä vastoin vain 60 % uskoo, että ESG-suorituskyky on tärkeä sijoittajien tehdessä sijoituspäätöksiä.

Käsitys sijoittajien preferensseistä ohjaa yrityksen johtoa strategian ja toiminnan suuntaamisessa. Miten sijoittajien ESG-odotuksiin tulisi vastata? Tässä on kolmiloikkaajan taktiikka.

Ensimmäinen loikka: Ymmärrä kysyntää

On hankala vastata odotuksiin, joita ei tunne. Siksi sijoittajien odotusten selvittäminen on välttämätöntä. Millaisia vastuullisuussitoumuksia yrityksemme omistajat, sijoittajat ja rahoittajat ovat tehneet? Mitä he sulkevat pois sijoitussalkuistaan ja mitä he suosivat? Mitä ESG-suorituskykymittareita he pitävät olennaisina sektorillamme sijoituksen tuotto-riskisuhteen kannalta?

Toinen loikka: Kehitä tarjontaa

Seuraavaksi kannattaa hankkia ymmärrystä siitä, mitä kautta yritykseemme sijoitetaan ja mitkä meidän vahvuutemme ja heikkoutemme sijoituskohteena ovat. Ovatko ESG-tekijät osa arvonluontitarinaamme ja osoitammeko hallitsevamme ESG-riskit? Kelpaako osakkeemme vastuullisuusindekseihin ja mihin niistä meidän tulisi pyrkiä? Keille olemme liian pieniä, väärällä sektorilla, liian epälikvidejä?

Kolmas loikka: Viesti tavoitteellisesti

Viestinnän tavoittavuus ja tavoitteellisuus varmistavat kolmannen loikan onnistumisen. Ketä tarkalleen yritämme tavoittaa ja olemmeko vastuullisten sijoittajien ja rahastojen tutkalla? Puhummeko sijoittajien ESG-kieltä ja raportoimmeko tietoa joka palvelee sekä sijoittajien päätöksentekoa että vähentää pääomamme hankintakustannuksia?

Vastuullinen sijoittaminen valtavirtaistuu

Noin 60 000 miljardia euroa on sellaisten instituutiosijoittajien ja varainhoitajien hallinnassa, jotka ovat allekirjoittaneet UN PRI:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tämä sijoituspääoma hakeutuu yhä näkyvämmin kohteisiin, jotka täyttävät omistajansa vastuullisuusodotukset, kaikissa varallisuuslajeissa. Se tarkoittaa, että osaan perinteisestä sijoitusuniversumista kohdistuu vähemmän sijoituseuroja tai ne jäävät kokonaan ilman pääomaa. Toisia kohteita suositaan, kun taas toisia tutkitaan entistä tarkemmin, täyttävätkö ne ESG-kriteerit.

Kysyntää siis riittää yrityksille, joiden ESG-suorituskyky on muita parempi. Samalla uusia ESG-sijoitusinstrumentteja syntyy kysynnän tahdissa.

Missä osassa sijoitusuniversumia haluaisit sinun yrityksesi osakkeiden ja yrityslainojen olevan? Joko olet kokeillut kolmiloikkaa?
 

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

 
Tutustu myös Thought Leadership -raporttiimme A New Vision of Value: Connecting corporate and societal value creation

1) Investing For a Sustainable Future, MIT Sloan Management Review, May 2016

Ääniä ja tekoja huipulta – vastuullisuutta Davosista

Global Economic Forumin viime viikolla järjestämä 47. huippukokous Sveitsin Davosissa on huomiota herättävä vuosittainen politiikan, elinkeinoelämän ja akateemisen yhteisön johtajien kohtaamispaikka, jossa puheenaiheina ovat päivänpolttavat maailmanlaajuiset kysymykset.

Taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuullisuutta ja kestävää kehitystä käsiteltiin Davosin kokouksessa varsin laajasti, eikä käsittely jäänyt pelkästään puheiden tasolle (kestävä kehitys oli toiseksi eniten twiitattu aihe). Seuraavassa on muutama poiminta noin 50 Davosissa lanseeratusta projektista ja aloitteesta, jotka tähtäävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Vahvaa kysyntää reagoivalle ja vastuulliselle johtajuudelle

Osuvasti keskeinen teema Davosissa on ”Reagoiva ja vastuullinen johtajuus”. Kokouksessa 100 johtavaa yritystä allekirjoittivat sopimuksen reagoivasta ja vastuullisesta johtajuudesta. Sopimuksen kehittämiseen osallistui International Business Council, joka tulee seuraavaksi laatimaan puitteet pitkäaikaisen lähestymistavan vaikutusten mittaamiseksi.

Myös hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen todettiin Davosissa välttämättömäksi, ja tätä näkemystä siivitti Oxfamin ja Even it up:n esittämä laskelma, jonka mukaan kahdeksan miljardöörin omaisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen varallisuus.

Rahoitusta ympäristöhaasteiden torjumiseksi

Maailman ympäristöhaasteisiin, erityisesti metsäkatoon, energiahuoltoon, ilmastonmuutokseen ja merten tilaan, oli useita sessioita.

Norjan valtion rahoittama rahasto tulee keräämään 400 miljoonaa USD ja suojelemaan viisi miljoonaa hehtaaria maa-alueita maissa, jotka pyrkivät vähentämään metsäkatoa ja turvemaiden tilan heikkenemistä. Rahasto voi aikaansaada 1.6 miljardin USD:n metsäkatovapaita maatalousinvestointeja, jotka myös luovat työpaikkoja ja taloudellista kasvua.

Hallitukset ja yritykset 40 maasta, mukaan lukien eräät maailman suurimmat kulutustavara-, päivittäiskauppa- ja kierrätysyhtiöt, hyväksyivät suunnitelman lisätä muovipakkausten uusiokäyttö- ja kierrätysastetta nykyisestä 14 prosentista 70 prosenttiin.

Laaja kirjo sosiaalisia haasteita, mutta myös ratkaisuja

Davosissa sosiaalisia haasteita käsiteltiin laajasti, muun muassa työ- ja ihmisoikeuksia, kriisialueita, sekä syrjäytymisen estämistä.

Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että 21 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä ja velkaorjuudessa sekä 168 miljoonaa lasta tekee töitä. Muun muassa GoodWeave International julisti uuden kansainvälisen ohjelman, Sourcing Freedomin, jonka tavoitteena on nykyajan orjuuden lopettaminen tuotantoketjuissa. Ohjelmaa tukevat useat yritykset eri teollisuussektoreilta.

Eräät maailman suurimmista finanssipalveluiden tuottajista, globaaleista IT- ja telekommunikaatioyrityksistä sekä kansainvälinen humanitaarinen yhteisö sopivat kuudesta periaatteesta, digitaalisella käteisellä maksamisen edistämiseksi kriisialueilla. Digitaalisella käteisellä on yrittäjyyttä ja paikallisia talouksia edistävä vaikutus.

Nidan on pelkästään viimeisten kahden kuukauden aikana saanut yli kaksi miljoonaa katukauppiasta Intiassa digitaalisten maksujärjestelmien piiriin, mikä edesauttaa kilpailukykyä ja mahdollisuuksia ansaita elämiseen riittävää palkkaa.

Vastuullisesta johtamisesta vastuullisiin tekoihin

Davosin kokousta on kritisoitu julkisessa keskustelussa elitistiseksi valikoivan osallistujakutsumenettelyn takia. Olennaista on kuitenkin pohtia, riittääkö johtajien ja päättäjien ammattitaito ja etiikka kantamaan heidän asemansa mukaisen vastuun sekä toimimaan oikeudenmukaisesti edustamiensa ihmisten hyväksi.

Lue myös Tomaksen kirjoitus: Yksi liiketoimintastrategia – 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Hehkulamput

Yksi liiketoimintastrategia – 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta

Yrityksen luomaa arvoa ei enää mitata yksinomaan sen saavuttamien liikevoittojen perusteella. Yrityksen toimintansa tuloslaskelman ulkopuolella luoma arvo yhteiskunnalle on kasvavassa määrin se mittatikku, jonka perusteella eri sidosryhmät kuten kuluttajat ja rahoittajat tekevät päätöksiä luottamuksestaan yrityksen toiminnan jatkuvuuteen. Kestävät toimintatavat ja tavoitteellinen yritysvastuutyö ovat yhä tärkeämpiä yrityksen liiketoiminnan rakennuspalikoita.

Sidosryhmien yrityksiltä toivomalle arvonluonnille ei ole kuitenkaan aiemmin löytynyt niin selkeitä yhteisiä tienviittoja kuin nyt.

Parinsadan valtion sopimat kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät yritysten agendoilla

Lähes vuosi sitten YK:n 193 jäsenvaltiota sopivat historiallisen kunnianhimoisesta toimintasuunnitelmasta ihmisten, maapallon ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös yritykset osallistuivat aktiivisesti 17 yhteisen kestävän kehityksen tavoitteen ja niiden 169 alatavoitteen muotoiluun. Tämä tekee niistä maailmanlaajuisesti olennaisia niin kaikille valtioille, järjestöille kuin yrityksillekin.

Tärkeälle asialle on kertynyt jo monta nimeä; näihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin viitataan myös termeillä Agenda2030 ja maailmanlaajuiset tavoitteet (engl. Global Goals) sekä tuttavallisella kirjainyhdistelmällä SDG (Sustainable Development Goals).

Yritykset ovat muutoksessa keskeisessä asemassa, sillä niillä on monissa asioissa selkeitä liiketoiminnallisia intressejä ja valtioita tai muita organisaatioita ketterämpiä keinoja positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Erilaisten innovaatioiden tai uusien liiketoimintojen kautta yritykset voivat tuoda yhteiskuntaan ratkaisuja, joiden löytäminen voisi muuten olla hyvin hidasta. Panostaminen SDG -tavoitteisiin yrityksen strategiasta lähtien on myös selkeä tie yrityksille luoda lisäarvoa liiketoiminnallaan, sekä tietenkin viedä yhteistä maailmaamme kestävämpään suuntaan.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja riskien hallintaa

SDG-tavoitteiden tuominen tiiviisti yhteen yrityksen liiketoimintastrategian kanssa avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia. Kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden lisäksi nykyisen liiketoiminnan ja liiketoimintastrategian kehittäminen sellaisen ajatusmallin kautta, mikä huomioi SDG-tavoitteisiin vastaamisen ja sidosryhmille tuotetun hyödyn, voi avata kokonaan uusia polkuja. Myös SDG-tavoitteiden heijastelemiin, maailmanlaajuisiin haasteisiin liittyvät riskit on tärkeää tiedostaa ja ottaa ajoissa osaksi johdon agendaa.

SDG:t auttavat myös luomaan vastuullisuudelle yhteisen kielen, jonka avulla tavoitteista, saavutuksista ja yhteistyöstä voidaan keskustella samansuuntaisesti niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Läpinäkyvä dialogi eri sidosryhmien kanssa on edelleen yksi vastuullisuuden tärkeimmistä rakennuspalikoista.

Merkitystä ja arvonluontia liiketoimintaan

Yhteinen kieli auttaa kysymään yrityksen suunnan, liiketoimintastrategian ja yhteiskunnallisen roolin kannalta tärkeimpiä kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. KPMG:n tekemä tiivistelmä sisältää sekä ytimekkään viestin SDG-tavoitteiden tärkeydestä yrityksille, että hyvin olennaisia kysymyksiä johtoryhmässä pohdittavaksi. Lisäksi KPMG:n ja YK:n Global Compactin yhdessä kehittämät SDG Industry Matrix –katsaukset esittelevät esimerkkejä ja ideoita, miten eri sektoreilla edelläkävijät pyrkivät kohti SDG-tavoitteita.

Mikä on sinun yrityksesi merkitys ja ovatko Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteet jo sinun yrityksesi johtoryhmän agendalla?

Teksti on kirjoitettu yhteistyössä KPMG:n vastuullisuusasiantuntija Nina Killströmin kanssa.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Sijoitussalkun hiili-intensiivisyyden arvioinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintaälyä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia mitataan muun muassa celsius-asteissa, jäätiköiden pinta-alan pienenemisenä, merenpinnan nousuna, aavikoitumisena sekä äärisääolojen yleistymisenä. Vaikutusten tullessa yhä konkreettisemmiksi voi niitä enenevässä määrin seurata euroissa, niin sijoittajien, yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmista.

Sijoittajat ovat syystä kiinnostuneita sijoitustensa tuotto-riskisuhteesta, joka on herättänyt kiinnostuksen sijoitussalkkujen hiili-intensiivisyyden vähentämiseen. Instituutiosijoittajien Portfolio Decarbonization Coalition ilmoitti 7.12.2015, että sen 25 jäsenen hallinnoitava sijoitusvarallisuus on ylittänyt 600 miljardia US dollaria. Myös eräät suomalaiset ja pohjoismaiset sijoittajat ovat ryhtyneet perkaamaan hiili-intensiivisiä yrityksiä salkuistaan.

Sijoitussalkun hiili-intensiivisyys ei kuitenkaan kerro koko totuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tuotto-riskisuhteeseen. Mittaustavasta riippumatta aihe on huomattavasti monisyisempi ja sijoituspäätösten perustaminen pelkkiin päästömääriin saattaa johtaa harhaan.

Sijoittajat arvioivat salkkujaan uudestaan

Kasvihuonekaasupäästö-intensiiviseen liiketoimintaan sijoittamisen ja siihen liittyvän keskustelun taustalla on fundamentaalinen kysymys siitä, heikkeneekö tuotto-riskisuhde sijoittajan kannalta mielenkiinnottomalla tasolle sijoituksissa, joiden kohteena on fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja käyttäjät, sekä muu paljon CO2-päästöjä aiheuttava teollisuustuotanto. Näin saattaisi tapahtua esimerkiksi sen seurauksena, että ilmastopolitiikka nostaa fossiilisten polttoaineiden käytön kustannuksia samalla kun joudutaan siirtymään tuotantokustannuksiltaan kalliimpiin polttoaineiden lähteisiin.

Ilmastopolitiikan keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa päästöoikeuksien määrän vähentäminen, tiukempien päästörajojen asettaminen, CO2-verotuksen kiristäminen ja fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttaminen. Sijoittajat, jotka arvioivat tuotto-riskisuhteen heikentyvän tai jo heikentyneen sijoituksissa fossiilisten polttoaineiden tuottajiin ja käyttäjiin, ovat ryhtyneet vähentämään sijoituksiaan näihin liiketoimintoihin ja muihin päästöintensiivisiin bisneksiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa sijoituksiin kahden reitin kautta

Itse ongelma, eli ilmastonmuutos, vaikuttaa sijoitusten tuotto-riskisuhteeseen kahden pääreitin kautta. Ensinnäkin on ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimenpiteiden vaikutus eri sektoreihin ja yrityksiin. Joillekin yrityksille suuri päästömäärä voi merkitä isoa tarvetta jatkuvasti kallistuville päästöoikeuksille, tai kasvavaa CO2-verotaakkaa. Jos yrityksellä on samalla paljon päästöoikeuksien hintaa tai -veroa halvempia päästövähennystoimia toteuttamatta, tai jos se tarjoaa toimivia ratkaisuja asiakkaidensa päästöjen vähentämiseen, saattaa päästökauppa kuitenkin kasvattaa nettotuloja. Esimerkiksi vapailla sähkömarkkinoilla sähkön hinta riippuu siitä, miten CO2-intensiivisellä tuotannolla kulloinkin marginaalilla oleva sähkö, eli viimeinen kulutusta vastaava kilowattitunti, tuotetaan.

Päästöoikeuksien hinta on osa sähkön tuotantokustannuksia, mutta samalla myös muusta kulutetusta sähköstä maksetaan sama markkinahinta. Tulovaikutukset riippuvat sähköntuottajan tuotantoportfoliosta. Vaihteleva päästöoikeuksien hinta lisää samalla sähkön hinnan volatiliteettia, eli riskiä, olivat sähkönkuluttajan omat päästöt suuria tai pieniä.

Toisena pääreittinä voidaan pitää itse ilmiön, eli ilmastonmuutoksen, vaikutusta eri sijoituskohteiden tuottoon. Turismi alavilla rannikkoalueilla, kiinteistöbusiness hurrikaanialueilla, maatalous valmiiksi kuivilla alueilla ja talviurheilu lumipeitteen kaventuessa ovat liiketoimintoja, jotka kohtaavat uusia riskejä. Näillä kaikilla liiketoiminnoilla ei välttämättä ole suurta hiilijalanjälkeä, mutta tuottoriski kasvaa silti.

Sijoituskohteiden ilmastomahdollisuuksien ja -riskien arviointi on varsin ajankohtaista. Arviointi myös ansaitsee päästöintensiivisyyden arviointia älykkäämmän analyysin, niin sijoittajien kuin yritystenkin tarpeisiin.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Kohti kestävää arvonluontia

Kohti kestävää arvonluontia

Miltä teknologiayrityksen tuloslaskelma näyttäisi, jos siinä huomioitaisiin asiakkaiden päästövähennysten yhteiskuntataloudellinen arvo? Millaista sosiaalista pääomaa lisäävää arvoa mobiiliratkaisuja tarjoava yritys luo asiakkailleen? Kuinka suuri yhteiskuntataloudellinen hyöty syntyy jätteiden käytöstä raaka-aineena? Miten sähkökäyttöisen joukkoliikenteen kannattavuus muuttuu, kun sen ympäristö- ja sosiaaliset hyödyt huomioidaan rahassa?

Eräs keskeisimmistä käsitteistä yritysvastuussa tänä päivänä on arvo, tai tarkemmin arvonluonti. Arvonluonnin määritelmiä on monia, mutta yritysmaailmassa se on ensisijaisesti taloudellista arvon luontia osakkeenomistajille voiton, osinkojen ja pääoman kertymän muodossa. Kutsumme tätä liiketaloudelliseksi arvoksi, joka on globaalin talousjärjestelmän keskipisteessä. Yritysjohtajien tehtävänä on luoda liiketaloudellista arvoa. Sitä heiltä odottavat sekä sijoittajat että media, ja siihen perustuu myös heidän palkitsemisensa.

Liiketaloudellisen arvon lisäksi on olemassa toinen liitännäinen arvonluonti, jonka painoarvo kasvaa jatkuvasti yritysten agendoilla. Kyseessä on yhteiskuntataloudellinen arvonluonti.

Mitä on yhteiskuntataloudellinen arvo ja miten sitä luodaan?

Yritykset luovat arvoa yhteiskunnalle kolmella tavalla:

  • Taloudellisesti, muun muassa maksamalla veroja, luomalla työpaikkoja ja maksamalla palkkaa työntekijöille.
  • Sosiaalisesti, esimerkiksi tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka parantavat ihmisten elämää.
  • Ympäristö huomioon ottaen, esimerkiksi tuottamalla uusiutuvaa energiaa, hyötykäyttämällä jätettä tai tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka kohentavat ympäristön tilaa.

Samalla yritykset kuitenkin saattavat pienentää yhteiskuntataloudellista arvoa harjoittaessaan liiketoimintaa, esimerkiksi jos ne sekaantuvat lahjontaan, maksavat alhaisia palkkoja tai kuormittavat ympäristöä.

Miksi sinun on tärkeää ymmärtää yhteiskuntataloudellista arvonluontia?

Regulaatio kannustaa yritystäsi luomaan yhteiskuntataloudellista arvoa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa päästökauppa, epäterveellisten hyödykkeiden verottaminen ja raportointivaatimusten lisääminen.

Myös sidosryhmät kuten työntekijät, asiakkaat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt odottavat, että yrityksesi luo arvoa yhteiskunnalle, eikä vain osakkeenomistajille.

Lisäksi on muistettava, että markkinat muuttuvat jatkuvasti. Uusilla teollisuudenaloilla, jotka luovat arvoa yhteiskunnalle ratkaisemalla sosiaalisia ja ympäristöongelmia, on valtava liiketoimintapotentiaali. Älykkäät kaupunkiteknologiat, kiertotalouden konseptit ja uusiutuvan energian ratkaisut ovat tästä muutamia esimerkkejä.

Miten mitata yrityksen luomaa – ja tuhoamaa – arvoa yhteiskunnalle?

Yhteiskuntataloudellisen arvon laskeminen ei ole uutta. Suomessa liikenteen väylähankkeiden taloudellisen arvioinnin yhteydessä päästöt ja melu on arvioitu jo 1990-luvulla. Muoti- ja urheiluvaatevalmistaja Puma julkaisi ympäristövaikutukset sisältävän tuloslaskelmansa jo neljä vuotta sitten.

On olemassa runsaasti dataa, jonka perusteella yhteiskunnallinen arvo on laskettavissa taloudellisin termein. Tarve yritysten toiminnan ja investointien yhteiskuntataloudellisen arvonluonnin arvioimiseksi on ilmeinen ja kiinnostus suuri. On kuitenkin hyväksyttävä, että data ja metodologiat eivät salli yhtä vahvoja arvioita, kuin puhtaat finanssilaskelmat. Tästä huolimatta metodologiat mahdollistavat luotettavan tavan tunnistaa, vertailla ja hallita keskeisimmät elementit yrityksen arvonluonnissa, ja antavat eväät vastata sidosryhmien odotuksiin. Euromääräisen hintalapun laskeminen arvonluonnille voi mullistaa yritysvastuun kentän.

Talousosaaminen ja yritysvastuu käsi kädessä

Harva johtajana toimiva rahoituksen ja yritystalouden ammattilainen on samalla yritysvastuun osaaja. Yritysvastuu ei ole ollut osa jokapäiväistä työtä, eikä yritysvastuun terminologia tai kieli ole tuttua. Ennen kuin tämä kuilu yritysvastuuosaajien ja taloussammattilaisten välillä saadaan poistettua, yritysvastuulla tulee olemaan haasteita saavuttaa asema, jonka se ansaitsee – jotta johtajat onnistuisivat työssään paremmin.

Jos yrityksesi luo arvoa sekä liiketaloudellisesti että yhteiskuntataloudellisesti, sillä on vankka jalansija myös tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee yrityksiä, joilla on kerrottavanaan menestystarinoita arvonluonnista.

KPMG on kehittänyt KPMG True Value-metodologian, jonka avulla esimerkiksi yritysten, investointien ja projektien sekä liiketaloudellista että yhteiskuntataloudellista arvonluontia voidaan mitata euroissa.

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni “Kyvykäs sijoittaja osaa raportoida ja sijoittaja arvostaa” sekä ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Kyvykäs johto osaa raportoida – ja sijoittaja arvostaa

Yrityksen raportoinnin laatu vaikuttaa sijoittajien ja muiden sidosryhmien käsitykseen johdon kyvykkyydestä. Tällä taas on potentiaalia vaikuttaa pääoman hankinnan kustannuksiin, sillä sijoittajat ovat strategian, kannattavuuden ja kasvun lisäksi kiinnostuneita sijoituskohteiden johdon osaamisesta tehdessään päätöksiä. Kysyntä taloudellisesti merkityksellisen yritysvastuutiedon raportoinnille on vahvassa nousussa.

Parin viime vuoden aikana liike-elämässä on keskusteltu paljon yritysvastuuraportoinnin muodosta, kontekstista ja sisällöstä. Terveenä lähtökohtana uusissa raportoinnin viitekehyksissä on liiketaloudellisesti merkityksellisen yritysvastuutiedon raportointi. Merkityksellisen tiedon esille saaminen edellyttää analyysiä, jossa yritys kartoittaa sekä liiketoimintojen että sidosryhmien kannalta relevantteja teemoja.

Mikä ei-taloudellinen tieto?

Trendinä on viimeaikoina ollut perinteisen taloudellisen tiedon ja niin sanotun ei-taloudellisen tiedon yhdistäminen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan käytännössä yritysvastuuta, eli taloudellista vastuuta yhdistettynä sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen. Siksi ”liiketaloudellisesti relevantti yritysvastuutieto” on kuvaavampi termi kuin ”ei-taloudellinen tieto”. Eihän Suomen urheiluelämääkään jaeta ”jääkiekkoon” ja ”ei-jääkiekkoon”.

Kehitettävää arvonluonnin ja yritysvastuun esiin tuomisessa

Tyypillisesti raportointi keskittyy menneeseen tilikauteen. Tästä seuraa se, että pitkän aikavälin arvoon vaikuttavat tekijät eivät saa ansaitsemaansa huomiota, pääomamarkkinat hinnoittelevat riskejä, joita tosiallisesti jo hallitaan, ja sijoittajat keskittyvät lyhyen aikavälin tuloksiin, koska he eivät saa selkeää kuvaa tulevasta. Analyytikko joutuu täyttämään aukot omilla oletuksillaan. Monella yrityksellä on parantamisen varaa arvonluontikyvyn kuvaamisessa eri aikaväleillä sekä yritysvastuun roolin esiin tuomisessa arvonluonnissa.

Riippumatta valittavasta raportoinnin viitekehyksestä, sinun kannattaa yrityksesi raportoinnissa osoittaa kolme tärkeää asiaa:

  1. Ymmärrät toimintaympäristöösi vaikuttavia tekijöitä ja markkinatilanteen kehitystä. Raportoinnissa kannattaa tuoda myös esiin, että sinulla on markkinatilanteeseen pohjautuva selkeä strategia ja liiketoimintamalli, joilla pärjäät myös tulevaisuudessa. Liiketoimintamallin selkeä kuvaaminen on tärkeä osa raportoinnin laatua.
  2. Sijoittajat haluavat tietää, miten yrityksesi tekee voittoa ja luo arvoa, joka johtaa kassavirtaan tulevaisuudessa. Osa toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä on yritysvastuupainotteisia, ja yritysten markkinoihin vaikuttavat sidosryhmien kasvavat yritysvastuun odotukset. Sinun on syytä analysoida, miten yritysvastuu vaikuttaa yrityksesi kilpailukykyyn ja kassavirtaan.
  3. Sijoittajia kiinnostavat myös strategiset tavoitteet ja toimet, joilla yrityksesi pääsee tavoitteisiinsa. On siis tärkeää, että kerrot edistymisestäsi myös strategisten yritysvastuutavoitteiden saavuttamisessa.

Johda kilpajuoksua ja erottaudu raportoinnillasi!

Sijoittajien yritysvastuuindekseissä menestyneet suomalaiset yritykset ovat osoittaneet, että ne kykenevät paitsi tekemään oikeita asioita myös raportoimaan niistä. Tämä vaikuttaa myönteisesti niin sijoittajien, asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien arvostukseen.

Riskien raportoinnissa on monella yrityksellä kuitenkin vielä parannettavaa. Sijoittajia kiinnostaa tietää, onko riskejä arvioitu, mitkä riskit ovat nousseet esille, ja miten niitä hallitaan. Jotta voit kertoa yritysvastuuriskien hallinnasta uskottavasti, sinun täytyy ensin tunnistaa, arvioida ja vastuuttaa ne. Tämä näyttää olevan monella yrityksellä vielä kesken ja siksi onkin hyvä sauma sinulle ja yrityksellesi erottautua ja saada kilpailuetua.

Harvard Business Schoolin viime vuonna toteuttamassa tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, jossa niillä yrityksillä, jotka laativat integroidun raportin on enemmän pitkäaikaisia ja vähemmän nopeita voittoja hakevia sijoittajia. Mitä paremmin yritys noudattaa viitekehystä, sitä selvemmin ero näkyy omistuspohjassa.

Integrointi kantaa hedelmää!

Käy lukemassa myös aikaisemmat blogikirjoitukseni ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi” ja ”Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Edelläkävijä-kääntää-yritysvastuun-riskit-ja-mahdollisuudet-euroiksi

Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi

Suuri osa yrityksistä luokittelee ja arvioi eri riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja rahallista arvoa sekä määrittelee tarvittavat riskienhallinnan toimenpiteet. Tärkeimpiä riskejä seurataan myös yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa. Erityisesti listautumisen tai yrityskaupan yhteydessä riskeihin kiinnitetään huomiota. Hälyttävää on kuitenkin se, että monessa yrityksessä ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja vastuulliseen hallintotapaan liittyviä riskejä (niin kutsuttuja ESG-riskejä) ei ole huomioitu niiden liiketoimintavaikutuksiinsa nähden ansaitsemalla tavalla.

Miksi ESG-riskejä (tulee sanoista Environmental, Social ja Governance) ei ole sitten sisällytetty riskienhallintajärjestelmään? Tämä saattaa johtua siitä, että riskejä ei ole kartoitettu, niitä ei seurata johtoryhmätasolla, ne mielletään vähämerkityksellisiksi tai niiden liiketoimintavaikutusten rahassa mittaaminen koetaan vaikeaksi.

Onnellinen tietämättömyys voi johtaa kuitenkin tuskalliseen tiedostamiseen jos riski realisoituu. ESG-riskien sisällyttäminen riskienhallintajärjestelmään on tärkeää, jotta liiketoiminnallisesti olennaiset uhat tunnistetaan ja niitä pystytään hallitsemaan ja seuraamaan. ESG-riskit täytyy siis sisällyttää yrityksen riskikarttaan.

ESG-riskit tulevat eri mauissa ja väreissä

ESG-riskit voivat olla strategisia, operatiivisia, velvoitteenhoitoon liittyviä tai finanssiriskejä. Riskit, jotka liittyvät yritysvastuun kilpailukyvyn ambitiotason ja merkityksen määrittelemiseen ovat esimerkkejä strategisista kysymyksistä. Operatiiviset riskit voivat taas liittyä yritysvastuun avainprosesseihin tai sen hallintaan alihankintaketjussa. ESG-lainsäädäntöön, toimintatapaohjeen noudattamiseen ja lupaehtoihin voi liittyä velvoitteenhoidollisia riskejä. Finanssiriskejä piilee taas päästökaupassa tai verosuunnittelun toteutuksessa.

Riskit rahaksi

Myös yritysvastuuriskien toteutumisen todennäköisyyttä ja liiketaloudellista arvoa on mahdollista arvioida. Arvioidaanhan markkinoinnin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnankin todennäköistä tuloksellisuutta ja riskejä prosenteissa ja euroissa. Tyypillisesti ESG-riskien taloudellinen arvo on mitattavissa myyntitulojen menetyksinä, kustannusten nousuna, uusina investointitarpeina, velvoitteiden kasvuna, pääoman hankinnan kallistumisena tai osakekurssin alenemisena.

Maineriskiä emme kuitenkaan voi mitata euroissa?

Kyllä voimme! Voimme kysyä itseltämme esimerkiksi, mitkä asiat vaikuttavat maineeseemme? Minkä sidosryhmän silmissä mainemme saattaa kolhiintua? Mitä siitä mahdollisesti seuraa – vaikeampia myyntineuvotteluita, taloudellisia vaatimuksia, toimintaamme hidastavia tyytymättömyyden ilmaisuja, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavia kriittisiä lehtikirjoituksia, selvitystarpeita vai kenties investointiviiveitä? Vaikuttavatko nämä asiat tulokseemme heti, lyhyellä vai pitkällä aikavälillä?

Pahimmillaan yritysvastuuriskin realisoituessa sekä maine että välitön kilpailukyky asiakasrajapinnassa heikkenevät. Uhkakuvia ovat niin ikään sijoittajaluottamuksen heikkeneminen sekä velvoitteenhoidon kustannusten tuntuva nousu. Kun riskit on arvioitu, helpottuu kannattavien hallintakeinojen tunnistaminen, joka voi purra joko riskin toteutumisen todennäköisyyteen alentavasti tai toteutumisen taloudelliseen arvoon rajoittavasti.

ESG-riskit haltuun, entä mahdollisuudet?

Useilla toimijoilla liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, arvioimisen ja toteuttamisen seuranta on vähemmän systemaattista kuin riskien. Tämä koskee luonnollisesti mitä suurimmassa määrin myös yritysvastuun kautta saavutettavia liiketoimintamahdollisuuksia. Voimmeko lisätä myyntiä ratkaisuilla, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden vastuullisuustarpeita? Pystymmekö pienentämään kustannuksiamme hyödyntämällä uusiutuvuutta, kierrätettävyyttä ja energiatehokkuutta? Lisääkö ESG-riskien hyvä hallinta sijoittajien kiinnostusta? Onko brändimme ja julkisuuskuvamme sellainen, että olemme kiinnostava työnantaja?

Jos yritys mielletään toimijaksi, joka tarjoaa ratkaisuja vastuullisuuden megatrendeihin sekä nähdään vastuullisena liikekumppanina ja työnantajana, ovat lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle hyvät. Ehkä mahdollisuuksien arvioinnista tuleekin seuraava yritysjohtoa innostava työkalu? Kun hallitsee sekä riskit että mahdollisuudet, voi todennäköisesti olla osa ratkaisua eikä ongelmaa.

Toivotan lukijoillemme oikein vastuullista töihin paluuta ja alkusyksyä! Käykää lukemassa myös viimeisimmät blogini ”Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta” ja ”Ilmastonmuutos on miljardibisnes”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.