War for talents and money

Venäjän ja lännen diplomaattiset suhteet ovat taantuneet kylmän sodan tunnelmiin. Protektionismi valtaa alaa. Siitä huolimatta Venäjä on laajentanut ulkomaalaisten ”highly-skilled” -asiantuntijoiden työluvan saantimahdollisuutta.

Vastaava ilmiö on käynnissä eri puolella maailmaa: ”War for talents and money.” Valtiot toisaalta tiukentavat maahanmuuttosäännöksiään ja vaatimuksiaan sekä kiristävät verotusta siellä, missä pystyvät. Toisaalta samaan aikaan ne tarjoavat parhaille yksilöille fast track -mahdollisuuden tulla maahan, monessa tapauksessa jopa alemmalla verotuksella. Selitys on yritysmaailmasta tuttu: lahjakkaimmat yksilöt tuovat vaurautta ja menestystä.

Kaksijakoinen trendi kiihtyy

Kaksijakoinen trendi on maailmalla yhä kiihtyvä. Aivan viime aikojen muutoksia on paljon. Tiukennuksista esimerkkeinä toimivat Kiinan viisumitiukennukset alle 90 päivän matkoille, USA:n request for evidence -prosessi, Sveitsin kiintiökeskustelut ja usean kehittyvän Aasian maan työlupaprossien tiukennukset. Samaan aikaan Intia on helpottanut turistiviisumikäytäntöjään, Tanska on uudistanut fast track -menettelynsä avainhenkilöille veroetujen kasvaessa, Hollannissa on tekeillä vastaavanlaisia uudistuksia ja Portugal on ilmoittanut verohelpotuksista muun muassa mahdollisuutena eläkkeiden nollaverotukseen. Listaa voisi jatkaa.

Ennakointi on kaiken A ja O

Miten yritysten tulisi sitten reagoida muutoksiin? Paras tapa on huolehtia siitä, että kansainvälisen liikkuvuuden prosessit on mietitty huolellisesti eri tilanteita varten niin työlupien, henkilöverotuksen, sosiaaliturvan, työnantajavelvoitteiden kuin mahdollisten yritysverovaikutustenkin kannalta. Ennakointi on kaiken A ja O. Sanktiot, taloudelliset menetykset, maineriski ja työntekijöiden vaikeudet viranomaisten kanssa kohdemaassa eivät varmasti ole minkään yrityksen paras strateginen valinta.

Suomen linjaus on ainakin toistaiseksi ollut maltillinen. Keppiä ja porkkanaa on käytetty varovaisesti. ”War for talents and money” -ajatusmalli ei välttämättä olisi kuitenkaan huono vaihtoehto. Voitettavaa on enemmän kun hävittävää.

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni ”Virtaset – Suomen talouden veturi ja selkäranka” ja ”Sveitsi varjelee rajojaan – rikkaiden rahat kelpaavat edelleen”.

Antti EerolaPartner Antti Eerola vastaa People Services palveluvalikomastamme. Komennustenhallinta, kansainvälinen verotus ja ulkomaille etabloitumiset ovat Antin ydinosaamista. Vuosina 2003–2005 hän vastasi KPMG:n Nordic Tax Centeristä New Yorkissa.

Vapaa-ajan harrastuksista huolehtii vaimon lisäksi 4 lasta. Tämän lisäksi Antti juoksee 4 kertaa viikossa ja harkitsee shakinpeluun suhteen kilpakentille palaamista.

Mitä verotuksessa tapahtuu seuraavaksi?

Vuoden vaihtuessa on tapana ennustaa tulevaisuutta. Yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta tämä on tärkeää esimerkiksi tulevaisuuden investointeja ja hankintoja suunniteltaessa. Tinojen sijasta voimme ennustaa Suomen verotuksessa tapahtuvista taloustilanteesta johtuvista lähivuosien muutoksista sekä vaalien lähestyessä ilmaistuista suurimpien puolueiden kannanotoista.

YLE julkaisi 5.1. neljän suurimman puolueen puoluesihteereiden haastatteluun perustuvan uutisen, joka oli paljon puhuvasti otsikoitu ”Suuret puolueet sormi suussa kun verotuotot hyytyvät”. Uutisen mukaan vuonna 2014 verokertymä on kasvanut hitaasti, ja valtiontalouden kannalta merkittävän arvonlisäveron tuotto on hyytynyt.

Olematon talouskasvu ei kasvata verokertymää

Nykyinen olematon talouskasvu ei tule kasvattamaan verokertymää. Suurin osa puoluesihteereistä kuitenkin torjuu mahdollisuuden, että pienemmän verokertymän kanssa voitaisiin elää. Menoleikkaukset maistuvat karvailta, joten puoluesihteereiden ensimmäinen lääke on parantaa taloudellista kehitystä ja lisätä työpaikkoja. Koska maailman talouskehitys ei kuitenkaan näytä antavan lähivuosina vetoapua eikä uusia työpaikkoja luovia innovaatioita ole näköpiirissä, tämä voitaneen kuitata toiveajatteluksi. Jos talouskehitystä olisi mahdollista parantaa poliittisilla päätöksillä, tätä keinoa olisi luultavasti jo käytetty.

Nostaakko vai alentaakko verotusta?

Useimmat puoluesihteerit torjuvat tuloverotuksen alentamisen, mutta nostamistakaan ei esitetä. Arvonlisäveroa ei haluta nostaa, mutta alentaminenkaan ei ole realistista. Yritysveroa ei haluta muuttaa suuntaan taikka toiseen, ei myöskään perintöveroa, jonka tuotto on pudonnut neljänneksen. Kevennyksiä ehdottavat lähinnä perussuomalaiset energia- ja polttoaineveroihin. Kokoomuksen puoluesihteeri ehdottaa taas verotuksen kiristämistä kiinteistöveroon. Keskustan puoluesihteeri näkee mahdollisuuksia puuttua yritysten kansainväliseen verosuunnitteluun ja verovähennyksiin.

Valistunut veikkaus siitä, mitä tuleman pitää

Näiden näkemysten perusteella onkin mahdollista laatia valistunut arvaus tulevan hallituksen verolinjauksista. Ensinnäkään henkilöiden tuloverotukseen tuskin on odotettavissa kevennyksiä, pienituloisille mahdollisesti suunnattuja matalapalkkaisen työn vastaanottamiseen kannustavia huojennuksia lukuun ottamatta. Kulutusverojen osalta arvonlisäveroa ei välttämättä koroteta, mutta olisi kummallista jos öljyn hinnanlaskua seurannut polttoaineiden hintojen lasku ei jo tällä hetkellä houkuttaisi valtiovarainministeriötä ehdottamaan polttoaineverojen kiristämistä seuraavalle hallitukselle. Kiinteistöveron korotus auttaa kattamaan kuntien vajeita, mutta sitä tuskin ulotetaan pelto- ja metsämaahan, mikäli keskustapuolueesta tulee johtava hallituspuolue. Kansainvälisesti toimivien yritysten väitetty verokikkailu siirtohinnoilla on poliittisesti sopiva kohde. Valtiovarainministeriö onkin jo laatimassa hallituksen esitystä, joka antaa verohallinnolle oikeuden luonnehtia yritysten liiketapahtumat uudelleen siten kuin verohallinto sopivaksi katsoo.

Verotuksen alalla ei siis ole näköpiirissä merkittäviä innovaatioita tai aloitteita, jotka innostaisivat yrittäjyyteen tai investointeihin. Parhaassa tapauksessa tuleva hallitus löytää työttömyyden lievittämiseksi muiden keinojen ohella veroporkkanoita, jotka kannustavat vastaanottamaan lyhytaikaisia tai osa-aikaisiakin töitä. Pahimmassa tapauksessa mitään kannustavaa ei keksitä, veronkorotuksilla alennetaan ostovoimaa entisestään, ja verottajan mielivallan mahdollistavilla siirtohinnoittelusäännöksillä heikennetään Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

Tulevina viikkoina politiikalla on merkitystä, ja voimme kaikki kansalaisina ainakin yrittää vaatia ehdokkailtamme selkokielisiä aloitteita veropolitiikasta.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Kuva: Eric Schepers / Flickr (Picture has been cropped.)

tax-ska-du-ha

Tax ska du ha! Verotuloja valtiolle, kiitos!

Olipa kerran yritysten toimeliaisuuteen ja taloudelliseen kasvuun kannustava verolainsäädäntö. Pykälät oli sorvattu ja virkamiehet sovelsivat ennustettavasti niitä siten, että yritykset investoivat ja kansainvälistyivät innokkaasti. Henkilöstöä palkittiin optioin tai osakeomistuksin ja yrityskauppoja tapahtui. Jopa valtiota kirstunvartijana hymyilytti alati kasvava verotulojen kertymä. Kuinkas sitten kävikään?

Yritysjohdossa muistellaan kaiholla yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, joka –luullun perusteella– poistettiin EU-oikeudenvastaisena. Oi niitä aikoja, jolloin valtio kantoi osan kansainvälistymisriskistä, kun ulkomaiselle tytäryhtiölle annettu ja sittemmin menetetty rahoitus, voitiin vähentää Suomessa, ja siten pienentää yrityksen veronmaksua. Ulkomaiset tahot ostivat innokkaasti suomalaisia yrityksiä ja Suomessa sai vähentää lainarahoituksen korkokulut ilman rajoituksia.

Nyt talouselämässä yritysten ja yrittäjien nälkäinen katse pysähtyy entistä useammin Ruotsin perintöverottomuuteen, ulkomaisiin verottomaksi koettuihin vakuutuskuoriin tai yritysten tuloverovapauteen Virossa. Valtiona olisin huolestunut. Nälän tulisi kaiketikin kohdistua omaehtoiseen ja yrityskaupoin tapahtuvaan kasvuun, investointeihin, kansainvälistymiseen, ammattitaitoisten kotimaisten ja ulkomaisten osaajien rekrytointiin sekä onnistumisista palkitsemiseen.

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen

Oliko aiempi verolainsäädäntömme taitavien käsien työstämä ainutkertainen luomus, johon emme enää kykene vai ennemminkin naiivin vanhanaikainen, mutta toimiva tekele? Ainakin siinä oli fiskaalisesti onnistuneita ratkaisuja.

Voisiko Suomi sitten palata kasvuhakuisen ja kannustavan verolainsäädännön ja sen soveltamisen tielle? Tässä nousevat monet kädet pystyyn. Määritellään, että kyseessä on ratkaisemattomissa oleva wicked problem ja syvennytään veroteoreettisiin pohdintoihin ja valintoihin. Ilmastonmuutosta ei olla kuitenkaan ratkaisemassa, veroilmaston muutosta kylläkin. Koko verolainsäädäntöämme ei ole tarpeen uudistaa yhden yön aikana, mutta on esitettävä paljon kysymyksiä.

  • Mitkä ovat olleet Suomen verolainsäädännössä kilpailuetujamme, tahattomia tai tahallisia?
  • Onko niitä vielä olemassa ja jos on, niin onko nämä kilpailuedut säilytettävissä?
  • Onko kukaan koskaan palannut niihin lukuisiin verolakien valmisteluissa kirjattuihin ponsiin, joissa on todettu, että jatkovalmistelu toteutetaan pikaisesti tai toimivuutta seurataan tai  jotain muuta ylevää, joilla lienee tavoiteltu lainsäädännön toimivuuden varmistamista?
  • Ovatko lukuisat oikeustapaukset tai esimerkit viranomaiskäytännössä yksittäisratkaisuja, jotka eivät ole verolainsäädäntömme rakenteessa johdonmukaisia, vaan yksittäisiä näppäriä irtiottoja, juristeriaa, joissa veromittelön pysyvää voittajaa ei ole?

Vastauksia kysymyksiin voi hakea monilta tahoilta: asiantuntijatyöryhmiltä, poliittisilta päättäjiltä tai virkamiehiltä, jotka laativat lakeja. Yksi varteenotettava, täydentävä ja Suomessa miltei käyttämätön vaihtoehto on veroasiantuntijat, jotka neuvovat päivittäin verovelvollisia. He ovat yritysten ja yrittäjien päätöksenteon tukena.

Kannamme vastuumme, kun korjaussarjaa tai vaihtoehtoja tarvitaan kokonaisratkaisuiksi yritysten toimeliaisuuteen, ja kun tavoitteena on taloudelliseen kasvuun kannustavan verolainsäädännön ja verotuskäytännön rakentaminen Suomeen.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä” ja ”Perheyritykset ja yrittäjät veropakolaisiksi – verouudistuksista huolimatta”.

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.
Uuden vuoden verolakien muutoksista puuttuu vain kissavero

Uuden vuoden verolakien muutoksista puuttuu vain kissavero

Vuosi 2013 vaihtui uuden vuoden rakettien loisteessa vuodeksi 2014. Samalla veronmaksajia – niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä – muistettiin monilla verolakien muutoksilla. Muutosten ja korotusten listalle ei näy loppua.

Tuloverotukseen korotuksia ja huojennuksia

Esimerkkejä yksityishenkilöiden vuoden vaihteen tuloverotuksen veronkorotuksista ovat muun muassa:

Vastaavasti yritysten tuloverotukseen tuli monia kiristyksiä. Korkovähennykset kiristyivät, osinkoverotus kiristyi ja edustaminen ei enää kannata. Kiristykset ovat osa suurempaa yritysveropakettia.

Toisaalta vuodenvaihde ei tuonut pelkkiä veronkorotuksia, vaan mukana tuli myös veronhuojennuksia. Yksityishenkilöiden tuloverotuksessa pienituloisten kunnallisverotuksen perusvähennystä nostettiin ja valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin. Veroperustemuutokset keventävät ansiotuloverotusta, mutta kunnallisveron ja lakisääteisten vakuutusmaksujen korotukset voivat kuitenkin viedä hyödyn.

Vastaavasti yritysten tuloverotukseen tuli myös huojennuksia. Merkittävin huojennus liittyy yhteisöverokannan alenemiseen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Toivottavasti tämä luo talouskasvua ja kannustaa tekemään voittoa Suomessa. Lisäksi työnantajilla on nyt mahdollisuus saada verotuksessa lisävähennys työntekijöiden ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta.

Kulutusverotuksen korotusten myötä Tallinnan risteilyillä taas ruuhkaa

Kulutusverotusta kiristettiin laajalti. Tupakkaveroa korotettiin, alkoholiveroa nostettiin, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa kiristettiin ja sähköveroa korotettiin.

Kulutusverotuksen korotukset tarkoittavat varmaankin vilkasta Tallinnan matkakautta. Tunnetusti tupakan, alkoholin, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero on Virossa Suomea alhaisempi.

Kiinteistöveron korotus kohottaa entisestään asumiskustannuksia

Veronkorotukset eivät rajoitu tuloverotukseen ja kulutuksen verotukseen. Merkittävä veronkorotus on myös kiinteistöveron korotus. Kiinteistöveroa on johdonmukaisesti korotettu jo vuosien ajan. Nykyään kiinteistövero alkaa olla jo merkittävä asumisen kustannus. Tämä kohdistuu niin omistusasumiseen kuin vuokra-asumiseen. Vuokra-asumiseen kiinteistövero kohdistuu vuokrankorotuspaineina. (Käy lukemassa aiheesta lisää Teemu Haatajan kirjoittamasta blogista ”Asunnon hinnasta lähes puolet on veroja”.)

Mitä seuraavaksi – kissavero?

Hallitus tekee taas lopputalvesta talouspoliittisia tilannearvioita. Arviot näyttävät vievän lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin. Mistä voisi vielä veroja korottaa? Merkittävien veronkorotusten tie taitaa olla jo kuljettu. Mitä seuraavaksi? Löytyisikö ratkaisu kenties koiraveron kaltaisesta kissaverosta? Kohdellaanko koiria ja kissoja syrjivästi? Ja voisiko tämä olla jopa Euroopan unionin oikeudessa kiellettyä valtiontukea. Ehdotan siis kissaveron säätämistä.

Käy lukemassa myös viimeisimmät blogitekstini ”Jättääkö yrityksesi vastuullisen verojalanjäljen?” ja ”Pohjoismaista yhteistyötä vai ankaraa verokilpailua?”.

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.
Miksi Suomi ei ilmoittaudu mukaan verokilpailuun?

Miksi Suomi ei ilmoittaudu mukaan verokilpailuun?

Valtiot ovat perinteisesti käyneet verokilpailua yritysverotuksen saralla joko matalalla yhteisöveroasteella tai erilaisten verohelpotusten tai -tukien kautta. Tietyt kriteerit täyttävän yrityksen verotus voi olla hyvinkin alhaista. Yritysverotus, erilaiset yritystuet, kyseisen valtion kustannustaso, koulutus, infrastruktuurin kehittyneisyys ja markkinoiden läheisyys vaikuttavat olennaisesti yrityksen päätökseen toimintojensa sijoittamisesta.

Henkilöverotuksella voi myös olla ratkaiseva merkitys päätöksessä toimintojen sijoittamisesta. Tarkastelua voidaan syventää omistajien verotukseen osinkojen ja luovutusvoittojen verotuksen kautta, ja toisaalta avainhenkilöiden ja työntekijöiden verotukseen ansiotulojen verotuksen kautta.

KPMG:n tekemä globaali tutkimus henkilöveroasteista antaa viitekehyksen tarkasteluun. Valtiot jakautuvat selkeästi eri kategorioihin. Monet Itä-Euroopan maat ovat jo useamman vuoden ajan soveltaneet tasaveroa, joka on maasta riippuen ollut alhaisella 10-20% tasolla. Yhtenä syynä alhaiseen verotukseen on nimenomaan ollut houkutella ulkomaista osaamista ja tätä kautta pääomaa. Tässä on osittain myös onnistuttu. Viime aikoina talousvaikeuksista kärsineet valtiot, kuten Portugali ja Espanja, ovat toisaalta joutuneet nostamaan veroja korkeimpien marginaaliveroasteiden ollessa 50% tuntumassa. Ranska on taasen esimerkki talouden ja poliittisen ilmapiirin vaikutuksesta. Ranskassa verotuksen nostaminen on saanut myös veropakolaiskeskustelua aikaan, kun Gerard Depardieu muiden muassa muutti verotussyistä Belgiaan. Verotushan ei aina ole täysin rationaalinen lopputulos poliittisten intohimojen vaikuttaessa taustalla.

Verokilpailun perinteinen maa, Sveitsi, komeilee tilastoissa yllättävän korkealla korkeimpien veroasteiden osalta. Sveitsin osalta kantonien verotus vaihtelee kuitenkin paljon.  Toisaalta suurituloiset ja varakkaat henkilöt voivat hyödyntää huomattavasti matalampaakin verotusta niin sanotun ”lump-sum” –verotuksen kautta. Lisäksi tarkastelussa tulee huomioida luovutusvoittojen ja osinkojen maltillinen verotus.

Suomen asema kilpakentillä

Suomi ei ole koskaan varsinaisesti lähtenyt verokilpailuun mukaan. Yhteisöverotuksen maltillinen taso ja sen vaiheittainen alentaminen ovat olleet luonnollisia reaktioita maailmalla vallitsevaan tilanteeseen. Suunta on varmastikin oikea ja perusteltu.

Entä sitten henkilöverotuksen taso?

Toisaalta haluamme pitää sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävän verotuksen tason. Tämä on myös välttämätöntä rahoituksen näkökulmasta. Avainhenkilöverotus on yksi kysymys. Toisena kysymyksenä tulisi pohtia pääomaverotuksen ja omistajayrittäjien verotuksen järkevää tasoa sekä järjestelmän yksinkertaisuutta. Kolmas ja kaikista kriittisin asia on kuitenkin poliittisen keskustelun ja päätöksenteon nopeus ja ennustettavuus.

Veropolitiikkamme tulisi olla pitkäjänteisempää ja ennakoitavaa. Ei varmastikaan ole kenenkään etu, että kansakunnan innovatiivisimmat aivot miettivät ulkomaille muuttoa ja yritystoiminnan harjoittamista ulkomailla Suomen sijaan. Viime vuosien pääomatulo- ja osinkoverokeskustelu sekä ehdotetut erisuuntaiset muutokset ja epävarmuus ovat valitettavasti rapauttaneet uskoa kilpailukykyisen verojärjestelmän kehittämiseen.

Käy lukemassa myös edellinen blogitekstini aiheesta ”Suomalaista verokeskustelua vaivaa kapeakatseisuus”.

Antti EerolaPartner Antti Eerola vastaa People Services palveluvalikomastamme. Komennustenhallinta, kansainvälinen verotus ja ulkomaille etabloitumiset ovat Antin ydinosaamista. Vuosina 2003–2005 hän vastasi KPMG:n Nordic Tax Centeristä New Yorkissa.

Vapaa-ajan harrastuksista huolehtii vaimon lisäksi 4 lasta. Tämän lisäksi Antti juoksee 4 kertaa viikossa ja harkitsee shakinpeluun suhteen kilpakentille palaamista.